Keskustelut Metsänomistus Kysymys metsäsijoittajille

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)
  • Kysymys metsäsijoittajille

    Sijoittamisen perussääntö on, että sijoituskohteeseen ei saa rakastua. Joskus tulee sijoituksen kanssa vastaan tilanne, jossa järkevin vaihtoehto on luopua sijoituksesta. Arvopaperin myyminen vaatii pari hiiren klikkausta, eikä se vaadi isompien tunnekuohujen läpikäyntiä. Sijoitusasuntokin on helppo pistää kiertoon, jos vuokralainen on ”kasvoton” vuokranmaksaja. Mutta miten käy metsän suhteen, minkä eteen on vuodattanut hikeä esimerkiksi taimikon perustamisen tai raivaamisen myötä. Entä jos metsätila onkin sukutila?

    Kysymys niille, jotka pitävät metsäomistustaan yhtenä sijoituskohteena, oletteko rakastuneet sijoitukseenne? Pystyttekö tekemään päätökset järjellä vai vaikuttaako niihin tunteet?

  • Mysteeri

    Asuntosijoittamisessa kuten myös metsän kanssa pelatessa Excel tulee itsellä tarpeeseen. Molemmat vaativat markkituntemusta ja asuntosijoittamisessa myös mikrosijainnilla voi olla erittäin suuret vaikutukset tulevaan tuottoon. Metsässä tätä voisi varmaan verrata kykyyn hahmottaa puutavaran lähikuljetusreitit ja tieinvestointien tarpeet joilla talveä siirretään jopa kelirikkoon. Hinnoitteluvirheitä esiintyy ja kokenut sijoittaja löytää herkkupalat markkinoilta. Yksinkertaistettuna tuottolaskelmissa pitää varautua remonttivaraan ja vuokratuoton saa kaavalla (vuokra-vastike)*12kk / (hankintahinta + varainsiirtovero + remonttivara). Nettotuotoa omalle pääomalle voi pyöritellä eri kohteilla sitten suunnitellun velkavivun kanssa sijoituksen eri vuosille.

    Kuten Näätä toteaa, isot remontit ja investoinnit vaativat perehtymistä ja niihin kannattaa olla vaikuttamassa. Samoiten metsänomistajan tulevaisuuden tuottojen kannalta on aivan keskeistä vaikuttaa alkuinvestointien suuruuteen uutta taimikkoa perustettaessa. Itse olen nähnyt hyvänä vaihtoehtona pysyä mahdollisimman kaukana MHY:n/Virman luukulta, tilata hyväksi havaitun kaivurimiehen itse kylältä, tehdä helpoimmat työt itse ja ostaa laadukkaat jalostetut taimet taimitarhalta. Jos olosuhteet antavat periksi kullanarvoista voi olla myös tuntea seutukunnan jatkuvatoimisen mätästimen omistava yrittäjä. Virmojen uudistamispaketteja takuutaimilla ostettuina ainakaan oma Excel ei ymmärrä kovinkaan hyvin 🙂

    Arvopaperit olen ketjussa todettujen seikkojen johdosta kokenut mielekkääksi metsäsijoittamisen rinnalla. Korolle korkoa on ilmiö, johon jää koukkuun ja voitaisiin puhua jopa maailman kahdeksannesta ihmeestä. 🙂

     

    Gla

    Näätä: ”Gla, en ymmärrä pointtiasi. Ilman ”sijoittamisen teoriaa” ei pitkällä aikavälillä voi lyödä keskimääräistä tuottoa vaikka olisi kuinka intoa ja mielenkiintoa. Lyhyellä aikavälillä kuka tahansa meistä voi menestyä niin osake- kuin metsäsijoituksissa, mutta sen toistaminen vaatii muutakin kuin onnea.”

    Kun minä sijoitan rahojani, en näe riskiä ja tuottoa pitkän aikavälin keskiarvotaulukoista. Minun sijoituksissani ratkaisee minun osaamiseni eri aloilla ja se on aivan eri asia kuin markkinoilla toteutunut tulos keskimäärin.  Sama pätee meistä useimpiin, joilla ei ole laajaa asiantuntemusta kaikille aloille. Teorioiden keskellä on pakko rajata pelikenttä tämän reunaehdon mukaiseksi, jottei kyse olisi pelkään onneen luottamisesta ja tikan heittämisestä. Tällöin vastaavan riskin kohde on mielestäni enemmän kuin tuhannen taalan kysymys.

     

    Reima Ranta

    Jos ja kun metsätalous on taloudellista toimintaa, niin se on oleellista, että metsänomistaja ymmärtää talouden lainalaisuudet. Vaikuttavien tekijöiden ymmärryksen lisääminen on näiden keskustelujen suurin anti. Kukin toimii sitten parhaaksi katsomallaan tavalla, kun metsälakin antaa siihen nyt mahdollisuuden ja hyvä niin.

    Meillä on vuosikymmenet lainkin pakottamana vannottu maksimaalisen puuntuotoksen nimiin. Koko metsäalan organisaatioketju tutkimuksesta toteutukseen oli valjastettu tavoittelemaan tätä päämäärää.

    Jopa perusoikeuksien näkökulmasta  täysin virheellisesti katsottiin tämän olleen ainakin pitkällä aikavälillä metsänomistajan taloudellisen edun mukaista. Sivistysvaltiossa surullista.

    Nyt olemme sitten huomattavassa ylituotantotilanteessa ja siitä seuraavissa mitä erikoisimmissa ongelmissa, joihin emme enää edes itse voida vaikuttaa. Markkinoiden olisi ollut syytä antaa toimia.

