› Keskustelut › Metsänhoito › Laatupuu

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5

  • Laatupuu

    Lähetetty: 30.12.2019, 20:53

    Tällä palstalla usein puhutaan männyn pystykarsinnasta, mutta mihin se laadukkaampi puu aikanaan menee ja millä hinnalla? Kuka ostaa kookkaita tyvestä oksattomia mäntyrunkoja ja onko hinta parempi kuin sillä rämeen reunassa kasvaneella oksakasalla? Saksaan vietiin aikanaan mäntyä isoina tukkeina. Vieläkin siellä halutaan puusepäntuotteissa myös terveoksaisen sijaan oksatonta hitaasti kasvanutta mäntyä.

    Puun kasvusta: Aikanaan piti opiskella kirja nimeltä Puun raaka-aineoppi. Pohjoismaisen havupuun lujuus oli paras silloin kun luston paksuus oli 1,8 mm. Jonkun verran olen kaadellut kuusia, joissa on lusto 10 mm, aika huonoa on polttopuunakin ja en lähtis telineille, jotka on kolmenvartinlaudasta noista tehty.

    Juuri tänään paloittelin naapurin pihalta kaadettua isoa kuusta, ihan höttöä, vaikka terveen kasvanutta onkin. Ei sahapuuksi sopivaa.

    Tekijä
    Japine56
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 1.1.2020, 22:01

    Kun luston paksuus on heikon kasvupaikan takia pieni, yleensä myös oksat ovat tiheässä. Monesti vaaksan suuruusluokkaa. Paremmilla paikoilla kasvaneissa puissa tiheässäkin kasvaneen oksien väli on helposti yli puolen metrin suuruusluokkaa. Ehkä silläkin on oma vaikutuksensa puun laatuun.

    Jätkä 2.1.2020, 08:02

    Hulppea pituuskasvu ei heikennä puuta, se on päinvastoin lujempaa kestämään taiuvutusta, kun siinä on vähemmän oksia.

    Vanha luokitteluperuste täällä keskisuomen maisemissa oli, että A-laadun tyvessä ei saa olla yli 3 mm. paksuisia vuosirenkaita. Jos lusto on tyvileikossa kolme milliä, niin se sama vuosilusto on parissa metrissä varmasti alle 2 mm.

    Oikea tukkirunko Keski-Suomessa on liki 30 metriä korkea, eikä sellainen puu pysy pystyssä, ellei se ole todella lujaa puuta.

    Lapin tanttarat eivät joudu kovallakaan tuulella yhtä tiukoille, kuin täällä puut joutuvat, Niiden kasvuun tosin vaikuttaa lämpösumma ja onhan siellä karummat metsän pohjat.

     

     

    A.Jalkanen 2.1.2020, 08:13

    Onko tietyn vuoden lusto pitkän puun latvassa paksumpi kuin tyvellä koska puu ei ole kartio (tyvileikon jälkeen)? Oli niin vaikea kysymys että yritän vastata itse. Asiaa ei tunneta kunnolla, vaikka kaikenlaisia runkokäyrämalleja on laadittu. Järeän puutavaran laatua käsittelevässä julkaisussa kerrotaan että männyllä puuaineen tiheys laskee kohti latvaa ja kasvaa kohti pintaa eli tyvellä ja ulkokehällä on tihein puuaines. Kuusella tiheyden vaihtelu on paljon pienempää.

    https://jukuri.luke.fi › bitstream › handle › vtselostus70

    Ainakin männyllä voisi siis olettaa, että latvan lustot ovat paksummat, koska latva on nuorpuuta ja tyvi varttunutta puuta.

    Jätkä 2.1.2020, 20:58

    Sangen harvoin, – ( Eli ei koskaan) – on puu paksumpi latvapäästä, kuin tyveltä siitä D 1,3 :sta. Näin ollen siellä ei juurikaan ole paksumpia vuosirenkaita kuin tyvellä. Kunnon tukkipuissa, on puolivälissä runkoa – Siis kolmannen ja neljännen tukin vaiheilla havaittu, että 49 dm:n matkalla tukki saattaa kaventua vain puoli läpimittaluokkaa! Siis yhden sentin verran. Kokemusta puista, joista tuli oikeaa tukkia yli kolmekymmentä metriä.

    A.Jalkanen 2.1.2020, 21:31

    Latvapäässä on paljon vähemmän lustoja kuin tyvipäässä, joten niiden on melkein pakko olla siellä paksumpia, koska puu ei ole kartio, vaan kapenee paljon hitaammin eli on lieriömäisempi. Kuten Jätkä juuri edellä havainnollisti.

    Gla 2.1.2020, 22:19

    Ilmeisesti Metsälehden spämmirobotti tms. järjestelmä estää linkin laittamisen, mutta googlen hakusanalla Uncovering Da Vinci’s Rule of the Trees löytyy pohdittavaa oksien vaikutuksesta runkomuotoon.

    Miten puu käyttäytyy pystykarsinnassa, sitä en tiedä.

    kkiila 3.1.2020, 21:20

    Muutama kk sitten tehtiin remonttia yhteen rakennukseen niin kylläpä oli osa rungosta tiheää ja laadukasta puutavaraa, tosi painavaa lankkua kun vertasi k kaupan ”höttöpuuhun”  Talteen ne piti ottaa. Varmasti tiheä kestää paremmin lahoamatta sekä väätöä.

    Puuki 15.3.2020, 09:15

    SE kertoo lehdessään, että kotimainen laatutukki on hintansa väärti.   Ihmetellään sitä, kun jo 20 cm latvalmp mä-tukki alkaa olla harvinaisuus.   Entistä enemmän aiotaan panostaa laadun mukaiseen hinnoitteluun.   Se onkin oikea suunta, kunhan ei mennä yksistään siihen samaan suuntaan kuin edellisellä hinnan tarkistuksella jossa min. tukin läpimitta nousi eli tukin keskihinta laski.   Ei se lisää laadukkaan tukin kasvatusta, jos korkeampien kasvatuskustannusten paremman laatuluokan tukista saa entisen keskivertotukin hinnan ja huonommasta entistä huonomman.  Hinnoissa  pitäisi näkyä lopputuotteiden arvonlisien erot selvemmin.   A -luokan mä-tyvitukin arvo on  n. 3 – 4 x  välitukin arvosta, tuoreoksaisen n. 1,5 x kuivaoksaisen välitukin jne.   Tukkien arvot vaihtelee lisäksi niiden latvalpm:n mukaan kuten se jo hinnoittelussa useimmiten näkyykin.

    Jos arvokkaimmista laatutyvistä ei aleta maksaa sen arvon mukaisia hintoja, pohjoisen tukkien laatuhyöty menetetään sahateollisuudessa,  ja keskimääräinen sahatavaran laatu laskee entisestään . Se vaikuttaa myös sahatavaran kysyntään ja vientihintaan pitkityksessä.

     

     

     

     

    A.Jalkanen 15.3.2020, 12:30

    Korona-pelin menekki on kasvanut, ja valmistaja harmittelee, että oksattoman koivun  löytäminen on vaikeaa. (YLE uutiset)

    Puuki 15.3.2020, 17:53

    ”Hulppea pituuskasvu ei heikkennä puuta…”  Kyllä se vain saattaa hyvinkin heikentää , kun oksakiehkurat on silloin yleensä monioksasia ja oksat paksuja. Riippuu tapauksesta. Rehevän kasvupaikan mänty ei ole kovinkaan lujaa , jos siinä on isoja oksia useita oksakiehkurassa.

    Missä koronapelin valmistajan paja on ?  Vois olla myynnissä erä oksatonta koivutukkia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5