Tutkija totesi vuosi sitten antamassaan haastattelussa , että Suomen hirvikannan rakenne on niin pahasti vinoutunut liian voimakkaan metsästyksen vuoksi , että vain valtakuunnanlaajuinen täysrauhoitus auttaa korjaamaan tilanteen .

Tuleva marraskuun alku näyttää suunnan , mihin ollaan menossa . Jos hirvihavaintoja on niukasti , moni seura on valmis lopettamaan jahdin kesken. Tämä on luettavissa jahtikauden kynnyksellä tehdyistä metsästäjien ja riistapäälliköiden haastatteluista eri puolelta maatamme. (myös viimeisimmästä Metsälehdestä)

Hyvä täydennys kollegalta. Metsästyksen liiallisesta voimakkuudesta kertoo entistä selvemmin hirvien ikä. Vanhojen yksilöiden määrä on vähentynyt todella nopeasti. Vielä vuonna 2010
Ilmoitettiin kaadetun 646 uroshirveä , joiden sarvien piikkiluku oli yli kymmenen. Vuonna 2011 lukema oli 437 yksilöä ja vuonna 2012 VAIN 208 kymppikerhon hirvisonnia koko maassa .

Esitin näitä samanaikaisesti ja myös ilmasta tapahtuvia laskentoja juuri edellä mainitsemistasi syistä . Pähkäilijä asuu ilmeisen hirvirikkaalla alueella , mutta ne kolkat , joissa ei ole lainkaan hirviä ovat lisäääntyneet voimakkaasti .

Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen hirvikannan arviointimuoto , hirvihavaintokortit. Niihin kirjataan kauden jahteihin käytetyt päivät ja niiden aikana tehdyt havainnot . Jos havaintoja tehdään vuosi vuodelta vähemmän ja aikaa metsästykseen käytetään enemmän , voi tästäkin päätellä jotakin hirvikannan kehityksen suunnasta. Ääritapauksissa havaintoja on tasan yhtä monta , kuin kaatoja . Lienee siis syytä huoleen , jos tämä viimeinen kaato/havainto tehdään vielä joulukuun loppu päivinä .

Olisi otettava harkintan lyhentää hirvenmetsästyskautta. Jos metsästettävää on paikoin vain jopa 10 % siitä , mitä oli kannan ollessa runsaimmillaan , pitäisi kaadot olla suoritettuna ajallisesti samassa suhteessa . Jos tämä ei onnistu , ei ole kyllä hirviäkään.

Pähkäilijälle :

Kanta-arvio on perustunut oman rhy:n alueella metsästäjien ilmoituksiin tilanteesta jahdin päättyessä . Yhteisluvan puitteissa (koko pitäjä /13 seuruetta) on lisäksi pidetty ns puolivälin palaveri marraskuun alkupäivinä (jo lähes 25 vuoiden ajan) , jolloin kaatotavoitteita on hienosäädetty tilannetta vastaavaksi .

Varsinkin vasojen epätasainen esiintyminen eri vuosina on aiheuttanut muutoksia pyyntilupien käyttöön eri seurueiden kohdalla. Myös kaatolupia on luovutettu niille seurueille , joiden alueilla on alkanut syntyä tihentymiä . On järjestetty jopa muutama vierasjahti , jolloin pitäjän rajojen sisältä on kutsuttu poruka jahtiin , jotta se saisi kiintiönsä täyteen.Rajanaapureiden kesken tätä on harrastettu useinkin .

Koirien kohdalla on luovuttu ns 1/2 tunnin säännöstä ja hirvi on voitu kaataa haukusta heti , jos raja on ylitetty . Sitäkin mahdollisuutta on käytetty , että hirvi on luovutettu sille seurueelle , jonka puolelta se on lähtenyt.

Ilma-alusta on hirvien laskennoissa käytetty muistini mukaan vain kerran 40 vuoden aikana. Naapuripitäjien talvehtimisalueilla on hirviä laskettu ilmasta käsin useammin , joskaan ei säännöllisesti.

Olisi kaikkien osapuolien kannalta parasta laskea ne hirvet valtakunnanlaajuisesti edes kerran perusteellisesti. Tämän jälkeen verrattaisiin saatuja lukemia metsästäjien ilmoituksiin jahdin päättyessä . Silloin olisi helpompi suunnitella tulevaa ja nämä joutavat jorinat jäisivät vähemmälle. Luonnollisesti kaikkien tahojen , joita asia koskee , olisi osallistuttava laskentaan . Vain näin saadaan turhat luulot hälvennettyä , olipa niitä sitten metsästäjillä tai maanomistajilla.

Kaikki metsänomistajatkaan eivät kannata pyyntiluvista luopumista. Syyt on juuri lueteltu tuossa toisessa hirviaiheisessa ketjussa.