Keskustelut Metsänomistus Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 396)
  • Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

    Metsälehdessä (18/2013) lukee: Valtakunnallinen YHTEINEN (TIIROLA, HUOMAA: YHTEINEN) linjaus on hirvikannan kasvattaminen.

    Olet tällä palstalla kehunut ajavasi hirvituhoasiassa metsänomistajien, myös puuntuottajien etua. Sinäkö olit päättämässä metsänomistajien edustajana hirvikannan kasvattamisesta?

  • A.Jalkanen

    Hirvien talvikanta 1-2 on todella kunnioitettava tavoite. Sen lisäksi pitäisi olla määrälliset tavoitteet myös pienten hirvieläinten määrälle: minkä lukujen alla kannan tulisi pysyä? Kaikki ulkoisvaikutukset, ei pelkästään metsätalousvaikutukset huomioiden!

    Anton Chigurh

    Meidän mikkomme MTK:ssa vastasi kysymykseeni tässä 27.9.2013, 20:14 avaamassani ketjussa 1.10.2013, 14:38: ”…Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista…”

    Juuri niin mikko, sanoista tekoihin viimein, keinot kyllä tiedetään. Tuo 1-2 olisi ollut hyvä lähtötaso, josta olisi tultu ekologisesti ja ennenkaikkea puuntuotannollisesti kestävämmälle tasolle 5/10000 ha, jolloin avautuu mahdollisuus tuottaa jopa laadukasta puuta 100 miljoonaa kiintokuutiometriä nykyistä enemmän/vuosi niinsanotusti pitkässä juoksussa.

    Jopa UPM:n hallituksen puheenjohtaja vaalruussi lipsautti hiljan, että havusellusta saa voittoa 300 €uroa tonnilta ja koivusellusta 400 €uroa tonnilta. Tuollaisella voitolla äänekosken laitos tuottaa yhteiskunnan kassaan ainakin 500 miljoonaa vuodessa. Ilman holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta noita äänekosken kokoisia laitoksia sopisi meille parikymmentä. Siitä voi laskea helposti holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen hinnan.

    derHorst

    MTKssa on juuri nyt ruuhkaa, kun pitää ensin hoitaa jäsenmaksut kaikilta metsänomistajilta laariin ja sitten vielä haukkua ELY-keskukset, ympäristöjärjestöt ja muut kerettiläiset PEFCistä irtautumisen takia. Mutta heti sen jälkeen tuo hirviasia. Heti 2080-luvulla.

    Metsäkupsa

    Anton odottelee vielä Tiirolan vastausta, mutta ei Mikko jouda. Nyt etusijalla kepun aisankanto hädän ollessa päällä.  Hirviasioihin varmaan ottaa kantaa, kunhan MTK:ssa tutkitaan jäsenkadon syitä ensihätään.

    A.Jalkanen

    Kaikkien sorkkaeläinten kannat pitäisi sovittaa yhteen. Pohjoisessa joudutaan huomioimaan ensiksi poron laidunnus ja hirvien määrä sopeutetaan siihen, koska poromiehet eivät suostu mihinkään sopeutuksiin. Etelässä suhteutetaan toisiinsa hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Näitä saa yhteen laskettuna olla korkeintaan niin paljon että liikenne-, maa- ja metsätalousvahingot pysyvät siedettävällä tasolla. Mikä se taso on, sen määrittelevät sidosryhmät alueelliselle riistaneuvostolle. Ei tarvita edes mitään säädösmuutoksia, kun aletaan vaan noudattaa lain henkeä eikä sen kirjainta.

    Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.

    suorittava porras

    Sitten voi jatkaa keskustelua ,kun taimikoiden ylimääräisen runkoluvun määrä saadaan edes puolitettua. Joillekin 15 000 puunalkua hehtaarilla on sopivasti ,joillekin puolestaan 5  hirveä /1000 ha on jo liikaa. Kaikki on suhteellista.

    mehtäukko

    …”taso, sen määrittelevät sidosryhmät”… Niissä sidosryhmissä on sitten niin kirjava joukkio akkaa ja ukkoa, että valmista ei tule ikinä. Soudetaan ja huovataan.

    Mikkokaan ei ratkaise puljullaan eikä jaksa yksin itse. Häntä on turhaa pommittaa asialla kun kanta on kuitenkin tiedossa.

    No mikä sitten? Poliitikot ja ao. ministeri virkamiehineen.

    derHorst

    No eihän ihmistä, joka on itsensä tuohon asemaan hommannut, pidä asiakysymyksillä rasittaa… Normaali etujärjestötoiminta eli muiden haukkuminen on paljon kivempaa. Jos MTK ilmoittaa kepulaiselle MMMlle, että asiassa pitää jotakin tapahtua, niin siinä todennäköisesti tapahtuukin. Nyt ei haluta puuttua, kun kaikki kaveritkin käyvät hirvimetsällä.

    Eli muutosta tässä emme tule näkemään. Käännetään vaan puheenaihe muualle. Tuttua naapurimaan politiikasta.

    Planter

    …”taso, sen määrittelevät sidosryhmät”… Niissä sidosryhmissä on sitten niin kirjava joukkio akkaa ja ukkoa, että valmista ei tule ikinä. Soudetaan ja huovataan.

    Meillä on kuuden vuoden ajan sidosryhmien (metsänomistajat, viljelijät, liikenneturva, metsäkeskus, rhy metsänomistajat ym) kanta ollut täysin yksimielinen ja perusteltu, hirvitiheys tasolle 2,5 / 1000 ha. Airoja ei ole ollut käytössä.

    Muutama riistaukko sanoo eikun 5 / 1000 ha, eikä kukaan mahda heille mitään.

    Varsinais-Suomessa kaadettiin hirvieläimiä 2020 näin:

    Hirvi: 2-3 / 1000 ha

    valkohäntäpeura: 23 / 1000 ha

    metsäkauris: 7 / 1000 ha

    Yhteensä kaadettiin siis noin 32 hirvieläintä tuhannelta hehtaarilta. Kannat ovat edelleen kasvussa, joka tarkoittaa, että niitä on yli kaksinkertainen määrä kaadettuihin nähden. Siis keskimäärin ainakin 70 / 1000 ha.

    Määrä noin 1,5 kertaistuu keväällä vasonnassa 105:een, kun 35  ammutaan pois jää 70. Ei tarvita Bayesilaista tilastomatematiikkaa karkeaan arvioon.

    Kun piirtää kartalle 1,8 km säteisen ympyrän sen sisälle jää keskimäärin 70 sorkkaeläintä. Tämä on keskimäärin, esimerkiksi Turun torilla ja kantakaupungissa niitä on vähemmän. Kun metsän keskelle tekee aukon ja siellä alkaa horsmat kasvaa, on se sellainen laidun, joka vetää puoleensa tuota keskimäärää enemmän. Ei siellä puita kasvateta. Tilanne on oikeasti ihan kestämätön.

     

    isaskar keturi

    Viikonloppuna kuljin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen rajalla metsässä ja peuranpolut oli kyllä helppo erottaa. Ne eivät erotu sorkkaurana vaan papanaurana. Koko polun matkan oli katkeamaton papanakasa. Hirvenpaskaa on metsätiellä niin, ettei hyppimättä tahdo pystyä kulkemaan, jos haluaa paskat välttää. Onneksi ei ole omat metsät siellä.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 396)