Keskustelut Metsänomistus Kysymys metsäsijoittajille

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 84)
  • Kysymys metsäsijoittajille

    Sijoittamisen perussääntö on, että sijoituskohteeseen ei saa rakastua. Joskus tulee sijoituksen kanssa vastaan tilanne, jossa järkevin vaihtoehto on luopua sijoituksesta. Arvopaperin myyminen vaatii pari hiiren klikkausta, eikä se vaadi isompien tunnekuohujen läpikäyntiä. Sijoitusasuntokin on helppo pistää kiertoon, jos vuokralainen on ”kasvoton” vuokranmaksaja. Mutta miten käy metsän suhteen, minkä eteen on vuodattanut hikeä esimerkiksi taimikon perustamisen tai raivaamisen myötä. Entä jos metsätila onkin sukutila?

    Kysymys niille, jotka pitävät metsäomistustaan yhtenä sijoituskohteena, oletteko rakastuneet sijoitukseenne? Pystyttekö tekemään päätökset järjellä vai vaikuttaako niihin tunteet?

  • JacktheRibber

    Nimimerkki ”makarov” on joko sijoitusrahaston ostaja tai valehtelee. Täällä varsinaisessa metsäsuomessa kaikki yli 40 hehtaarin tilat ovat viime vuosina päätyneet järjestään rahastoille.

    hatelo

    Olen ostanut, hikisesti hoitanut ja joitakin huonolla sijannilla olevia metsäpalstoja eteenpäin myynyt. Lähinnä olen rahoilla ostanut uutta paremmalla sijainnilla olevaa metsää ostanut. Eli pääasiassa ostan, mutta siirrän rahaa syrjässä olevista palstoista myymällä keskittääkseni metsäomaisuutta mahdollisimman lähelle kotia. Tällöin hoito ja hallinnointi helpottuu. Niihin kotiseudun palstoihin minulla on kova kiintymyssuhde eikä mitään myyntiaikeita.

    Pete

    Metsävähennyksen tuloutuminen ehkäisee tehokkaasti myynti-innon kohoamista. Pari sellaista taimikkotilaa on tullut ostettua joilta en ole käytännössä puuta myynnyt, mutta olen laittanut kasvukuntoon. Nämä olisi kaupan, mutta kun metsävähennys tuloutuu niin myyntivoitonvero on aikaa paljon.

    Pari tilaa olen ennättänyt myydä ostovuonna. Silloin ei metsävähennys tuloudu. Se onkin aina ostaessa mielessä että jos vaan kuitenkin myisi heti pois.

    Tolopainen

    Lisäkysymys metsäsijoittajille, jos ostaa eurolla euron miten kaupassa voi syntyä voittoa.

    Visakallo

    Eiköhän se ole aivan luonnollista pyrkiä eroon omista virheistään. Jos on innostuksissaan joskus höyrähtänyt  ostamaan vaikkapa pitkien taipaleiden takana ja muutenkin kaukana jalostuslaitoksista sijaitsevia metsiä, niin eroonhan niistä on pyrittävä niin kauan kun niille vielä löytyy itseäkin hölmömpiä ostajia. Metsille  käy parhaillaan samanlainen jako kuin asuntokannalle, eli kysytyillä alueilla hinnat jatkavat nousuaan ja muualla laskuaan, kunnes muuttuvat arvottomiksi. Joka tätä ei ole vielä metsäpuolella sisäistänyt, harrastaa suomalaisten suosituinta lajia, eli itsensä pettämistä.

    Näätä

    Pitkä etäisyys metsäpalstaan ei ole mielestäni peruste myydä metsätilaa pois, jos toiminta on kannattavaa ulkopuoliselta ostettuina palveluina. Vastaavahan tulee eteen myös tilanteessa kun metsäpinta-ala kasvaa riittävän suureksi. Tällöin ei auta vaikka metsätilat olisivat asuinpaikan välittömässä läheisyydessä.