     

    Näätä

    Metsäsijoittamiseen on vaikea päästä mukaan, koska suomenkielistä, talousnäkökulmaa painottavaa, sijoituskirjallisuutta on vähän. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tätäkin keskustelua käydään palstalla. Jokainen toki muodostaa oman näkemyksensä ja tapansa toimia. Osalle se on jo muodostunut ja tiedän kokemuksesta, että sitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Kun aikoinaan tuli aloitettua metsäsijoittaminen, tuli alkuun metsää hoidettua jälkikäteen ajateltuna vähemmän kannattavasti. Onneksi hyvin aikaisessa vaiheessa sain asiantuntija-apua parilta henkilöltä. Myönnän, olihan se suuri kynnys luottaa heidän viestiinsä, kun koko metsäsektori neuvoi toista.

    Olen muutamissa metsäsijoittamista käsittelevissä kirjoissa törmännyt mainintaan, että pohjoisessa puu kasvaa hitaammin, odotusajat ovat pitempiä, kantohinnat pienempiä, metsätiloilla vähemmän kysyntää tms. kuin etelässä mistä syystä sijoittajan on realistista valita pohjoisessa pienempi tuotto-odotus ja laskentakorko. Tätä teesiä en vain itse pysty ymmärtämään. Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. En voi ymmärtää miksi pohjoisessa sijoittajan pitäisi ottaa sama riski ja tyytyä pienempään tuottoon.

    Puuki

    Riski on suunnilleen sama. Ostohinta/motti pienempi kuin etelämpänä ellei ole ylihinnoiteltu.

    80-luvun lopulla tuli metsäopetukseenkin mukaan norm. talouslaskentaa myös metsän kasvatuspuolelle.

    Näätä

    Niin, jos maantieteellisesti puu kasvaa hitaammin, siitä saa pienemmän kantohinnan tai tiloilla on vähemmän kysyntää ja näin ollen jälleenmyyntiarvoa niin tämähän hinnoitellaan tuottoarvolaskelmassa. Jos tuottovaatimukset täyttäviä metsätiloja ei löydy joltain alueelta, niin sitten etsitään muualta eikä lähdetä pienentämään tuottovaatimusta. Vastaava logiikka totta kai toimii myös uudistamisinvestoinneissa ja yleensäkin metsänhoidossa.

    Toisaalta eihän sitä ole vaikea arvata miksi tunnettujakin metsäalan kirjoittajia on sortunut kirjoittamaan tuosta tuottovaatimuksen alentamisesta Pohjois-Suomessa ja/tai karuilla maaperillä. Puumäärän maksimointi ja nopea kiertoaika ovat juurtuneet käsitteinä syvälle.

    Makarov

    Muutama esimerkki hinnoitteluvirheistä mitä omalle kohdalle on sattunut.

    2010 ostin 90ha tilan jonka metsäarvio oli tehty  juuri puunhinnan ollessa alamaissa. Tukit oli hinnoiteltu 43€(tilalla oli tukkia ihan kohtuullisesti). Sain ostettua tilan käyvällä arvolla. Kun sitten möin puuta heti kerralla varsin reilunlaisesti tuli tukin hinnaksi 59.50€+25% veroetu joka oli 2010 vuoden loppuun. Myös tukkimäärä heitti 400m3 ylöspäin jonka arvelinkin olevan varovainen kun kiertelin metsiä. Myös peltoa sisältyi kauppaan jotka möin eteenpäin. Tila ostettiin markkinoilta. Oma arvioni miksei tila kiinnostanut muita on pellot jotka nostivat hintaa aikalailla ja hyvin ihmisten muistissa ollut lama joka teki varovaiseksi. No hyvinhän minä siinä pärjäsin.

    Ostin 40ha tilan jonka hakkuuttelin heti pikimmin. Puuta lähti tehdyn metsäarvion verran ja tukkia kolminkertainenmäärä arvioon nähden. Uuden suunnitelman mukaan puuta jäi vielä yli 2000m3 ja tukkiakin oli vielä jonnin verran. Myös hiekkaa löytyi johon hommasin luvat niin sitäkin on myyty nyt jokuaika. Tämäkin löytyi kumma kyllä markkinoilta. Arvio heitti varsin reippaasti kuten arvelinkin ennen ostoa. Hyvinhän tässäkin riskinotossa kävi.

    Tarkoitus ei ole kehua kaupoilla koska siihen ei ole mitään tarvetta, vaan antaa muutama esimerkki mitä markkinoilta löytyy tänäkin päivänä kun osaa etsiä ja on aktiivinen. Hyviä kauppoja yhdistää montakertaa se että ne ei löydy tarjouskilpailuista vaan ovat montakertaa saattaneet olla kauemminkin myynnissä tai sitten on vaan kauhea kiire myydä heti.

    A.Jalkanen

    Makarov on tehnyt hyviä sijoituksia. Tuo pellon myynnin järkevyys riippuu siitä onko perillisiä – maatilat ovat näihin päiviin saakka saaneet hyvät verohuojennukset sukupolvenvaihdoksessa kun tila on siirtynyt pienemmällä verotusarvolla.

    mehtäukko

    Juuri noin, Makarov.

    Se liian pitkään laskutikun kanssa kuutiointi ei tuota tuota tulosta.

    oksapuu

    Pohjoisen tiloista…

    Jos älysi noita täälläparjattuja pohjoisen tiloja ostaa -90 luvun jälkimainingeissa (2000 luvun alkupuoli) niin nyt niiden markkinahinta on x3, ei huono…

    Eikä ole tarvinnut myydä kalikkaakaan puuta…

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)