Keskustelut Metsänhoito Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 79)
  • Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

    Olen 45 vuodessa kasvattanut ja myynyt 50.000 mottia puita. Kysynkin nyt asiantuntijoilta, paljonko olen tässä ajassa hävinnyt metsän tuotossa, metsän terveydessä ja monimuotoisuudessa? Olen todennäköisesti aiheuttanut metsäluonnolle ja sen lajistolle vahinkoa. Puolustuksekseni sanon, että olen aivan viime aikoja lukuunottamatta noudattanut kulloisenkin ajan metsänhoito-ohjeita. Lahopuun tuotantoni on rajoittunut pelkästään raivaustähteisiin, hakkuutähteisiin ja kantoihin. 90-luvun alkupuolelta lähtien lisäksi myös jättöpuihin ja rantojen suojavyöhykkeisiin. Mikä olisi tilanne metsissäni ja minulla itselläni nyt, jos olisin 45 vuotta sitten ymmärtänyt lahopuun merkityksen?

  • Visakallo

    Hyvin monet asiat yhteiskunnassa perustuvat luottamukseen. Vielä jokunen vuosi sitten luotimme, ettei Suomessa ole korruptiota. Samoin luotimme poliisiin. Valitettavasti olemme joutuneet sen jälkeen tarkistamaan kantojamme.

    puunhalaaja

    Timppa, pahoittelut, kirjoitin epäselvästi. En väitä, että lahopuu olisi lisääntyneen metsäkasvun takana. Tiede ja tutkimus on lisännyt metsänkasvua. Samaiset tiede ja tutkimus antavat meille myös lisää infoa monimuotoisuudesta ja luonnonsuojelusta.

    Gla

    Visakallo: ”Salaliitto ei oikealla tavalla kuvaa sitä vaikuttamista, mitä kilpailijamme käyttävät meitä ja toisiaan vastaan.”

    Ei, enkä sitä tarkoittanutkaan. Kyse oli siitä, mikä on asiantuntijoiden parissa vallitseva käsitys lahopuun merkityksestä luontoarvoille. Salaliiton mainitsin siksi, että usein vallitsevaa käsitystä vastustavien mielestä kyse on jostain tuon tapaisesta asiasta, kun . ns. totuutta joudutaan pimittämään. Kun huomataan, että kyse ei ole suomalaisten viranomaisten käsityksestä, vaan samaan tulokseen on tultu muuallakin, huomataan tämän ns. salaliiton olevan maailmanlaajuinen eli todellisuudessa aika vaikeasti hallittava ja siten mahdoton ajatus. On siis etsittävä muita perusteita osoittaa asia vääräksi.

    Oma lukunsa on se, miten jotain tietoa halutaan politiikassa käyttää naapurivaltiota tms. kohtaan eli halutaanko asettaa toisen taloudelliselle toiminnalle rajoitteita keppihevosta esim. luontoarvoja keppihevosena käyttäen.

    ” Jos taas joku on sitä mieltä, ettei tällaista vaikuttamista ole, saa minun puolestani pitää mielipiteensä. En ala siitä keneltäkään todisteita vaatimaan.”

    Minä en tuota mieltä ole, eikä se ole tämän keskustelun aihekaan. Nyt on kyse siitä, onko lahopuulla ja metsän kasvulla tai terveydellä yhteyttä. Asiantuntijoiden vallitsevan käsityksen vastaiset mielipiteet on nyt syytä perustella ja perusteeksi ei riitä valtioiden tai teollisuuden halu vaikuttaa toisten asioihin.

    Gla

    Timppa: ”Onhan aina ollut ”maailmanlaajuisia” käsityksiä.  Esimerkiksi, että aurinko kiertää maapalloa.  Käsityksen kyseenalaistajia taidettiin jopa polttaa.

