Gla: ”Tietysti tulojen ja menojen diskontattu ero, mutta sen voi tässä yhteydessä tiivistää arvokasvuksi, jos tällainen oikaisu sallitaan. Ei metsä ilmaiseksi kasva ainakaan minulla.”

Ei sallita :). Arvokasvu ei ota mitään kantaa esimerkiksi metsäteistä aiheutuviin kustannuksiin, tuleviin taimikon uudistamiskustannuksiin jne. Miten Gla mielestäsi arvokasvu soveltuu taimikon arvon arvioimiseksi?

Gla: ”Kartellit poislukien, vuokrataso määräytyy markkinoilla kuten puunkin hinta”.

Yleisesti näin. Asunnon vuokraaja kuitenkin tasapainoilee kuukausivuokran suuruuden ja vuokrausasteen välillä. Välillä tulee vastaan asuntoja, joissa on valmiina vuokralainen, jonka vuokrasopimus on useiden vuosien takaa ja selvästi markkinahintaa alhaisempi.

Gla: ”Ostajan ei edellisiä vuokrasopimuksia tarvitse pohtia, kuten ei edellisiä harvennuksiakaan tai muita kasvatusketjuun liittyviä asioita. Ainoa seikka on nykytila eli ennuste tulevaisuudesta, koska sen ja koron perusteella määräytyy ostohinnan kehitys tulevaisuudessa”

Kun tuolla aiemmin kerrottiin, että metsätilojen ostoon ei tarvita mitään laskelmia vaan näppituntuma riittää. Ymmärrän tämän niin, että puukuutiosta maksetaan X euroa tai metsästä X euroa/ha. Tällöinhän, jos ostetaan metsää perinteisillä oletuksilla, mennään metsään. Siksi tärkeää olisi tunnistaa, että mitä toimenpiteitä on aiemmin tehty ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa.

Gla: ”Silloin ei puhuta vuokran markkinoilla määräytymisestä.”

Sinä olet ihmetellyt käyttämääni termiä ”ylihinta” metsätilamarkkinoiden osalta ja vetoat siihen, että hinta määräytyy ostajan ja myyjän kesken. Eikö mielestäsi vastaavasti asuntovuokramarkkinoilla vuokrahinta määräydy vuokraajan ja vuokranantajan kesken?