uusia tehdashankkeita on vireillä ympäri Suomea. Mutta millä konstilla sais puun liikkumaan?.aktiiviset metsänomistajat ”vähemmistönä”varmaankin hoitavat metsässä ajallaan.mutta enemmistö vaan odottaa ja odottaa,mitä lieneekin.
Melko vähän taitaa olla Harvereita käytössä, mutta voi hyvinkin olla, että siltä pohjalta kehitetään huonoihinkin sää olosuhteisiin sopivampaa kalustoa . Kauko-ohjaus onnistuisi jo nykytekniikallakin langattomien kameroiden avulla vaikka auton kopista käsin. Mutta voi siihen jokunen vuosi mennä ennen kuin vaikka sohvalta käsin pystyy leimikon hakkaamaan.
Kombikoneetkaan ei ole yleistyneet varmaan niiden melko kapean kannattavuus alueen takia. Vaikka sopisivat muuten hyvin esim. eh-kohteille.
Tulos tai ulos -pohjalta tavoitteet ostohenkilöstölle – pelkkä osto on toki huono lähtökohta. Tulisi myydä aina puukaupan yhteydessä myös metsänhoitoa, oja- ja/tai tieverkposton remonttia.
Metsä kerralla kuntoon 10 vuodeksi -palvelu toisi hyvin puuta eli kaikki kasvatushakkuut kuntoon kerralla, lannoitukset perään, kyllä sinne sekaan avohakkuun kuvioitakin varmaan saisi.
Vaan onko ostoväellä tähän resursseja, metsureita, yrittäjiä. Kainuussa tekivät mk + mhy:t tällaista takavuosina perikuntien metsissä. Metsänomistajat olivat tyytyväisiä, jäi perusparannus- ja hoitotöiden jälkeen rahaa ostaa Keskon ja Orionin osakkeitakin.
Kyllä se puu siitä liikkeelle lähtee, kunhan kysyntä vain ensin kasvaa. Sekin on kyllä totta, että nykyiset yhtiöiden osto-organisaatiot on jo ajettu niin ohuiksi, ettei merkittävä puunhankinnan lisäys nykyisestä ihan itsestään onnistu. Porukkaa on niihin lisättävä ja uusiakin toimijoita saattaa alalle tarvita.
Elähän nyt jesse. Tiedät ihan hyvin kuinka varakkaita ovat nykyajan koneurakoitsijat. Enemmänkin tämä konekaluston muutos johtuu hakkuutapojen muutoksista, joka on muuttunut ihan päälaelleen viimeisen 10 vuoden aikana. Nykään pyritään hakkaamaan tilan kaiken ikäiset metsät kerralla ja pyritään välttämään sitä että eri kokoisia koneita kuljetetaan eri leimikkotyypeille. Onhan se ihan järetöntäkin urakoitsijan investoida erilaisiin koneisiin, jotka ovat sitten osan vuotta käyttämättömänä sopivien leimikoiden puuttuessa. Eikä tänä päivänä sen ison koneen ja pikkukoneen painoero pintapaineen osalta ole niin merkittävä kuin uskoisi. On sitten kyse ajokoneesta tai motosta kunhan ne varustetaan oikean kokoisilla teloilla. Eikä noista harvereista ole kuin murto-osaan Suomen harvennuksista. Mekin hakkasimme viimeksi 25 ha yhdessä palassa eri ikäisiä harvennuksia ja jos siellä harverilla olisi puita tehnyt niin olisi jäänyt varmaan talven ainoaksi työmaaksi. Niin hidasta se on.
Tämä on vähän sama asia kuin LVI alalla. Pateeriverkoston rakentaisi toinen urakoitsija ja käyttövesijärjestelmän toinen urakoitsija.
Puhuisin lähinnä työkaluista työn mukaan. Kyllä siellä putkimiehenkin autossa on juuri niitä työvälineitä joita tarvitaan eri tasoisilla työmailla. Mutta ehkä voisi lähteä metsäkoneissakin tälle kasetointilinjalle että runko olisi aina sama ja työvälineet kytkettäisiin omasta poksistaan koneelle vasta työmaan mukaan. Ladattuina ja tankattuina. Juuri tulisi tämä kauan keskusteluissa visioitu etiäisten käyttö mieleen. Kauko-ohjattavat robot painaisi metsään ja tekisivät keskusyksiköltä saamiensa ohjeiden mukaisen puunkäsittelyohjelman. Yksi ihminen keräilisi iltasella eri kuvioiden etiäiset taas rungolle takaisin.
Ei kai se olisi mahdotonta ketjuttaa harvennusleimikkojenkin myyntejä yhteismyyntien avulla. Viime vuosikymmenten runsaisen päätehakkuiden jäljiltä on paljon ensiharvennusikäisiä metsiä , joiden paikalliset yhteismyynnit ja korjuun ketjuttaminen olisi sekä metsän omistajien, korjuuyrittäjien että ostajien etu.
Kaiken ikäisten ja-kokoisten metsien hakkuu samalla isolla koneella ei ole paras vaihtoehto muuten kuin ehkä sen hakkuu-urakoitsijan kannalta.
Tuo Puukin mainitsema ketjutus olisi ihan järkevää. Ei vain tahdo löytyä niitä puuhamiehiä jotka suunnittelisvat tällaiset yhteismyynnit. Paljon metsänomistajissa on niitä jotka ovat sen tutun ”talon talon” miehiä eikä puita muille myydä. Toiset taas eivät ole halukkaita niitä myymään edes sille vaikka hintakin olisi kohdallaan.
Metsuri Motokuskin kanssa täysin samaa mieltä, ketjutukseen varmasti pyritään sillä se säästää kustannuksia, mutta kelit vaihtuu samoin mahdollisuudet eri leimikoiden hakkuuseen… Energiapuun korjuussa olen nähnyt näitä ”pienkoneita” minun naapureista moni niitä haikailee mailleen hakkuuseen, mutta sitten ollaan iloisesti yllättyneitä kuinka hyvin isommat koneet toimii ja maat kantaa kun ollaan oikeaan aikaan oikeessa paikassa.
#”…..kun ollaan oikeaan aikaan oikeessa paikassa.”#
Tätä asiaa on kuulemani mukaan ostotoimihenkilöille teroitettu . Esim . jos työmaan puuston keskijäreys jää liian alhaiseksi , täytyy ostomiehellä olla hyvä selitys kirjallisena siitä , miksi palsta on otettu haltuun . Tästä on seurannut tilanne , jossa keppimetsät jätetään suosiolla järeytymään . Koivuvitelikkojen omistajien puukaupat voivat olla pitkissä kantimissa .
Onhan niitä minullekkin tehty ja nytkin tulee ”enskaa” sellaiseen. Talvikohde ja jos keliä alkaa olla vartoilen itseasiassa ihan lähiviikkoinakin. Koivuvitelikolle muuten maksettiin jo hinnantarkistustakin, sattui tuossa illalla postissa tupsahtamaan. Toki muillekkin puulajeille mutta tuo koivu nyt pisti silmään kun se kuulemma täältä palstoilta katsottuna kelpaa NIIN huonosti ja makaa tiensivussa NIIN piiiitkän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.