Keskustelut Puukauppa Laatumännyn kasvatus ei kannata

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Laatumännyn kasvatus ei kannata

    Kisi kyseli koivuketjussa laatumännyn myymisestä. Yleisesti tiedettiin pylväät, mutta myös oksatonta tyvitukkia ostetaan.

    Keskiviikon maastullissa oli juttua lopella.fi firmasta, joka sahaa männystä paneelia. Aihioiksi hyväksytään tikkusuora, karsittu, vähintään 3.1 metrinen, enintään kahden millin vuosilustolla olevaa, metsurin kaatama, latvasta 26 senttinen männyn tyvipölkky. Kovien vaatimuksien vastineeksi firma maksaa pihaan tuodusta puusta 100 euroa kuutiolta.

    Ei ole ihme, että firma itkee lehdessä materiaalipuutetta. Normaalissa uudistushakkuussa metsänomistaja saa metsässä pystyssä olevasta puusta 60 euroa – 40 euroa on pieni palkka kaikesta vaivasta / kustannuksesta / haitasta mitä tyvipölkkyjen tuottaminen teettää.

    Myyminen kannattaa jos metsä tila sattuu olemaan Lopen lähellä ja tekee itse moottorisahalla harsintahakkuun ennen varsinaista uudistusta. Silloinkin pitää valtaosalle puusta saada toinen asiakas.

    Jos Lopella haluaisi oikeasti saada materiaalia niin se ostaisi hyvällä rahalla kokonaisia laatuleimikoita, erottaisi sieltä tyvipölkyt itselle ja myisi loput puut muille ostajille. Arvatenkin firma näkee hommasta tulevan liikaa vaivaa – ja itkee lehdessä kun metsänomistajat eivät halua nähdä samaa vaivaa…

  • jees h-valta

    Caballistalta erittäin järkevä tulkinta. Juuri tuollaista porua on turha pitää jos ei osaa tavaraa maakunnasta ostaa.

    pihkaniska

    Caballista on pitkälti oikeassa. Juttu kuitenkin osoittaa, että laatua halutaan ja sillä on arvonsa. Tuossa toisessa ketjussa puhuttiin uusista innovaatioista metsään. Laadukasta mäntyä ei kasva keskieuroopassa ja sille on omat markkinansa ja oma hintansa, kuitenkin jotkut tahot panostavat edelleen räkämännyn kasvatukseen.

    kisi

    ”… Arvatenkin firma näkee hommasta tulevan liikaa vaivaa – ja itkee lehdessä kun metsänomistajat eivät halua nähdä samaa vaivaa…” @Caballista

    Lohdullista on kuitenkin tietää, että laatutavaraa tarvitaan ja arvostetaan. Aika hyvän tavaran kaupitsee – ennemmin tai myöhemmin – tavalla tai toisella.

    6 m3

    Lueskelin juuri tuon saman artikkelin.
    Tuo toiminta juuri osoittaa että laatupuuta halutaan ostaa ja laatupuun ”kasvattaminen” on kannattavaa.(Laatupuu kasvaa kasvattamattakin)
    Kannolla kasvaneena uskon ja toivon että tuo toimintamalli tulee yleistymään.
    Korjuu menetelmiä tulee kehittää tuon laatupuun talteenottoon.
    Markkinoita on jo liikaa kyllästetty ”pullapuulla”.

    Salonpoika

    Harvassa on oman kokemuksen pohjalta todellisen laatumännyn tarvitsijat ja vielä harvemmassa ne jotka ovat niistä asiallista hintaa maksamaan. Niin kauan kun puutavarayhtiö korjasi ne omana puutavaralajina ja toimitti tarvitseville (esim. Isku) homma hoitui helposti. Veromuutosta edeltävissä leimikoissa oli jonkun verran laatutyviä ja markkinoin niitä erikseen. Melkein naapurissa oli superlaadun käyttäjä, mutta heillä oli kahden vuoden tarvis lankkua varastossa. Yhden rekkakuorman ottivat kuitenkin kun läheltä oli tavaraa tarjolla.Samoin kuorman sain toimitettua ammattikoulun puupuolelle. Se tosin piti pyöritellä välikäsien kautta mutta kun tavara oli opettajien kanssa katsottu ja sovittu, asia hoidettiin.Muutamia pienempiä eriä sain kaupaksi. Puusepät valittavat ettei laatutavaraa ole tarjolla mutta omaksi kokemukseksi jäi ettei vähänkään merkittävämmän erän osto ainakaan pyöreänä todellisuudessa kiinnostanut.Olisiko siihen sitoutunut liikaa rahaa kiinni, kun on totuttu hakemaan tarvittava metrimäärä lankkua sahalta tai Puukeskukselta.

    Gla

    Männyn laatu päätetään suurelta osin taimivaiheen kasvatuksessa. Siitä päätehakkuuseen menee vähintään 50 vuotta. On siis aika turhaa tehdä tämän hetken tilanteessa päätelmiä laatukasvatuksen tuloksista.

    pihkaniska

    Yksi tapa ennustaa, on katsoa historiaa. Ensimmäinen vesisaha rakennettiin Kotkan likelle joskus vusisatojen vaihteessa, siitä lähtien on laadukkaalla männyllä ollut kysyntää.

    Timppa

    Pihkaniskalle vähän historiatietoa. Vesisahoja on ollut jo ainakin 1700-luvulta. Ensimmäiset höyrysahat rakennettiin Kymijokisuistoon 1860-luvulla pääosin norjalaisten toimesta. Päijänteenkin rannoille niitä höyrysahoja ilmaantui sitten myöhemmin 1800-luvulla, kun höyrylaivaliikenne Päijänteellä ja ratayhteydet mahdollistivat toimitukset Suomenlahden satamiin. Esimerkkinä meikäläisen ”puuhamaan” silloinen omistaja, joka perusti höyrysahan vuonna 1891. Sen sahan toiminta loppui 1920-luvun lopussa, kun Stalinin dumppaama, vankityövoimalla tuotettu, sahatavara romahdutti suomalaisten markkinat Keski-Euroopassa

    Kuten tuolla toisessa keskustelussa totesin, niin ammattisahurit arvostavat tyvitukkeja vaikka ne olisivat lenkojakin, jos puunlaatu on muuten laadukasta.

    Rane

    Kun Rane oli motohommissa niin kyllä silloin yhdistyksen savotoilta lähti laatutyviä eri ostajille.Ehkä homma lähtee uudestaan käyntiin kun laki muuttuu.
    Tuommoiset lähtisi halvimmalla kun metsuri päätehakkuun yhteydessä vaan kaataisi puun ja katkaisisi tyvitukin ja harvesteri käsittelisi loput.Menisi samaan mittaan.

    6 m3

    Niin, Ranen kommentista muistui mieleen vuoden 2007 hinta huippu. Laatytyvi meni Kuhmo Oy:lle, pipperkaakku tyvet ei menneet tuohon kauppaan. Hintaero oli seuraavaan laatuun yli 15 ekua. Kylla kannatti. Oli tuo puu kylla kasvanut kasvattamattakin, omia aikojaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)