Keskustelut Metsänomistus Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 396)
  • Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

    Metsälehdessä (18/2013) lukee: Valtakunnallinen YHTEINEN (TIIROLA, HUOMAA: YHTEINEN) linjaus on hirvikannan kasvattaminen.

    Olet tällä palstalla kehunut ajavasi hirvituhoasiassa metsänomistajien, myös puuntuottajien etua. Sinäkö olit päättämässä metsänomistajien edustajana hirvikannan kasvattamisesta?

  • suorittava porras

    Eikä häivy .Ei kannata suosia taimikoissa sisäänheittotuotteita.

    Gla

    Mikä oli tämän taimikon sisäänheittotuote?

     

    suorittava porras

    Gla:lle on todettava ,että ainakin Finsilvan taimikoissa pelkkä raivaus on osoittanut tehonsa.

    Pienialaiset ja keskellä isoa metsää sijaitsevat taimikot saattavat tarvita syönninestoaineita. Hyvä ensiapu on kuitenkin raivaus. Täysiä takuita ei kuitenkaan voida antaa ,koska hirvien määrä vaihtelee alueittain ja vuosittain halusimme tai emme. Onnettoman petopolitiikan seurauksena hirviä on varmasti jatkossa enemmän. Metsästäjät eivät halua syöttää koiriaan susille eikä hankkia uusia susien syötäväksi. Metsästyksen varaan ei hirvikannan säätelyä voida enää joka paikassa laskea. Valitettavaa ,mutta totta.

    Gla

    Finsilvan taimikot sijaitsevat ilmeisesti Keski-Suomen hirvityhjiössä. Täällä virallinen luku on vähän päälle 3 ja sen kyllä huomaa. Havaintoja hirvistä ei ole vaikea tehdä. Raivattu taimikko, jota on vuosikaudet käsitelty Tricolla. Kunnes kerran jää väliin. Edes jäämät vanhoista ruiskutuksista tai aikaisempien vuosien kokemukset pahanhajuisista männyistä ei ohjaa hirviä muualle.

    Sisäänheittotuote on ylisuuri hirvikanta.

    suorittava porras

    Hirvikanta ei ole ylisuuri. Ainoastaan jakautunut epätasaisesti ravintotilanteen ja petojen ansiosta.

    Gla

    Hirvikanta ei ole ylisuuri, kun pieni virhe yhtenä vuotena 10 vuoden aikana taimikonhoidossa aiheuttaa tuhoja? Ravintotilanteelle ja pedoille emme mitään voi, hirvikantaa säädellään kaatoluvilla ja kannan koolle asetetuilla tavoitteilla.

     

    suorittava porras

    Luvista jää käyttämättä vuosittain keskimäärin 20%.  Tälläkin hetkellä on hirvitalousalue ,joka on vielä jäljessä asetetusta tavoitteesta 2hirveä/1000 ha. Vastaavasti läheltä löytyy hirvitalousalue , jolla ollaan edellä 1hirven verran/1000ha arn:n asettamasta tavoitteesta. Luvista homma ei ole kiinni. Paikalliset olosuhteet ja metsästäjien tahtotila ratkaisevat. Nyt tahtotila on petojen takia turhautumisen puolella ja se näkyy tuloksissa.

    Gla

    Ensin asetetaan tavoite. Sitten määritellään lupien tarve, jolla tavoitteeseen päästään. Tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että tavoite on väärä eli liikaa hirviä. Toki lupamäärä riittää asetettuun tavoitteeseen, mutta se ei ole kiinnostavaa, kun tavoite on väärä.

    Hirviporukat saattavat myös jättää lupia käyttämättä, jos haluavat ylläpitää vahvaa hirvikantaa. Lisäksi kun lupaehdoissa määritellään luvat erikseen sonneille, lehmille ja vasoille, joskus lisäksi sarvipiikkien määrien perusteella, herkästi loppukaudesta jää lupia käyttämättä, kun ei sopivaa hirveä satu passiin tulemaan. Tällaisia rajoitteita ei pitäisi viimeisten lupien kohdalla olla.

     

    A.Jalkanen

    Varmaan riittäisi kun hirvitalousalueen tasolla mentäisiin oikeaan suuntaan keskimäärin ja tilannetta voi aina korjata seuraavana vuonna. Siinä mielessä ahtaat rajoitteet kaatojen suhteen ovat vailla mieltä. Varsinkin kun maastoon jäävän kannan rakenteesta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa yksittäisen seuran tasolla, onko ht-alueen tasollakaan?

    Aika oudolta vaikuttaa tämä hirvikato. Ei nykyisillä petojen määrillä pitäisi olla tällaista vaikutusta vai onko sittenkin… Käykö tässä niin että vielä nyt melko susivapaa Järvi-Suomi ottaa pahasti takkiinsa seuraavina vuosina kasvavina hirvikantoina, kunnes sudet älyävät mennä sinne hyvien apajien perässä?

    Metsuri motokuski

    Seuraavan vuoden kaatomäärät tulevat tämän vuoden kaadoista ja jäävän kannan arviosta.  Sen verran ne ovat ahtaat rajat. Samoin kullekkin vuodelle myönnetään enemmän lupia kun sen hetkinen kaatomäärä pitäisi olla. Nämä ovat ns tihentymien poistoa varten. Joten kaatoluvissa on kyllä pelivaraa jo nyt.  Onhan tästäkin täällä moneen kertaan kirjoitettu.

    Meillä on sitouduttu tiettyihin tavoitekantoihin. Siinä on huomioitu myös petopoistuma. Sen vuoksi joillekkin alueille tavoitetiheydet nousivat. Keski-suomen osalta tuskin hirvimäärät nousevat kun susia ei vielä ole hirveästi . Toki niitäkin tänne on koko ajan tulossa joka ilman suunnasta. Sen vuoksi metsästyksellä kannat pidetään kurissa.

    Ainoa ongelma tulee kun ne sudet sitten tänne tulevat niin koirametsästys loppuu kuin seinään.  Samalla loppuu monen seuran hirvijahti. Tämän vuoden koira määrä joka on mennyt susien suihin on jo yli 60 kpl. Ei oikein hyvältä näytä valtakunnallisesti.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 396)