Keskustelut Metsänomistus Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 396)
  • Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

    Metsälehdessä (18/2013) lukee: Valtakunnallinen YHTEINEN (TIIROLA, HUOMAA: YHTEINEN) linjaus on hirvikannan kasvattaminen.

    Olet tällä palstalla kehunut ajavasi hirvituhoasiassa metsänomistajien, myös puuntuottajien etua. Sinäkö olit päättämässä metsänomistajien edustajana hirvikannan kasvattamisesta?

  • mehänpoika

    Löytyivätpä kaikki Metsälehden hirvikirjoitteluvahdit kommentoimaan ajatuksiani. Tämähän on selvä kuin vesi. Eivät kai taimikoita hirvien ruuaksi kasvattavat metsänomistajat ole syyllistyneet liian tiheiden hirvikantojen ylläpitämiseen, josta kaikki paha ja ikävyydet johtuvat.

    Hehän ovat vuokranneet maansa ilman korvausta metsästysseuroille, jotka puolestaan antavat elukkansa tehdä ymmärtämyyttään likaisen työn. Tässä toteutuu hyvin selvä syy ja seuraus suhde. Loppu on pelkkää päättelyä.

    Hankkikaahan puolueettoman asiantuntijan lausunto, ennenkuin tulette palstalle hävystelemään pelkkää hyvää tarkoittavaa kirjoittajaa!

    MJO

    Tämähän on selvä kuin vesi. Eivät kai taimikoita hirvien ruuaksi kasvattavat metsänomistajat ole syyllistyneet liian tiheiden hirvikantojen ylläpitämiseen, josta kaikki paha ja ikävyydet johtuvat.

    Olisivat tyytyneet ylläpitämään, mutta kun keskittyvät pelkästään kasvattamaan ruokaa hirville. Sitten nimittävät joitain hybridi risukoita metsiksi. Näiden vuoksi kanta vai paisuu ja paisuu. Eihän hirvestäjien määrä edes riitä pitämään kantaa kurissa.

    Linnaan tuollaiset lepikoiden kasvattajat pitäisi tuomita ja metsät pakkolunastaa vastuuntuntoisille jahtimiehille. Nämä sentään pistäisivät taimikot kuntoon. 😉

    Gla

    Mehänpoika: ”Yleinen mielipide pitäisi saada nykyiselle pyyntilupiin perustuvalle hirvenmetsästykselle kielteiseksi perustelemalla, että ko. käytäntö ylläpitää nykyistä hirvikolareihin ja laajoihin metsätaimikkotuhoihin johtanutta hirvipolitiikkaa.”

    En minä ainakaan suhtaudu metsästykseen kielteisesti pyyntilupakäytännön takia. Suhtaudun kielteisesti liian korkeaksi asetettuun tavoitekantaan ja tulkintaan metsästyslain 26§ mainitusta vahinkojen kohtuullisuudesta. Pyyntilupakäytännöstä luopumisesta aiheutuu pussillinen uusia epävarmuustekijöitä, joten niitä ei kannata haalia.

    Sen tyyppiset kommentit, joissa hirvikannan korkean tason kerrotaan johtuvan taimikoiden hoitamattomuudesta, kieltämättä koettelee positiivista suhtautumistani metsätykseen. Onneksi tuo väite ei perustu reaalimaailmaan, joten sen voi sivuuttaa mekko kevyesti.

    Valtaa hirvikannan koon määrittelyssä ei ole taimikoiden hoidosta vastuullisilla metsästysoikeuden haltijoilla. Se on riistahallinnolla, joka tavoitekantoja asettaessaan ei ota huomioon taimikoiden hoidon tilaa. Jos metsästäjien määrä ei riitä hallitsemaan nykyisen kannan tuottavuutta (asia, johon en myöskään usko), keinoja löytyy tuottavuuden alentamiseen taimikon hoidon lisäksi metsästäjiltä. Toistaiseksi kuitenkin hirvipolitiikan tavoitteena on ollut maksimoida hirvikannan tuottavuus, joten taimikoiden hoidon laiminlyöneiden syyttäminen tämän tavoitteen tukemisesta kuulostaa kovin skitsofreeniselta.

    Gla

    Metsästyslain 26§ sanoo seuraavaa:

    ”Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä. Edellä 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaantumiseen.”

    Mikään noista ei toteutuisi, jos pyyntiluvista luovuttaisiin, joten kovin heikosti kontrolloitu hirvikanta sen seurauksena meille kehittyisi. Työkaluja mahdollisten ongelmien korjaamiseen ei olisi.

