Edellisessä päätehakkuuleimikossa oli järeää mäntyä ja sieltä erikoispuunostaja kävi runko kerrallaan mittaamassa ja leimaamassa ne rungot, joista osti laatutyven. Kriteerit oli tosi tiukat ja latvalpm oli muistaakseni 26 cm. Hinta oli selvästi tavallista tukkia korkeampi. Ulkomuistista sanoisin, että n. 40 % rungoista oli sellaisia, joista sai ns. laatutyven.

Vähän vastaavaa hinnoittelua oli taannoin SE:lla. Ostivat perus mäntytukin lisäksi myös laatutyveä normaalia paremmalla hinnalla.

Ymmärrän kyllä, että tietyissä kohteissa hitaasta kasvusta on hyötyä. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että höttöpuu olisi huono asia. Yksikään asiallisesti rakennettu teline tuskin on romahtanut puun lujuuden takia. Olennaisin asia on liitokset. Eri asia on mökkitimpureiden ja muiden tee-se-itse-miesten notkuvista laudoista tehdyt ns. telineet, joissa ei mikään puu olisi lujuudeltaan riittävää.

Rakennusten rungoissa suurin osa puista on pystysuorassa, eikä nykyisten eristepaksuuksien aikana puun lujuudella ole mitään merkitystä. Palkit mitoitetaan erikseen, eikä niissäkää ongelmia ole ollut. Kattoristikoissakin liitokset on kriittinen kohta.

Uunissa palaa niin leppä kuin haapakin nopeasti kasvaneen havupuun ohella. Ei mitään merkitystä.

Vain säärasitukselle altteissa paikoissa on puun laadulla merkitystä, mutta jos sivuuttaa arkkitehtien linnunpöntöt ja tekee talosta talon näköisen, ei ongelmaa asiallisesti käsitellyllä vuorauksella tule. Ehkä jossain saariston luodolle rakennettussa kohteessa voi vaatimukset olla poikkeus, mutta ylipäätään tällaiset kohteet ovat niin pieni osa kokonaisuudesta, että huonolle hoidolle jääneistä metsistä kyllä tavaraa niihinkin riittää. Ja kun nykyään kuusta istutetaan männyn maille, hitaasti kasvavaa kuustakin on tulossa. Jos nyt ylipäätään koskaan tukin mittoja saavuttaa.

Puusepän tuotteet, listat ja rimat yms. sisustukseen , luonnollisen hyvän säänkestävyyden sydänpuutavaraa ulkorakentamiseen . Onhan niitä kohteita männyn laatupuulle.  ”Pohjoisen Laatupuu” on aikoinaan tehty Metlassa tutkimus, jonka mukaan tihein ja laadukkain mä-puu on  luston paksuudeltaan n. 1,6 mm. Paras kasvualue ko. männylle on suunnilleen alue Pohjois-Karjalasta Kainuuseen ja osin Pohj.- Pohjanmaalle . Sopivan hitaasti kasvavaan mäntyyn tulee paljon sydänpuuta ja lujuus (puun tiheys) säilyy toisin kuin todella hitaasti kasvavassa puussa  (esim. pohj.Lapissa) .

Lujuusluokiteltua rakennussatavaraa käytetään tietääkseni vielä nykyäänkin kuten ennenkin on käytetty.  Toisin suurin osa isommista rakenteista tehdään  liimatuista kertopuista ja sormijatketuista palkeista.

Suomen puusepänteollisuus on huonossa kunnossa , joten siksi niitä parhaita huonekalupuita ym. viedään pääasiassa ulkomaille, jossa niille on paremmin ja parempaa käyttöä. Varmaan viedään vielä nykyäänkin myös pyöreänä puuna.  Muistaakseni Suomessa ainakin 2  sahaa jotka sahaa oksatonta mä-tyvitukkia pääasiassa vientiin.

Liian paksut oksat ja kuivaoksat aiheuttaa eniten sahatukkien laatua heikentäviä vikoja .  Tuoreoksaista mä-latvatukkia käytetään kuitenkin esim. huonekalupuuksi.    Kuusella on pääosin erilaiset käyttökohteet kuin männyllä.  Esim. vanerin tekoon käy ihan hyvin nopeakasvuinen puu .

Keski-Euroopassa tarvitaan puusepäntaitoja edelleenkin – ja paljon. Suomesta viedään pikkusahureilta – ( Niiltä, jotka ostavat ne järeät laatutyvet niin männystä kuin kuusestakin) – Aika hyvään hintaan Kantellia, joka on sahattu pinnanmyötäisesti, eli sitä on käytännössä vaikea sahata ns, linjavehkeillä, pitää olla yksiteräinen saha.

Käytännössä tukin pitää olla vähintään 30 senttinen latvasta, mielellään isompi. Siinä saa olla arvottomassa sydänpuussa lahoa, tai vaikka kusiaispesä. Arvokkain puu on se, jossa on hieman vajaasärmääkin, eli niin pinnasta kuin pystyy – sahataan.  Jos sahe on vaikkapa 90 x90 mm ja niitä tehdään neljä kpl tukista, niin jokainen voi laskeskella, paljonko vähintään pitää olla läpimitta. Vajaata saa olla alle 20 milliä leveälti. Lustot pitää mennä nurkasta nurkkaan.

Vientihinta / kuutio on kova ja nousee vielä, jos tavara pätkitään tilaajan mukaisiin pätkiin ( pahat oksat voi poistaa myös samalla)

Kyllä Suomalaisella puusepänteollisuudella on vielä paljon opittavaa käkikellojen tekijöiltä.

Kuusikantellilla on samat laatuvaatimukset, eikä niistäkään tukeista kelpaa kuin pintapuu.