› Keskustelut › Metsänomistus › Kysymys on pilkkeestä.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)

  • Kysymys on pilkkeestä.

    Lähetetty: 10.11.2013, 14:24

    Tulee aikalailla poltettua tota pilkettä ihan perinteisissä lämmitysuuneissa. Pilkkeen koko askarruttaa. Onko Isommaksi jätetty pilke energiaarvoltaan
    parempi kuin pieni, kun sillä on hiukan pidempi paloaika. Vai onko se pidempi? Sitten oon miettiny kumpi parempi, ylivuotinen metrin halosta tehty, vai heti rangasta pilkkeeksi asti tehty, yhden kesän kuivunut polttopuu? Tuo heti pilkkeeksi tehtyhän kuivuu nopeasti, eikä siten ainakaan perstaannu.

    Tekijä
    Polle-Olle
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli 10.11.2013, 14:48

    Isommat klapit palavat tosiaankin hiukan hitaammin. Riippuen tulisijasta sillä saattaa olla isokin merkitys. Lämpö ehtii paremmin siirtyä tulipintojen läpi talteen. Nopea palaminen nostaa savukaasun lämpötilaa vain korkealle ja lämpö menee harakoille ehtimättä siirtyä talteen.
    Toisaalta järeämmillä klapeilla lämmittäessä tulipesään mahtuu enemmän puuta kerralla, pikku palikoiden väliin jää aina ilmaa. Tämä saattaa hämätä luulemaan että järempi puu olisi parempaa, kun sen myötä palaa enemmän kiintokuutioita.

    Puun kuivuus ratkaisee ei se miten se on tehty. Varmaankin heti kevättalvella klapeiksi tehty puu kuivuu nopeimmin. Tämä on myös työjärjestelyn kysymys, ei aina ole mahdollista tehdä heti keväällä klapeiksi asti.
    Jos pitää varastoida puuta ulkona ilman pressua, niin sitten mieluummin rankana tai halkona kuin klapina.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Polle-Olle 10.11.2013, 15:27

    Niin, jos oikeen tarkkaan pelataan, pitäisi punnita aina poltettava pesällinen. Käsittääkseni kaikkien puiden lämpöarvo kiloa kohti on sama. Mutta ämpöarvo/ m3 vaihteleekin sitten aikalailla. Kuivuus tietysti ratkaisee, mutta tarkoitin, että tuleeko heti klapeiksi tehdystä polttopuusta ”tiukempaa” tavaraa kun se kuivaa nopeasti. Kuivaahan se puu vaikka kuori päällä, mutta samalla alkaa lahoaminen. 50-luvulla tuo ylivuotisuus oli myyntivaltti, kun isäukko halkoja osti. Oon tässä kesäpaikalla saanut polteltua liiteristä appivainaan yli 20 v. S
    sitten tekemät klapit loppuun. Tullut sekin mieleen, heikentyykö lämpöarvo yliptkässä varastoinnissa, vaikka katon alla ovatkin.

    Rane 10.11.2013, 15:35

    Taneli on näihin kysymyksiin varmasti paremmin perehtynyt.Ranella kuitenkin on semmoinen käsitys että puu palaessaan ensin kaasuuntuu ja sitten se kaasu palaa jos saa tarpeeksi happea.Isolla klapilla on vähemmän pinta-alaa massaan nähden jolloin se luovuttaa hitaammin kaasua kuin pieni klapi.
    Klapikattilassa olisi tärkeää saada palaminen sattumaan oikeaan kohti.Jos esimerkiksi yläpalokattilassa pesä on täynnä pientä ja kuivaa klapia niin sehän näyttää palavan oikein hyvin mutta siinä on se vaara että suuri määrä kaasua ei ehdi palaa palotilassa vaan liekki ylettyy lämmönvaihtokanaviin saakka jolloin kaasut ”kylmää” rautaa vasten jäähtyy ja menevät palamatta harakoille.
    Tällöin olisi edullista rajoittaa palamista ensiöilmalla tai paksummilla klapeilla.

    ensolainen evakko 10.11.2013, 15:59

    Pilkkeitä ei enää ole. Kun niitä puukaasutinaikaan oli, niin ne olivat reilunkokoista pienen nyrkin kokoista ja silloin käsityönä tehtyä
    haketta. Nykyiset hellapuut ja vastaavat on syytä määritellä klapeiksi myös Itä-Suomessa. Klapi kuvastaa parhaiten tavaran kokoa.