    Herkkyysanalyysissa on aina otettava se huomioon, että mitä jos yksi kuitu- tai tukkipuunostaja lopettaa alueella toimintansa sekä miten se tulee näkymään puun hintatasossa. Tämä pohdinta on tehtävä jo metsätilaa ostettaessa, mutta viimeistään silloin kun tilanne konkretisoituu.

    Metsätilan myymisen kannattavuus ei välttämättä myöskään johdu omasta virheestä tai virheellisestä laskennasta. Perustin toisen ketjun ”Metsätilan yhtenäisyys”, missä keskustellaan onko naapuripalstasta järkevää maksaa ylihintaa. Jos tarjous myytävästä naapuripalstasta ei tärppää ja tietää, että palsta on mennyt huomattavasti yli ns. käyvän arvon, on järkevää ottaa ostajaan yhteys käynnistääkseen neuvottelut oman tilan myymisestä. Mikäli joku haluaa aggressiivisesti ostaa alueellisesti metsää, kannattaa tilaisuus pyrkiä hyödyntämään.

     

    Näätä

    Tuohon Visakallon kommenttiin, että kysytyillä alueilla hinnat jatkavat nousuaan ja muualla laskuaan kunnes muuttuvat arvottomiksi, olen eri mieltä. Asunnoissa tästä on ihan syrjäseutuja ajatellen helppo olla samaa mieltä, koska maaseudut autioituvat. Vanhat, tyhjät kiinteistöt ovat pelkkä kuluerä. Metsäteollisuus ei kuitenkaan saa tarvitsemaansa puuta pelkästään kasvukeskuksien läheisyydestä. Metsää ja sen puuta tarvitaan jatkossakin ympäri Suomea. Toki alueellisesti on suuriakin eroja puunkysynnässä ja sitä kautta hinnassa. Mutta jos esimerkiksi Lapissa kävisi niin, että metsätilat muuttuisivat arvottomiksi, syntyisi tilanne, jossa puuta voidaan tuottaa halvalla ja metsäteollisuus löytää sen ennemmin tai myöhemmin tasapainottaakseen markkinatilannetta. Kun puun hinta lähtee taas alueellisesti nousuun, ei se voi olla näkymättä metsätilojen hinnoissa.

    Se on totta, että Etelä-Suomessa metsätilojen kysyntä ylittää nyt ja jatkossa tarjonnan, mikä näkyy hinnassa. Pelkällä puuntuotannon tuloilla useimmissa tapauksissa ei saada metsätilan ostoa kannattavaksi perinteisillä laskentakoroilla. Eri asia sitten on, että uskaltaako metsäsijoittaja spekuloida metsätilojen hinnan nousulla. Asuntosijoittajakin määrittelee kannattavuuden vuokratuotoilla eikä (useimmissa tapauksissa) spekuloi asuntojen hinnannousulla.

    Etsin itse aktiivisemmin uusia metsätiloja ”syrjäalueilta” kuin kasvukeskuksien läheisyydestä juuri edellä mainitun vuoksi.

    Visakallo

    Onnea vaan kovasti Näätä, sillä sitä sinä tulet tarvitsemaan!

    Apli

    Minä olen Visakallion kanssa asiasta täysin samaa mieltä.. Hommaa tullut harrastettua semmoiset rapiat 35 vuotta, ja kyllähän sen huomaa sokea Reettakin että tähän on menty… Metsää eteläosissa maata ja kasvukeskusten lähellä ostetaan paljon muusta syystä kun se että mitä hakkuumahdollisuudet on, virkistyskäyttö on suurempi tekijä koko ajan. Ja yhtiöt jotka ostaa puuta haluaa sen läheltä, sahat varsinkin ja myös sellufirmat. Kuljetuskustannuksia pyritään vähentämään kaikin keinoin, uskon että jatkossa puunhinnassa tämä tulee näkymään entistä enemmän. Ja tämän takia en ole ostanut itse metsää Kuopion yläpuolelta koskaan.

    Visakallo

    Jos Suomi joutuu jatkossa ostamaan EU:lta  metsien päästöiokeuksia, jokainen ymmärtää, mitä vähänkin syrjäisemmille metsille silloin käy.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 84)