Suorittavalle portaalle:
Hirvikantojen saattamista tasaiseksi on yritetty joka metsästyskaudella. Ensin pyyntiluvilla (kaatoluvat) yritettiin ohjata metsästystä koko korkean hirvikannan aika. Myöhemmin yhteisluvat, pankkiluvat ja hirvilaskenta kesken metsästyskauden.

Mikään näisä ei ole toiminut ja ilmeisesti ei tule nykyisillä nenetelmillä toimimaankaan. Hirvihaitat muodostuvat liian suuriksi. Tämä hirvimiesten selittely on saanut jatkua jo vuosikymmeniä. Tehkää alhaaltapäin aloite siirtymisestä pyyntiluvattomaan hirvenmetsästykseen. Voisi hirvikolaritkin jäädä vähäisiksi.

Keskittykää muun metsästettävän riistakannan hoitoon hirvieläinten ja karhujen sijasta. Hirvihaitoista on päästävä eroon, ja ihmisten turvallisuus tulisi asettaa etusijalle metsästyksen ohjailussa.

###Hirvikantojen saattamista tasaiseksi on yritetty joka metsästyskaudella. Ensin pyyntiluvilla (kaatoluvat) yritettiin ohjata metsästystä koko korkean hirvikannan aika. Myöhemmin yhteisluvat, pankkiluvat ja hirvilaskenta kesken metsästyskauden.###

..ei ole toiminut ?? vai?? Miksiköhän on alueita , joiden hirvikannat on saatu pudotettua 1/3 osaan tai jopa lähes nollaan . Omilla 4000 ha käsittävillä metsästysmailla kanta on pudotettu 10 %:iin ennätysvuosista. Ja kaikki tämä on tapahtunut yllä mainituin keinoin tai niistä ”huolimatta”.

Varsinaiseen asiaan liittyen esittäisin , että hirvet laskettaisiin tehostetusti ja samanaikaisesti koko maassa metsästyksen
jälkeen vähintään viiden vuoden välein . Saman tapahtuman yhteydessä olisi mahdollista tilastoida myös suurpedot ja vahinkoalueet . Homma hoidettaisiin samaan tapaan , kun ilveksien laskenta on suoritettu . Toiminnan runkomiehityksenä toimisivat metsästäjät vahvistuksenaan kaikki halukkaat ja erityisesti hirvien arvioituun määrää tyytymättömät metsänomistajat .

Laskennan tulisi tapahtua talvella ja sen verran liukuvalla aikataululla , että olosuhteet olisivat parhaat mahdolliset. Toimet alkaisivat jo aiemmin huolellisella tiedustelulla ja lopuksi koko operaatio tehtäisiin yhden päivän aikana maalaskentana sekä ilma-aluksista käsin.

Näin menetellen olisi mahdollista saada riittävän tarkka ja puolueeton kanta-arvio sekä tuntuma hirvivahinkojen määrään.
Kannanhoito onnistuu paremmin , kun on ajantasainen tieto suunnitelmien pohjaksi.

Suorittava porras:
Hirvilaskentaan liittyen… ””Toiminnan runkomiehinä toimisivat metsästäjät vahvistuksenaan kaikki halukkaat ja erityisesti hirvien arvioituun määrää tyytymättömät metsänomistajat.””

– Vaihtoehtoisessa pyyntiluvista vapaassa hirviem metsästyksessä ei olisi minkäänlaista tarvetta hirvilaskentoihin. Tärkeintä olisi yksinomaan kaadettujen hirvien laskenta, koska niiden perusteella määräytyisivät kaatomaksut valtiolle.

Luulen, että metsiensä hoidosta kiinnostuneet metsänomistajat eivät jaksa motivoitua hirvien maastolaskennoista. He ymmärtävät ehkä metsästäjiä paremmin, että hirvi liikkuvana eläimenä panisi laskentatarpeet hyvin nopeasti uusiksi. Lisäksi metsästysseurueiden välinen kateus lasketuista raja-alueiden hirvistä olisi kuitenkin sekoittamassa laskennan oikeellisuutta.

Ainakin kaikenlainen ilma-aluksista tehty hirvien laskenta tuntuu turhalta kustannukselta. Ainakin tiheissä kuusikoissa oleskelevat hirvet jäävät melkein aina huomaamatta, ja laskenta antaa metsänkasvatusta ja liikenneturvallisuutta ajatellen virheellisen tuloksen.

Metsästysmaan vuokraaminen hirvenmetsästystä varten on toiminut vain yksipuolisesti, koska hirviseurueet eivät huolehdi tarpeeksi hirvien vähentämisestä. Hirviä pitäisi metsästää enemmän kuin viime vuosina. Se on metsänomistajien yleinen mielipide.

Toivottavasti edusmiehemme Mikko Tiirola oikeasti pitää kiinni metsänomistajien eduista. Metsien käytön monipuolistaminen metsäkeskusten hankkeiden pohjalta ei pitäisi koskea metsänhoidolle ristiriitoja aiheuttavaa hirvemetsästysmatkailua.

Lisäsin tarkoituksella tuohon eläinten laskennan yhteyteen myös mahdollisten vahinkojen toteamisen .Niiden sijainti ja määrä ovat tärkeitä vinkkejä jahteja suunniteltaessa . Virallisten vahinkoilmoitusten määrään en kovinkaan paljon luottaisi . On hyvin todennäköistä , että niitä ei tehdä riittävän aktiivisesti . Suppea otanta pitäjä kokoiselta alueelta kertoo valitettavasti , että ilmoituksia on tullut niukasti ja vuosittain suunnilleen sama määrä , vaikka hirvien määrä on ollut välillä moninkertainen viime vuosiin nähden.

Pyyntiluvista kyllä luovutaan , mutta ehkä vähän eri syistä Paikalliset rauhoitukset yleistyvät ja voivat laajeta suurillekin alueille , mikäli emeritus hirvitutkija Kaarlo Nygrenin ennustukset toteutuvat. Jo vuosi sitten hän oli vaatimassa hirvien täydellistä rauhoittamista Suomessa .