    Korpituvan Taneli 10.11.2013, 16:08

    Rane:
    ”Ranella kuitenkin on semmoinen käsitys että puu palaessaan ensin kaasuuntuu ja sitten se kaasu palaa jos saa tarpeeksi happea.Isolla klapilla on vähemmän pinta-alaa massaan nähden jolloin se luovuttaa hitaammin kaasua kuin pieni klapi.”

    Käsityksesi on oikea, sen pukeminen sanoiksi on vain huomattavasti sujuvampaa kuin kuin Tanelilla.
    Päättelyketjusi keskuslämmityskattilan suhteen ihan oikea. Palaton kaasu savupiipussa se vasta ison loven hyötysuhteeseen tekeekin.
    Ensiöilmalla rajoittaminen saattaa johtaa happipulaan ja taas tulee palamattomia. Pienempi määrä puuta kerralla pesään auttaa myös, mutta työllistää liikaa.

    Muuratuissa tulisijoissa, lähinnä takoissa, ei yleensä tuollaista kylmää paikkaa tule, mutta niissä tulee juuri esiin tuo esttämäni savukaasun yletön kuumeneminen ja sitä kautta häviöt. Niissä kaasu kyllä palaa, mutta lämpö ei ehdi siirtyä.
    Savukaasun liiasta lämmöstä johtuva häviö on kuitenkin paljon pienempi kuin palamattomien kaasujen karkaamisesta johtuva.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 10.11.2013, 16:25

    Polle-Olle:
    ”Tullut sekin mieleen, heikentyykö lämpöarvo yliptkässä varastoinnissa, vaikka katon alla ovatkin. ”

    Periaatteessa niiden lämpöarvo aavistuksen pienenee. Puun haju liiterissä merkitsee aina palavien kaasujen haihtumista, mutta se on todella pientä.
    Polttoarvo toisaalta kasvaa kun kosteutta on vuosi vuodelta aina vain vähemmän.
    Puu on ns hydroskooppinen aine, se siis imee myös ympäröivästä ilmasta kosteutta itseensä. Liiterissäkin varastoidun puun kosteus siis vaihtelee hiukan ulkoilman kosteuden myötä. Tuo ilmiö hidastuu vuosien mittaan, kun puun solukko vanhenee ja soluseinämät ”kuolevat”. Tästä syystä vuosikymmeniä liiterissä oleva puu on vain parempaa polttoainetta.

    Ääritapaus vanhasta puusta on ilmavissa sisätiloissa, esim. sata vuotta, ollut hirsi. Sellaisen pätkiä kun polttaa niin ei liekit niin hirveästi leimua, kun kaasumaisia aineita on paljon poistunut, mutta kyllä takka punottaa herkästi, kun puun kosteus lähentelee nollaa. Tälläinen hirrenpätkä ei edes herkästi vesisateessa vety ja jos sen saa vettymään niin kuivuu äkkiä, kun solukko ei enää ”elä”.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    metsä eemeli 10.11.2013, 17:22

    Lämpöarvot per kg :mäntyhalko 5060Ly
    kuusihalot 4950Ly
    koivuhalot 4830Ly
    leppähalot 4320Ly

    Halkojen lämpöarvojen ero johtuu pääasiassa eri halkolaatujen erilaisesta pihkapitoisuudesta. Koska koivuhalkojen paino kuutiometriä kohti on kosteuden ollessa sama,paljon suurempi kuin havupuuhalkojen paino,on koivuhaloilla suurempi lämpöarvo kuutiometriä kohti kuin havuhaloilla,vaikka havuhalkojen lämpöarvot kiloa kohti onkin pihkapitoisuuden vuoksi suurempi.

    Nämä tiedot on Mikko Ivalon kirjasta Höyryveturit v1953

    Pähkäilijä 11.11.2013, 16:11

    http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2012/VTT-R-00152-12.pdf

    tuosta ylimääräiset välilyönnit pois niin polttopuun kuivumista on selvitetty aika tarkkaan. Sivulla 55 on havainnolliset käppyrät mitä kosteudelle käy eri vuodenaikoina johtuen ulkoilman tasapainokosteudesta.

    Uunit, kiukaat, yläpalokattilat ym toimivat kohtuullisesti kun niissä polttaa vähän puuta kerrallaan tihesti lisäten jolloin kaasuuntuva puumäärä pysyy kohtuullisena ja kaasut ehditään polttaa eikä päästää palamattomina taivaalle, tästä stokeri on malliesimerkki, tai öljy/ pellettikattila.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)