Lue hirvenpyyntiluvat 2022/ alueet. Sieltä löytyy lupamäärät ja perusteet riistakeskuksittain.

Näkyykö jossain palvelussa kokouspöytäkirjat tms. josta näkyisi sidosryhmien kannat? Yksittäisten riistanhoitoyhdistysten pöytäkirjoja näkyy.

Planter vaikuttaa löytäneen Varsinais-Suomen pöytäkirjan joskus mutta mistä?

Julkisen vallan käytön pitäisi olla avointa lähtökohtaisesti. Eihän sitä muuten voida arvioida.

Ei todellakaan ole direktiiviä, joka määräisi riistaneuvoston päätöksen perustelut salaisiksi. Salailu asianosaisilta on riistahallinnon ihan oma keksintö, eikä niissä salainen-leimaa ole näkynyt.

Riistakonsernin ”Riistan vuoksi” verkkojulkaisu 15.05.2018. Uuudenmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja:

”Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia, Antell kuvaa riistaneuvoston keskustelukulttuuria.”

Edellä olevasta saa käsityksen, ettei kokouksesta pidetä pöytäkirjaa, johon tutustumalla sidosryhmät näkisivät päätösten perustelut tai jos pöytäkirjaa pidetään, sitä ei näytetä niille joita päätökset koskevat.  Maanomistajat koetaan ulkopuolisiksi, kun määritellään heidän maillaan laiduntavan hirvikannan suuruutta.

Uudenmaan alueellinen riistaneuvosto päättikin, että hirvitalousalueelle, jossa puheenjohtajan metsästysmaat sijaitsevat tuli hirvitiheystavoitteeksi 4,25 / 1000 ha.

On varsin ymmärrettävää, ettei puheejohtaja halunnut julkistaa päätöksen perusteluja.

Tämä on vähän omintakeinen organisaatio, kun riistakonserni käyttää julkista valtaa. Ei voi verrata päätöksentekoon yksityiseen yrityksessä.

Sitkeästi on haukuttu kymmenen vuotta väärää puuta. Nyt nähtävillä oleva hirvitalousaluekohtainen reaaliaikainen verotusennuste hirvikannan suhteen näyttää ,miten kukin taho on tavoitteensa asettanut ja kuinka metsästäjät kauden kuluessa ovat tavoitteeseen päässeet. Näillä korkeuksilla tavoitehaarukkaan on päästy jo käyttämällä vain alle puolet pyyntiluvista. Havaintojen ja saaliin määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2018 lähtien . Luvat siis riittävät eikä organisaatio ole ongelma.

PS. Poikkeuskin löytyy Varsinais-Suomesta. Siellä kolme hirvitalousaluetta on luonnonvaratiedon reaaliaikaisen verotusennusteen perusteella tavoitetason tuntumassa , mutta se poikkeus ja pienin, V-S2, on edelleen kaukana siitä ja tavoite on jäänyt vuoden 2018 jälkeen vuosi vuodelta kauemmas verrattuna vasttavan ajankohdan tilanteeseen edellisinä vuosina. Käyrä osoittaa tanakasti koilliseen.  Vika tuskin on riistahallinnossa tässä tapauksessa , kun arn:n hyväksymä tavoitetasokaan ei toteudu.