Lentolaskenta ei tuo autuutta ellei sitä toteuteta riittävän kattavasti. Kertaan vielä edelliseltä sivulta , että paljon kohua aiheuttanut lentolaskenta hirvitalousalue Uusimaa kahdella aiheuttaa enemmän kysymyksiä , kun vastauksia. Lentolaskennan perusteella alueella pitäisi olla hirviä lähes 9/1000 ha . Tästä huolimatta tähän mennessä on kaadettu vasta 0,2 hirveä/1000ha ja edellisen vuoden kokonaissaldo oli karkeasti arvioiden vain 0,3 kaadettua hirveä /1000ha. Täällä meillä,”alhaisemman ” hirvikannan vyöhykkeellä, kaadetaan 1,5 hirveä/1000ha. Käsittääkseni hirviä ammutaan ,jos niitä esiintyy. Kaatotilastojen valossa Uusimaa kakkosella on ainakin tällä hetkellä niukasti pyydettävää. Lentolaskennan tulokset ovat näinollen metsästystilannetta ajatellen täysin merkityksettömiä. Hirviä ammutaan yhtä vaisuun tahtiin , kun viime kaudellakin.

Juuri noin kuten A. Jalkanen totesi eli droonien käyttöä tarvitaan useamman kerran vuodessa jotta aluekohtaiset tihentymät saadaan seurantaan eri vuodenaikoina..tulokset kyllä antavat viranomaisille vihjeitä siitä mikä hirviä houkuttelee eri paikkoihin eri vuodenaikoina. Voisi myös miettiä pitäisikö hirviä tietoisesti houkutella pois tihentymäalueilta vähemmän tuhoille alttiille alueille tai jopa sallia tihentymäalueilla droonien käyttöön perustuva täsmämetsästys talvisin joulu-tammikuussa, tämä vaatisi metsästyslain muutoksia ja lupapäätöksiin sitovia ohjeita/määräyksiä ”droonialueista” luvanhakijoille/seuroille.

Kirjoitin…”valtiolle kuuluu suorittaa lentolaskennat riittävässä määrin kannan selville saamiseksi.  Sp…”ei tuo autuutta ellei sitä toteuteta riittävän kattavasti…”   Jos/kun tulokset ovat merkityksettömiä, sittenhän tuhokorvauksien täytyy rullata ilman pulinoita ja ilman omavastuita. Ratkaisuksi jää joko/tai, sillä muut isännöivät määrähallinnassa.

Ja väheneville jahtaajille joutuvat keksimään tappopalkkion, jotta edes joku kiinnostuu.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/eb7a7a38-5088-4a5a-b778-2af5db03af82

Yhden hirvikolarin hintalappu 300 000€

Tapporahoja kyllä löytyisi ja pienempi hirvikanta ei haittaisi kun metsästäjiäkään ei kohta enää ole.

Hirvitihentymien käsittelyyn on työkalu: hirvipankkijärjestelmä. Se luotiin aikoinaan juuri hirvien vähentämiseen tihentymäalueilta. Hirvenmetsästyksestä on vain tullut kilpaurheilulaji, kuten tämänkin palstan kirjoituksista toisaalla voi päätellä. Hirviluvat pyritään käyttämään parin-kolmen viikon aikana, sitten ollaan mankumassa vielä pankista lupia, kun metsästys meni näin hyvin. Hirvi ei syö mäntyä pääsääntöisesti kuin talvella. Talvella ne myös kasaantuvat tietyille alueille, kuten on moneen kertaan todettu. Näiden laumojen harventamiseen ja harjoittamiseen on tarkoitettu hirvipankki, ei lokakuun lopun metsästykseen, kun hirvet ovat vielä kesälaitumilla. Mikä on perusteluna, että us2:lla on hirvitiheystavoitteena 5-6 hirveä/1000 ha, kaksinkertainen esim. Keski-Suomeen verrattuna. Miten on mahdollista, että lentolaskennassa löytyy hirviä 2-3 kertainen määrä verrattuna metsästäjien ilmoittamaan? Mistä on tullut käsitys, että hirvet pakkautuvat rannikolle talvella? GPS pannoitukset kertovat nimittäin toista, kesän hirvet viettävät rannikolla ja saaristossa, talveksi muuttavat sisämaahan. Eikö alueen metsänomistaja metsästäjät liiku alueillaan kuin metsästämässä? Vai haiskahtaako asiassa jokin? On niin metsästyksen hyväksyttävyyden kuin metsänomistajien etu, että tämän kaltaisia huti-arvioita ei tule.