Keskustelut Metsänomistus Kysymys metsäsijoittajille

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 84)
  • Kysymys metsäsijoittajille

    Sijoittamisen perussääntö on, että sijoituskohteeseen ei saa rakastua. Joskus tulee sijoituksen kanssa vastaan tilanne, jossa järkevin vaihtoehto on luopua sijoituksesta. Arvopaperin myyminen vaatii pari hiiren klikkausta, eikä se vaadi isompien tunnekuohujen läpikäyntiä. Sijoitusasuntokin on helppo pistää kiertoon, jos vuokralainen on ”kasvoton” vuokranmaksaja. Mutta miten käy metsän suhteen, minkä eteen on vuodattanut hikeä esimerkiksi taimikon perustamisen tai raivaamisen myötä. Entä jos metsätila onkin sukutila?

    Kysymys niille, jotka pitävät metsäomistustaan yhtenä sijoituskohteena, oletteko rakastuneet sijoitukseenne? Pystyttekö tekemään päätökset järjellä vai vaikuttaako niihin tunteet?

  • Näätä

    Gla, en ymmärrä pointtiasi. Ilman ”sijoittamisen teoriaa” ei pitkällä aikavälillä voi lyödä keskimääräistä tuottoa vaikka olisi kuinka intoa ja mielenkiintoa. Lyhyellä aikavälillä kuka tahansa meistä voi menestyä niin osake- kuin metsäsijoituksissa, mutta sen toistaminen vaatii muutakin kuin onnea.

     

    Makarov

    Hyvä se on jonkinlainen sijoitus filosofia miettiä  jota sitten noudattaa. Se että hyppii jatkuvasti edes takas ei ole todennäköisesti hyvä asia. Asioista kannattaa ottaa selvää kun se on nykyään niin helppoa.

    Itsellä on aika harkittulinja joka on kyllä osoittautunut ihan hyväksi. Aina ei ole niin kiire tulouttaa enempäänsä tuottoja jos niille ei näytä olevan järkevää kohdetta.

     

    pikkutukki

    Tuntuisi , että pitäisikö pitää mielessä Paljonko ihminen lopulta maata tarvitsee ? Mikä määrä on mukava hoidella yms. Onko sukupolvien jatkumoa vai pelaako ostaa , myy , vaihtaa pelejä ! Eli motiivit hyvin erilaisia .

    pihkatappi

    Pohjois-Suomessa olen myynyt tiloja, en siksi että pelkäisin kantohintojen romahdusta noilla alueilla (Rovaniemi) vaan siksi että rahaa tarvittiin osakkeiden ostoon ja hakkuilla ei olisi pitkään aikaan saanut kunnon tuloja ja palstojen arvo olisi väkisin hakkaamalla laskenut. Nuo kaksi tilaa tuottivat n. 5 ja n. 10%, joten ihan hyviä sijoituksia tilat olivat, eteenpäin tuotot näyttivät heikommilta ja taas pörssissä oli paremmat näkymät. Nyt olen ostanut useamman tilan nykyisen kotipaikan lähistöltä ja yhden tilan Rovaniemeltä läheltä mökkiä. Metsätiloja en ole koskaan hankkinut niinkään parhaiden tuottojen takia, vaan siksi että se tuntuu mielekkäältä ja kuitenkin siinä kohtuullista tuottoakin saa. Ainut tila, jota en ole suunnitellut myyväni, on ison järven rantaa sisältävä tila, jossa minulla on kesämökki ja lisäksi tila on pala syntymäkodin tilasta, kaikki muut metsätilat ovat myynnissä jossain vaiheessa tarpeiden ja tilanteiden mukaan.

    tamperelainen

    Pörssisijoitus on ollut vimeiset vuosikymmnenet varma ja paras sijoitusmuoto.

    Vielä 80-luvulla piti maalla mennä KOP:n konttorinjohtajan juttusille ja tehdä ostomääräys.,silloin ostettiin ”päivän hintaan”Viikon päästä tiesi oliko osakkeessa ollut vaihtoa ja riittikö minulle

    Jos ostaa perinteisiä,pitkään pörssissä olleita yhtiöitä,jotka maksavat hyvää osinkoa,niin strategiaksi riittää ”osta ja unohda”.Tuotot perustuvat pitkäaiakaiseen sijoittamiseen.

    Asuntosijoittamisessa pitää olla tarkkana.Vain suurten kaupungien keskustaajamien uudehkot/uudet huoneistot vain varmoja tuottokohteita.Vanhemmissa taloissa paljon kalliita remontteja.Kiinteistönhoito ja isännöintibisnes  rokottaa yhä pahemmin taloyhtiöitä.Maallikovetoiset asoy-hallitukset helppoja kusetettavia.

