Käsittiköhän pahkanaama aivan oikein aloituksen?
Eikö ollut kyse pikkutukin ahnehdinnasta jonka käsitän itse varsin hyvin mhy-metsätoiminnaksi. Eli yritys oli saada vielä metsurin palkan jälkeen kantorahatuloakin mo:lle mutta sellufirmalle olisi kelvannut ne lengotkin ja oksaturilaat sellukattilaan. Jolloin olisi jäänyt kasvuun se laatumetsä. Nyt oli sitten metsurin työllisyys tärkeämpää ja se revittiin jonkun hiukan kevytsarjalaisen metsänomistajan pussista joka ehkä jopa tiedettiin sellaiseksi.

Kakkoskehitysluokan metsä on vielä kaukana, siitä laadullisesti, terveestä ja arvokkaasta päätehakkuusta ! ”unohtumaton menetys ”

Kyllä näitä vieläkin sattuu molemmille moto / manu hakkuussa ylilyöntejä, mutta täällä päin vähenevässä määrin, onneksi,

Yleisimmin moton kuljettajille on nosterrava hattua, siellä on oikea asenne, ja tekemällähän sitä oppii lisää, kun saa oikeaa ohjausta ja oikealla tavalla palautetta.

Neuvojankin on oltava masto kelpoinen !!! Ohjaus ja työn valvonta on helpoin tehdä työmaalla maastokäynnin aikana, silmän kanssa. Tämä tietysti vaatii neuvojaltakin kiinnostusta ja ammattimaista otetta hehittää toimioitaan metsässä

Pystykaupoissa on mahdollista kirjata leimikon erikoispiirteet, toiveet ja hakattavan kuvion pohjapinta-alat lisätietoihin, silloin työn jäljen vastuu siirtyy teettäjäjälle.

Parannusta asiaan saa vain pitämällä puhetta ja viemällä asioita eteenpäin ! ” Metsällä on Suomalaisille paljon tunnearvoa ”

Noista turilasmännyistä tulee vielä kakkosharvennuksessa kohtuulllista tukkia, päätehakkuussa oksat ovat jo lahoja ja tukin saanto on tapauskohtaista + että ne ovat olleet laadukkaampien mäntyjen kehityksen haittana. Tietystihän siinä aina riski piilee, että hieman kasvussa jälkeenjäänneellä on myös heikommin juuret maassa.

Parikymmentä myytävänä olevaa tilaa tulee tarkistettua vuosittain ja tyvilenkoja ja mutkia eri korkeuksilla on niin paljon että harvennuksien tukkisaannosta on turha haaveilla. Parilla omalla tilalla on useampi kuvio, missä voi laatuharvennuksella ottaa paksuoksaista tukkia pois, useimmin laatuharvennus taitaa olla itsestään selvää vikapuiden ja koivujen poistoa.

Vasta kävin katsomassa palstaa, missä oli 10 hehtaaria reilut 2000 mäntyä / ha MT-pohjalla, puuston ikä 24 vuotta ja ensiharvennus kiireellinen, ppa 26 ja pituus ehkä 11 metriä. Puolet puista voi poistaa mutkien takia, mutta poistettavien puiden järeys on kuitenkin 80 litraa, suurimmat varmaan 200 litraisia susipuita. Tuossa kyllä tulee kakkosharvennuksessa jo tukkia, suorat susipuutkin voi säästää kakkosharvennukseen, jos ei ihan mahdottomia tursakkeita ole. Ei haittaa vaikka on MT-pohjalle tungettu mäntyä, kun suurilta tuhoilta on vältytty ja taimikonhoito on tehty, voi ensiharvennuksessa jättää kaikki suorat puut pystyyn ja kakkosharvennukseen pääsee reilun 10 vuoden odotuksella, joka olisi sitten laatuharvennuksen ohella tukkisavotta, missä voi jättää kaikki paraslaatuisimmat puut vielä kasvamaan.

Yksi asia mitä joutuu aina miettimään tapauskohtaisesti, ovat nuo tyvimutkat. Jos 2 metrin korkeudella on mutka ja siitä eteenpäin suoraa pötköä, niin kyllähän siinä on potentiaalia päätehakkuuseenkin, tietysti tuon mielellään poistaisi, mutta yksi tukkipätkä kakkosharvennuksessakin on ihan hyvä lisä. Tyveyksen voi laittaa kuitupinoon tai haloiksi. Eihän se pelkkä suoruus ole sitä laatua, suorat kasvussaan selkeästi jälkeenjääneet eivät välttämättä tuota yhtähyvin kuin tyviväärät muutoin hyvät valtapuut.