    Lahopuuteorin kyseenalaistajat ovat kyllä paremmassa asemassa.  Ei ole riskiä joutua ”roviolle”, jos ei satu olemaan alan tutkija.  Kyllä tällaisen kerettiläisen käsityksen edustaja ”kärvennettäisiin” ja tutkijan ura loppuisi.”

    Tarkoitatko, että nykyinen käsitys lahopuun vaikutuksesta luontoarvoihin on syntynyt siksi, että muunlainen käsitys johtaisi roviolle? Miksi nykyinen käsitys ei sinulle kelpaa, onko sinulla parempia perusteluita asialle, kuin Galilein tuominneilla kavereilla? Heidän näkemyksensä perustui Raamatun tulkintaan. Galilein tieteeseen, joka ei hänen mielestään ollut ristiriidassa Raamatun kanssa. Mihin sinä perustat mielipiteesi, ihan oikein mutu-tunteeseenko ja siihen, että metsä ei ole kuollut, vaikka lahopuuta ei ole 20 m3/ha?

    Tolopainen

     

    Metsien terveyden kannalta lahopuu kannattaisi minimoida.

    Gla

    Ja perustelut olivat..?

    Tolopainen

    Eihän sitä kukaan ole perustellut että tekopökkelöt ja jättöpuut edistäisivät jotenkin metsien terveyttä. Kysehän on vain mielipiteistä ja sertistä.

    Gla

    Tuo ei vastaa kysymykseen, miksi lahopuun määrä kannattaisi minimoida. Esitit selkeän väitteen. Ilman perusteluja se on täysin arvoton.

     

    Timppa

    Pystylahopuiden, ja niistä erityisesti havupuiden, tarpeettomuudesta perustan  käsitykseni siihen, että tuntemani tilan mailta kaikki lahopuut hakattiin kirjallisen faktan mukaan n. 100 vuotta sitten.  Metsät ovat kasvaneet puumäärältään siitä ajasta liki kolminkertaisiksi tuosta lahopuiden hakkuusta huolimatta.  Tietysti voisi kysyä, että olisivatko kasvaneet vielä paremmin, jos ne lahot olisi jätetty pystyyn.  Sitähän me emme tiedä ja siitähän me kyselemme tutkimusnäyttöä.  Sitä ei vaan löydy.  Tietysti olisi voinut käydä niinkin, että lahopuista olisi levinnyt erilaisia tuhoja ja metsämme kasvaisivat nykyään vähemmän.  Sitäkään emme tiedä.

    ”Näyttö” on ainakin toistaiseksi yhtä luotettavaa, kuin Raamattun perustuva maailmankuva Galilein aikaan.

    Olen tuolla edellä esittänyt yhden näkemyksen siitä miksi lahopuiden määrää kannattaa minimoida.  Ne ovat nimittäin hiilidioksididilähteitä toisin kuin kasvavat jättöpuut.   Itse kyllä jätän kuivaset jättöpuiksi, koska nyky-yhteiskunta niin vaatii.  Ja onhan se taloudellisempaa kuin kalliiden tukkipuiden jättäminen.

    suorittava porras

    Ja onhan se taloudellisempaa kuin kalliiden tukkipuiden jättäminen

    Esimerkkinä voin osaltani mainita , että 90-luvun alussa jättöpuiden(nyk. säästöpuut) tullessa muotiin , jätettiin pahimmillaan kymmeniä hyviä tukkipuita hehtaarille. Kun kävin tekemässä ensiharvennusta eräällä tällaisella kohteella , aloin voida pahoin , kun maassa lojui tuulen kaatamana useita parin motin mäntyrunkoja hehtaarilla. Yhdestä rungosta saaduilla tuloilla olisi saanut useamman pullon hyvälaatuista ”virvoketta”. Monimuotoisuuden eteen oli tehty  tuolloin kohtuuttoman suuria uhrauksia.Tänä päivänä on onneksi enemmän järki mukana toimenpiteitä tehtäessä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 79)