    Näätä

    Ketjussa on keskusteltu verotuksesta, mikä vaatisi erillisen ketjun, niin oleellisesta asiasta on kysymys. Myytävänä olevien metsätilojen määrään varmasti vaikuttaa se, että verotus suosii metsätilan siirtämistä suvun sisällä. Tämä lienee jäänne historiasta kun pelättiin metsäomistuksen pirstoitumista ja kai sitä edelleenkin pelätään. Kuitenkin on osoitettavissa, että metsätiloja ostavat yleensä ne joilla metsää on ennestäänkin. Näin ollen olisi järkevämpi antaa markkinatalouden hoitaa metsälöiden keskittyminen eikä ohjata sitä lakien kautta.

    Vuodesta 2016 arvopapereihin sijoittaminen on tukenut verotusmielessä metsäsijoittamista kun myyntitappioita voi vähentää pääomatuloista. Kun myy puuta, kannattaa tarkastaa onko osakesalkkuun kertynyt tappiollisia osakkeita. Toki koskee myös muuta sijoitustoimintaa, missä syntyy myyntitappioita.

    Tolopainen

    Aika vähälle huomiolle on jäänyt valuuttakurssiriski metsäsijoittamisessa. Trump on onnistunut romahduttamaan dollarin arvon ja euro on vahvistunut ennätysnopeasti, vaikka rahapolitiikka on niin löysää kuin voi olla ja korot nollissa. Nykyinen kurssi leikkaa satoja miljoonia metsäteollisuuden tuloksesta ja alkaa näkyä viennin vähenemisenä syksyllä.

    Nykyinen hallitus teki todella järkevän päätöksen, kun pääomatuloja katsotaan kokonaisuutena ja tappiot voi vähentää myyntituloista. Enää ei pienistä hakkuutuloista veroa tarvitse maksaa, aina noilla osakkeilla tappioita sen verran tulee vuoden mittaan.

    Metsäsijoittamisen kannattavaisuutta on mahdoton edes laskea kun muuttujia on aivan liikaa ja riskejä paljon enemmän kuin rahamarkkinoille sijoittamisessa.

    pihkatappi

    Metsätilan tuoton näkee sitten kun on sen ostanut, tehnyt hakkuut sekä hoitotyöt, perusparannukset, tiemaksut yms. ja lopulta myy palstan pois. Etukäteen laskeminen on paremminkin ennustamista arvausten perusteella. Kymmenessä vuodessa kun on laskenut omat palkat pois ja rahamäärä tämän jälkeen tuplaantuu voi olla tyytyväinen metsäsijoitukseen, arvopaperimarkkinoillahan tuollainen tuotto taitaa jäädä keskiarvoa huonommaksi.

    A.Jalkanen

    Muuhunkin sijoittamiseen sisältyy riskejä. Kuten täällä on jo kerrottu, vanhojen asuntojen vuokrista suuri osa menee remontteihin. Asuntojen hinnat eivät enää juurikaan nouse; parhaina vuosina arvonnoususta sai saman verran tuottoa kuin vuokrasta. Jopa pääkaupunkiseudulla voi syntyä myyntitappiota. Asuntosijoittajan tuottoisin kohde onkin nykyisin uudiskohde, johon pääsee pienellä pääomalla ja vuokralainen maksaa rahoitusvastikkeen. Valtio tukee lisäksi sijoittamista asumistuen kautta. Myyntitappiot voi vähentää vuokratuloistakin.

    Näätä

    Olen havainnut, että tällä palstalla on muutamissa ketjuissa sivuttu asuntosijoittamisen isoja remontteja ikään kuin mörkönä. Samalla taas metsäsijoittamisen isointa investointia, metsän uudistamista, ei pidetä ongelmana. Esimerkkinä se putkiremontti isommissa kasvukeskuksissa nostaa useimmiten (ei aina) asunnon jälleenmyyntihintaa  investoinnin verran. Toisin käy metsässä, usein valmista taimikkoa saa halvemmalla kuin maapohjaa mihin tehdään maanmuokkaus sekä istutus.

    Osa asuntosijoittajista laittaa sijoitusasunnon lihoiksi ennen remonttia, osa säilyttää asunnon sijoitusportfoliossaan. Jos päätyy säilyttämään sijoitusasunnon ja investoi remonttiin, alkaa investoinnin kuolettaminen välittömästi remontin jälkeen. Metsäsijoittaja odottaa sen 30 vuotta ensimmäisiä tuloja. Euro tänään on parempi kuin euro huomenna, eikö vain?

    Palataan alkuperäiseen kysymykseen, jos ja kun asuntosijoittajatkin pohtivat asunnon myymistä ennen isoa remonttia, eikö metsäsijoittajan pitäisi entistä enemmän pohtia myymistä ennen uudistamisinvestointia?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 84)