    MJO

    Sen tyyppiset kommentit, joissa hirvikannan korkean tason kerrotaan johtuvan taimikoiden hoitamattomuudesta, kieltämättä koettelee positiivista suhtautumistani metsätykseen. Onneksi tuo väite ei perustu reaalimaailmaan, joten sen voi sivuuttaa mekko kevyesti.

    Kommentini olikin tarkoitettu ironisena kahdelle palstan sankarille, jotka syyttävät joka asiasta metsästäjiä. Heidän mielestä hirviseurueeseen liittymällä olet automaattisesti kriminaali.

    jees h-valta

    Oho,MJO kävi sentään kurkkaamassa peiliin. Kun kriminaaleista mainitsee. Hybridihaavikkoa on vaikea mieltää rytöksi kun kolmen metrin välein kasvaa puu. Ja muuten aika puhtoinen alusta. Sitäpaitsi en ole niistä huolissani ollenkaan koska ne on suojattu. Joten harrastakaa aivan sikana vaan. Toisten taimikoista tässä sympatiaa tunnen. Senverran näitä raiskattuja männiköitä on nähtynä. Omissakin kyllä niiden tuloksena syntyneitä metsiä.

    MJO

    Oho,MJO kävi sentään kurkkaamassa peiliin. Kun kriminaaleista mainitsee.

    Minähän olen parannuksen tehnyt ex-rikollinen, sillä lopetin hirvenmetsästyksen vuoden 2006 jälkeen.

    Itse en kuitenkaan koe, että aikanaan ravasin metsässä pelkästään hirvikannan kasvattamiseksi.

    Jees ja mehänpoika mieltävät asian toisin.

    mehänpoika

    Metsälehden 18/2013 mukaan valtakunnan yhteinen linjaus olisi hirvikannan kasvattaminen. Näin avaaja väittää lehdessä olleen. Kaikki merkit pyyntilupien leikkaamisineen edellisistä vuosista lisäävät uskoa siihen, mitä tuleman pitää.

    Ensin vuodelle 2012 leikattiin pyyntilupia 30% ja viimeksi 10%. Tässä alkaa haiskahtaa ministeri Hemilän työryhmän linjaukset vuonna 2012 riistatalouden kaupallistamisesta. Hemilän raportti käsitteli aihetta ”Riistatalous elinkeinoksi” tai jotain sen tapaista.

    Alueiden hirvenpyyntiluvista päätettäessä kuullaan yleensä sidosryhmien edustajia, mutta heidän esitysten huomioiminen on hirvenmetsästäjien käsissä. Yleensä esitykset eivät enemmälti vaikuta päätökseen. Syynä voi olla myöskin epäonnistunut sidosryhmän edustajan valinta, ehkä hirvimies.

    Nyt kun yli 40 vuotta on haettu kaatolupia tai pyyntilupia ministeriön tai riistakeskuksen valmiiksi päättämästä potista ihmetyttää, vieläkö joku hirvivahinkoihin kyllästynyt jaksaa Gla:n tavoin luottaa pyyntilupien voimaan hirvikantojen vähentämisessä. Nimittäin nytkin on menossa päinvastaiset pyrkimykset hirvikato-selitysten vauhdittamina.

    MJO

    mehänpoika:
    Nyt kun yli 40 vuotta on haettu kaatolupia tai pyyntilupia ministeriön tai riistakeskuksen valmiiksi päättämästä potista ihmetyttää, vieläkö joku hirvivahinkoihin kyllästynyt jaksaa Gla:n tavoin luottaa pyyntilupien voimaan hirvikantojen vähentämisessä.

    Väitätkö, ettei hirvivahingot ole pienentynyt yhtään?

    Varmaan alkoholi- ja tupakkavalistuskin on pelkkää rahantuhlausta, sillä edelleen on juoppoja ja tupakka tappaa.

    mehänpoika

    MJO:
    ”” Väitätkö, ettei hirvivahingot ole pienentyneet yhtään?

    Varmaan alkoholi- ja tupakkavalistuskaan eivät ole kuin pelkkää rahantuhlausta, sillä edelleen on juoppoja ja tupakka tappaa.””

    – Hirvivahinkojen määrä on lievää aaltoliikettä pienellä viiveellä hirvikannan mukaan. Kuitenkin VMI:n mukaan hirvivahinkojen määrät ovat olleet jatkuvasti lisääntymässä. Nyt syötetään Lapin arkoja männyntaimikoita.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 396)