› Keskustelut › Metsänhoito › Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 79)
1 2 3 4 … 6 7 8

  • Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

    Lähetetty: 14.8.2018, 06:25

    Olen 45 vuodessa kasvattanut ja myynyt 50.000 mottia puita. Kysynkin nyt asiantuntijoilta, paljonko olen tässä ajassa hävinnyt metsän tuotossa, metsän terveydessä ja monimuotoisuudessa? Olen todennäköisesti aiheuttanut metsäluonnolle ja sen lajistolle vahinkoa. Puolustuksekseni sanon, että olen aivan viime aikoja lukuunottamatta noudattanut kulloisenkin ajan metsänhoito-ohjeita. Lahopuun tuotantoni on rajoittunut pelkästään raivaustähteisiin, hakkuutähteisiin ja kantoihin. 90-luvun alkupuolelta lähtien lisäksi myös jättöpuihin ja rantojen suojavyöhykkeisiin. Mikä olisi tilanne metsissäni ja minulla itselläni nyt, jos olisin 45 vuotta sitten ymmärtänyt lahopuun merkityksen?

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 14.8.2018, 15:51

    ” Lahopuun määrää on VMI:ssä seurattu -90-luvun loppupuolelta lähtien… E-Suomessa se on lisääntynyt , pohjoisessa näyttää vähentyneen..”

    (kun klikkaa oikeasta kohdasta sivua,niin aukeaa)

    Kuivien pystypuiden osoite on aiemmin ollut usein polttopuuksi, kuten on monessa kohtaa ollut aiemminkin puhetta. Joten osin siitä syystä lahopuuta on jäänyt hyvin tod.näk. vähemmän metsiin kuin nykyään jää. Kuivien puiden määristä ei saa suoraan selville menneiden vuosikymmenten lahopuun määriä.

    Timppa 14.8.2018, 16:38

    Anneli.  Käpytikka syö pääasiassa havupuiden siemeniä kuten nimikin kertoo.  Josain määrin myös hyönteisiä sekä pikkulintujen poikasia ja munia. Lehtilahopuuta se tarvitsee kodikseen.

    Palokärki syö niin tyvilahoista,  pystylahopuista kuin kannoistakin ja maalahoista hyönteisiä.  Sen lempiruokaa ovat hevosmuurahaiset. Myös tavallisetkin kelpaavat.  Kerran talvella kuulin Etelä-Espoossa kun palokärki huuteli jossain kauempana.  Yhtäkkiä se lehahti meidän pihalla olleen lumikohouman päälle ja alkoi pöllyttää sitä.  Sitten murtautui alla olevaan muurahaispesään.  Millä ihmeellä lintu onnistui pesän lumen alta paikallistamaan vaikka lähellä oli saman näköisiä kiviä.  Palokärki teki meillä pesänsä nuorehkoon terveen näköiseen haapaan.  Varma tyvilahon merkki on palokärjen hakkuujäljet kuusen tyvellä.  Taitaa tulevaisuudessa mennä palokärjellä hyvin.

    Pesänsä niin tikat kuin tiaisetkin tekevät lahoihin lentipuihin.  Ei siis yleensä havupuihin.  Eivätkä ne myöskään pärjäisi pystylahoista havupuista saatavilla ruoilla.  Metsätalous tuottaa kyllä monenlaista muuta lahoa.

    Tiaset epäilemättä syövät myös tuhohyönteisiä.  Mukava on myös  katsella niiden touhuja.  Siksi jätetäänkin niitä tekopökkelöviritelmiä.  Miten sitten tulevaisuudessa käy.  Kaatuvatko pökkelöt ennen kuin ovat lahonneet sopivasti.  Jesse voi puuhan järkevyyttä epäillessään olla oikeassa.  Lahopuun määrää nuo pökkelöt eivät kyllä sanottavasti lisää.

    Vielä kerran.  Lahopuun keskitilavvuus ei kerro mitään siitä kuinka paljon on alueita, joilla ei ole lahopuuta ja joilla metsät kasvavat kuitenkin jopa erittäin hyvin.

     

    puunhalaaja 14.8.2018, 16:52

    Jossain keskustelussa ihmeteltiin miten lahopuun merkitys on löydetty vasta viimevuosina. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä. Ymmärryksemme erilaisista asioista kasvaa kaiken aikaa. Osaamme rakentaa turvallisempia autoja ja tehokkaampia tietokoneita. Saamme metsät kasvamaan enemmän. Tutkimus tuottaa uutta infoa kaiken aikaa, myös monimuotoisuudesta ja luonnonsuojelusta. Tämä on hyvä asia.

    Timppa 14.8.2018, 17:01

    Puunhalaajalta tuli aika erikoinen tulkinta metsien lisäkasvun syystä.  Ymmärrys lahopuun tarpeesta.  Miten se ”ymmärrys” pystyy vaikuttamaan siihen lisäkasvuun, jos paikalla ei ole ollut vuosikymmeniin pystylahoa ja metsien kasvu on siitä huolimatta lisääntynyt kuten esim Visakallo on  kirjoittanut.

    mehtäukko 14.8.2018, 17:09

    Myrsky tosiaan koettaa kiehua vesilasissa, mutta se ei vaikuta mopon ohjaukseen.

