› Keskustelut › Metsänomistus › Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 396)
1 2 3 … 17 18 19 … 38 39 40

  • Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle

    Lähetetty: 27.9.2013, 20:14

    Merkitty: 

    Metsälehdessä (18/2013) lukee: Valtakunnallinen YHTEINEN (TIIROLA, HUOMAA: YHTEINEN) linjaus on hirvikannan kasvattaminen.

    Olet tällä palstalla kehunut ajavasi hirvituhoasiassa metsänomistajien, myös puuntuottajien etua. Sinäkö olit päättämässä metsänomistajien edustajana hirvikannan kasvattamisesta?

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Planter 5.10.2019, 15:52

    ”Hirvikannan tavoitehaarukkaa on korjailtu jo riittävästi alaspäin eli 2,5-4>>2-3:een/ 1000ha.”

    Ei ole, kaikissa neljässä Varsinais-Suomen hirvitalousalueessa se on yli:

    https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/varsinais-suomen-riistaneuvosto-asetti-hirvielainkantojen-hoitotavoitteet-vuosille-2018-2020.html

     

    A.Jalkanen 5.10.2019, 16:04

    Jotain edistystä sentään (ed. linkistä): ”Valkohäntäpeuran osalta asetettiinkin seuraavan kolmivuotiskauden tavoitteeksi kannan kasvun pysäyttäminen ja kannan pienentäminen ongelma-alueilla.” VS 2 ja VS 3 näkyyvät edelleen jäpittävän vastaan: hirvikannan tavoitehaarukka on siellä 4-5 huitteilla, jopa vähän yli.

    Planter 5.10.2019, 16:13

    ”VS 2 ja VS 3 näkyyvät edelleen jäpittävän vastaan”

    Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajan / valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohtajan metsästysmaat ovat VS3:ssa. Hän onkin julkisuudessa lausunut:

    ”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/mtk-haluaisi-leikata-varsinais-suomen-hirvikantaa-1.142240

    Hirvikannan hoitosuunnitelma sivu 8:

    ”Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa (4/ 1000ha) suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”

    https://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014.pdf

    Metät kunnossa! 5.10.2019, 20:47

    Olen tässä Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajoilla. Kuulun siihen porukkaan joka tietää mitä totaalituho hirvien syönnin osalta on.

    En varmaan koskaan unohda tapausta kolmen vuoden takaa kun harvennus oli juuri valmistunut ja samoin hirven metsästys siltä vuodelta. Auto pysähtyi tien laitaan ja henkilö suunnisti kohti harvennusta – ajattelin, että tuliko korjuun tarkastaja tms.? No, kun tapasin hänet hakkuualueella ja selvisi, että koiraa hän oli kouluttamassa. Totesi vielä, että ”tähän jäi tosi hyvin hirviä….”.

    En sitten toivottanut muuta kun hyvää  päivän jatkoa ja lähdin kävelemään takaisin tielle…..

    Planter 6.10.2019, 16:58

    Tässä Tiirolalle toinen asiallinen ehdotus lakimuutostavoitteeksi:

    Kommentti: ”Se yksi henkilö ei tule omalla äänellään valituksi ,vaan edustaa toisten samanhenkisten valitsemana tehtävässään. Koko järjestelmää ei kannata syyllistää toimimattomaksi ,jos joillakin alueilla ei ihan valtakunnallisiin tavoitteisiin päästä . ”

    Tässä se asian ydin onkin. Meillä sidosryhmät (liikenne, metsänomistajat, viljelijät ja muut vahingonkärsijät) ja suuri osa metsästäjistä oli sidosryhmäkuulemisessa sitä mieltä, että 5 /1000 ha kantatavoite pitää puolittaa ja ymmärrettiin, että näin myös kokouksessa sovittiin.

    Vähemmistönä oleva samanhenkisten pieni blokki kuitenkin päätti jälkeenpäin, ettei puoliteta kokouksen päätöksen mukaisesti, vaan nostetaan vähän. Jossain päin Suomea on ymmärtääkseni noudatettu metsästyslakia ja kokousten päätöksiä.

    Metsästyslain 26§: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä”

    Täällä ei oteta huomioon, vaan viitataan kintaalla kaikille vahingoille ja päätetään mitä lystää. Lakipykälää olisi syytä täsmentää, niin, että sidosryhmäkuulemisen päätös on velvoittava.

    Planter 11.10.2019, 11:03

    ”Ruotsin metsänomistajien pj sanoi viime syksynä, että kaikkein eniten hän nostaa hattua meidän riistakantojen hallinnalle, kun käytiin leikkimielistä Ruotsi-Suomi metsänomistajien edunvalvontakeskustelua.”

    Kannattaisko näyttää naapurille Metsälehden 10.10.2019 sivun 7 punakeltaista karttaa.

    Onko näin:

    ”…olemme hirvikannan tavoitehaarukan osalta pääseet useassa maakunnassa alle kolmen hirven tasoon/ tuhat hehtaaria.”

     

    Remie 11.10.2019, 11:18

    Nähdäkseni hirvet eivät ole ongelmana vaan peurat ja juuri nuo valkohäntäiset. Kävin tänään tarkistamassa kaapelia uhalla eristetyt luomu palstan jossa kasvoi arvokasta vanhakantaista ruista. Täysin syöty ei tupsuakaan ollut jätetty. Maa sorkan jälkiä aivan vieri vieressä. Täydellisiä vandaaleita . Täytyy sanoa että kun villielukoita ruokitaan niin typeryys on huipussaan. Nehän oppii käymään vaikka kaupassa kun opetetaan. Siemen oli ainut laatuista ja tuskin tuosta tulee mitään. Tietysti lannoittamaton luomu oras on maukasta. Yhtään hirven jälkeä ei ollut.

    sitolkka 11.10.2019, 11:35

    Tottakai valkohäntäpeura on suurempi ongelma koska sen kanta on niin suuri. Hirvihän on jäänyt monin paikoin jo aivan sivuosaan.

    sitolkka 11.10.2019, 11:36

    Ei ihme että ruotsalaiset eivät näitä valkohäntiä maahansa halua.

    Puuki 11.10.2019, 16:39

    Metsäpeuran pienehkö kanta  on vähentyneet Kainuussa n. puoleen parin viimm. vuosikymmenen aikana. Taitavat syödä enimmäkseen vain ruohoa ja jäkälää. Siksi niitä kai siirrettiinkin Suomenselän alueelle, kun kanta alkoi hupenemaan petojen takia.  Ihan eri luokan ongelma vhp:t on etelämpänä toisin paikoin. Metsäpeurahan onkin luontaisesti Suomeen kuuluva laji.   Ahmat pyydystää koiria ja kissoja varsinkin,  pihoista asti ; oli kuulemma joku yksilö pyrkinyt sisäänkin kissan perässä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 396)
1 2 3 … 17 18 19 … 38 39 40