Laakkonenhan saa hoitaa metsiään halaumillaan keinoilla, kunhan pysyy lain määräämissä puitteissa. Muu ei oikein rajoita Laakkosenkaan metsienkäsittelymalleja.
Metsästäjät suojelevat kanalintukantoja? Tuskinpa. Metsästysrajoituksilla ei ole ollut juuri vaikutusta katkaisemaan taantuma. Älä suotta raivoolla on marginaalinen vaikutus niinkuin yksi metsästäjä. Että aika falskia jos siellä ei suojella metsiä ja lopeteta metsästystä.
Liittyy Laakkosen metsiin vaikkei ihan metsänhoitoon. Hänhän omistaa mm. Kytäjän kartanon. Tässä vähän kartanon värikäistä vaiheista. (Anoppini syntyi siellä 1897 tilanhoitajan tyttärenä, joten tunnen aika tarkkaan vaiheet.)
Helsinkiin oli 1820-luvulla karkotettu venäläinen aatelismies Mushin-Puskin, joka avioitui suomalaisen neitosen kanssa. Perheeseen syntyi mm Marie-niminen tytär, joka jäi teini-ikäisenä orvoksi ja avioitui kaartinluutnantti Constantin Linderin kanssa. He ostivat Marien perintörahoilla Kytäjän kartanon ja muuttivat sinne asumaan. Avioliitosta syntyi yksi lapsi Hjalmar. Marie kuoli aika nuorena ja Constantin avioitui uudelleen, mistä liitosta syntyi kaksi lasta. Constantin siirtyi sitten hoitamaan Pietarissa erilaisia virkoja. Hän oli lopulta ministerivaltiosihteeri eli Suomen edustaja tsaarin hovissa.
Constantin kuoli 1908 ja uudeksi omistajaksi tuli hänen Hjalmar-poikansa, joka oli ollut kolme vuotta avioliitossa Marskin sisaren Sophia Mannerheimin kanssa, mutta avioliitto purkautunut lapsettomana aviomiehen oltua enemmän kiinnostunut omaa sukupuoltaan olevista. Hjalmar möi Kytäjän 1918 eräälle yhtiölle ja muutti Ruotsiin. Sieltä hän osti junan, matkusti sillä Etelä-.Ranskaan ja päätyi lopulta Algeriaan. Sieltä hän palasi Monte Carloon. Pelasi rahansa loppuun ja ampui itsensä Marseillessa.
Rakennushallituksen pääjohtaja Väinö Vähäkallio osti Kytäjän 1920-luvulla. Hänen poikansa kaatui sodassa. Pojanpoika (veljeni biologian opiskelukaveri) tuli tunnetuksi siitä, että hän ampui kolme Kytäjän mailla telttailemassa ollutta poikaa. Vaimo kävi vankilassa miestään tapaamassa ja ihastui johonkin toiseen linnakundiin. Murhamieskin vapautui aikanaan ja teki itsarin. Vaimokin pääsi lehtiin, kun hän jäi kiinni perikunnan käteisrahan vientiyrityksestä sen uuden miehen kanssa..
Enpä ole Laakkosta rikastuttanut. Työkaveri kyllä. kehui kovasti hyvää palvelua. Auto tuotiin yli kuuden tunnin ajolla pihaan ja vastasi täysin odotuksia. Mikäs siinä on kauppoja tehdessä. Vaihturilla (VW) kaveri sitten lähti yötuuriin eli ajelemaan kotia kohti.
Jos verrataan autokauppaa metsän kasvattamiseen, niin tuottaahan kauppa monin verroin metsään verrattuna.
Kun kauppias ottaa autosta 5 % voittoa ja tekee sen joka kuukausi, on sijoitettava rahamäärä jo paljon isompi, kuin aloittaessa.
Metsä tuottaa muutaman % – yksikön vuodessa, vaikka hintakin nousisi ihan pikkuisen. keskimäärin hinta nousee vain vähän ja puumäärä lisääntyy vain vähän.
Laakkosella oli kerran siellä Kytäjällä Subarujen esittely. Kutsuivat kaiketi nelivetoauton omistajia koeajelulle maastureilla. Päätettiin vaimon kanssa käydä katsomassa hänen äitinsä synnyinpaikkaa. Kokeiltiin maastureita ja saatiin lohikeittoa.
Paluumatkalla meinasi Audi mennä lunastukseen. Oli kevättalvi ja Kytäjälle johtava maantie oli jäinen ja aurinko sulattanut pinnan tosiliukkaaksi. Ajelin varovaisesti kotiin päin, kun yhdessä vasemmalle kaartuvassa mutkassa vastaantuleva auto menetti hallintansa ja alkoi heittelehtiä meitä kohti. Jotenkin vaistomaisesti osasin tehdä oikeat liikkeet. Lisäsin kaasua ja vedin auton aivan tien reunaan päästäkseni alta pois. Sunnuntaipäivän Hesari ei olisi kyllä mahtunut meidän väliin. Sitten vastaantulija teki vielä yhden liikkeen ja painui omalle puolelleen ojaan. Takana tuli kaksi autoa. Jos en olisi onnistunut väistämään, niin nekin olisivat olleet luultavasti.samassa kasassa. Oli vähän outo olo. Adrenalliinia taisi tulla aimo annos vereen..
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.