    Visakallo 14.8.2018, 17:57

    Gla: ”Sinä olet eri mieltä suunnilleen jokaisen biologin yms. asiantuntijan kanssa, joten nyt sinulla on kaksi mahdollisuuta. Joko mullistat maailmanlaajuisen alalla vallitsevan käsityksen (tai rikot tuon vihreän salaliiton) tai sitten muutat omaa mielipidettäsi asiasta. Kumpi kuulostaa viisaammalta?

    Olen näköjään onnistunut sydämistyttämään Glan:n oikein perusteellisesti. Niin kuin Gla hyvin itsekin ymmärrät, minulla ei ole mitään tarvetta muuttaa mielipiteitäni. Vasta kun minulle selkeän tieteellisesti osoitetaan, miten metsäni ovat pystyneet selviytymään kolmen sukupolven, eli sadan vuoden ajan ilman lahopuita terveinä ja hyvin kasvavina, voimme palata asiaan. En edusta täällä vain itseäni, vaan jo kolmatta metsänhoitosukupolvea, ja kaikkea sitä työtä mitä metsissämme on aikaisemmin tehty. Tämä työ on myös dokumentoitu, joten siitä puolesta ei ole tarvetta kiistellä. Kaiken aineiston voin tarvittaessa luovuttaa tutkijoden käyttöön.

    Salaliitto ei oikealla tavalla kuvaa sitä vaikuttamista, mitä kilpailijamme käyttävät meitä ja toisiaan vastaan. Tästä tuorein julkinen esimerkki oli, kun EU:ssa käsiteltiin puun käyttöä energiaksi. Silloin esim. Viro toimi omista lähtökohdistaan Suomeaa vastaan. Suomi on vastaavasti toiminut omista lähtökohdistaan joitain muita maita vastaan. Vakavampaa on epäsuora ja salaa tehty vaikuttaminen. Nämä taas ovat Suomen turvallisuusviranomaisten asioita. Jos taas joku on sitä mieltä, ettei tällaista vaikuttamista ole, saa minun puolestani pitää mielipiteensä. En ala siitä keneltäkään todisteita vaatimaan.

    hemputtaja 14.8.2018, 18:48

    Olen yrittänyt kysellä – kuten muutama muukin – että mihin tietoon tämä lahopuun autuutus nojaa.

    Lopultakin tuli vastaus: ”mullistat maailmanlaajuisen alalla vallitsevan käsityksen (tai rikot tuon vihreän salaliiton) tai sitten muutat omaa mielipidettäsi asiasta.” eli se nojaa siis maailmanlaajuiseen vallitsevaan käsitykseen.

    Upeeta, voin laskea lahoisen nuppini unityynyllä vakuuttuneena siitä, että kyllä ne tietää.

    jees h-valta 14.8.2018, 20:10

    Lähinnä oma käsitykseni on että suurin hyöty kelosta maassa on että siinä saa tällainen ikääntyvä suorittaa tasapainoharjoituksen aina illan lenkin yhteydessä. Mukavaa koittaa aina kuinka pitkälle menee ilman sen tarkempaa keskittymistä runkoa myöten ennen tipahdusta. Mitä korkeampi kelo sen jännempää. Sen olen jo sentään saanut maadotettua itestäni ettei enää harmita kuinka komeaa klapivärkkiä niistäkin saisi. Esim. viime talvena kun uuden palstan siivousta aloittelin en yhtäkään kerännyt vaan tein klapit pystykoivuvärkeistä. Vaikka keloja oli melkein tien vieressä. Tämän voi todistaa jokainen tuttu metsämestar jotka Koirakorvessa ajelee. Paikallaan on edelleen tukkikoon tuulenkaatomännyt.

    Metät kunnossa! 14.8.2018, 20:29

    Voisin tähän kommentoida, että aikanaan pörrinkäiset yms. aiheuttivat merkittävää tuhoa, mutta hoitotoimenpiteiden ansiosta (lahopuuta ei ole annettu muodostua kohtuuttomasti) luontaiset tuhot metsissä ovat vähentyneet kuluneiden 10 vuoden aikana merkittävästi. Numeroina tilasto sanoo, että hakkuusuorite kokonaisuudessaan on ollut noin 120 m3 / ha ja nyt tilanne on noin 123 m3 / ha. Ainakin puuston kasvulle ”kirves” on ollut hyvä lääke.

    Timppa 14.8.2018, 21:07

    Onhan aina ollut ”maailmanlaajuisia” käsityksiä.  Esimerkiksi, että aurinko kiertää maapalloa.  Käsityksen kyseenalaistajia taidettiin jopa polttaa.

    Lahopuuteorin kyseenalaistajat ovat kyllä paremmassa asemassa.  Ei ole riskiä joutua ”roviolle”, jos ei satu olemaan alan tutkija.  Kyllä tällaisen kerettiläisen käsityksen edustaja ”kärvennettäisiin” ja tutkijan ura loppuisi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 79)
1 2 3 4 … 6 7 8