Keskustelut Harrastukset Laatumännikkö suojelualueeksi !

Esillä 3 vastausta, 21 - 23 (kaikkiaan 23)
  • Laatumännikkö suojelualueeksi !

    Tänään luonnonsuojeljat ottivat erävoiton keskeyttäessään hakkuut metsähallituksen omistamilla entisillä Keuruun varuskunnan alueilla.
    Liikkuminen on ollut sallittua tuolla aluella vasta muutaman päivän , mutta niin vain ehti vihreä porukka keskeyttämään tälläkin palstalla kaivatun hyvälaatuisen ja vanhan männikön päätymisen jalostukseen.

    Voin alueita aikoinaan kolunneena ja myöhemmin metsäasioissa kiertoajelun paikalla tehneenä todeta , että kyse on todella arvokaista puista raaka-aineena . Kuitenkin joidenkin mielestä on parempi jättää arvokas puuaines luonnon armoille . Puuta pitäisi kasvattaa hitaasti ja kauan , mutta kun sen teet , metsä joutukin suojelualueeksi !

  • yhistyksen metsuri

    Ei vanhojen metsien hakkuut meitä tukkipulalta pelasta. Se on kun housuun kusisi lämmittää vain hetken. Sitäpaitsi koko tukkipula on höpö höpö juttuja. Kalikoita riittää ja ne lähtee kyllä liikkeelle kun hinta on kohillaan. Kattokaa suomen nuoria metsiä ja taimikoita siellä se ongelma on. Surkeessa jamassa ne on saatava kuntoon tai muuten joku päivä tosissaan nähään se tukkipula.

    jees h-valta

    Yhistyksen metsuri ei sitten ymmärrä metsien kasvatusta vanhaksi muuta kuin suojelua vartenko?
    Jos tuo linja otetaan yleisemminkin niin varmasti vedetään maihin jo hyvissä ajoin ennen sataa vuotta.
    Kun hinta tuskin on kohillaan pitkiin aikoihin on tuo tukkipula vientisahoilla kyllä arkea ja se hinta on vasta viimeinen joka korjaantuu. Ensin pitää alkaa tavaraa ulos kulkea ja seuraavaksi sen tapulitavaran hinta värähtää ylöspäin ja vasta kolmantena se alkutuottajalle maksettava raakapuun kuutiohinta alkaa nousta.
    Uskoisin ettei ole lähivuosien juttu vielä kovin mainittavissa määrin.
    Siihen asti olisi ainakin toivottavaa että edes valtion ja yhteisöiden puut liikkuisi että työpaikat säilyisi. Jopa risukoiden raivaajienkin joka loppupeleissä on vielä aika alhaalla siinä ketjussa. Herkin työ hävitä.
    Jos ei ennakkoraivuutakaan tarvita. Eli kuten Metsälehdessäkin todettiin: Ensin tarvitaan leimikko. Siitä vasta alkaa ketjun suorittava työstö.

    Burl

    Yhistyksen metsurin kanssa samoilla linjoilla. Jonkun vanhan laatumännikön suojelu on merkityksetön sahojen kokonaispuuntarvetta ajatellen. Sitä paitsi vanhoja petäjikköjä soisi jäävän sinne-tänne pystyyn jo senkin takia, että niiden alkukehitys on poikennut rajusti nuoremmista ”hyvin hoidetuista” männiköistä. Erilaisia harsintajätemetsiä ja kaskimaille ilman perustamistoimenpiteitä nousseita puustoja, mitä sittemmin on harvennettu. Ehkäpä metsiä voisi myös rauhoittaa totaalisuojelun ohella.

    Erikoisen hyvälaatuisen mäntytukin kasvattaminen vaatii hitaan alkukehityksen. Pari vuotta sitten kaadoin tulevia nikkarointitarpeita varten 1,6 kuution petäjän, joka oli ensimmäiset 40 vuotta kasvanut reilun millin lustoa, mutta tämän jälkeen oli kasvu kiihtynyt omt-pohjan mahdollistamana ja reilun sadan vuoden iässä oli paksuutta rinnankorkeudella nelisenkymmentä senttiä. Päällisin puolin oksatonta tyveä oli kuuteen metriin asti ja tältä osalta sahatuissa lankuissa ytimen tuntumassa olevat oksat ovat paksuudeltaan lyijykynän luokkaa.

    Jos metsien käyttöä halutaan tehostaa, niin avainasemassa olisi nuorten metsien laiminlyöntien korjaaminen. Valtakunnassa on valtavasti hoidon osalta heitteille jätettyjä uudistusaloja, jotka ovat heikosti tuottavia puuntuotannon kannalta ja yhdentekeviä luonnonsuojelun näkökulmasta.

    Olen sitä mieltä, että tehostamalla metsänhoitoa jo ennestään metsätalouskäytössä olleilla alueilla, saataisiin enenevässä määrin puuta teollisuudelle. Samalla luontoarvoiltaan arvokkaita alueita voitaisiin suojella. Nykymeininki on resurssien haaskausta: Tukkimetsät lahoavat pystyyn, kunnes ne ehkä avohakataan, ja sitten palsta jää oman onnensa nojaan. Tappio niin puuntuotannolle kuin luonnonsuojelulle.

Esillä 3 vastausta, 21 - 23 (kaikkiaan 23)