› Keskustelut › Metsänhoito › Kysymys metsäojista

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Kysymys metsäojista

    Lähetetty: 18.2.2020, 13:50

    Merkitty: 

    Nyt kun nuo kelit menivät mihin menivät täällä kaakon-kulmalla, vettä tuli yli 30 mm, niin ei tuonne kosteikkoon ole enää mitään asiaa. Tässä joutaisi ojan kaivuun, kaivurilla kyllä pärjää märemmissäkin paikoissa. Mikähän olisi passeli ojien väli? Pinnassa 20 cm ja ylöspäin mutaa ja sen jälkeen savi. Savotta vielä kesken, mutta oisko mitään jos valmiille alueelle kaivaisi ojat joka toiselle ajouralle??

    Sitten toinen kysymys liittyen verotukseen. Teen homman omalla kaivurilla, josta ei ole ikinä tehty mitään vähennyksiä mihinkään suuntaan. Pelkät löpöt tuntuisi aika vähälle. Työtunteja tulee kuitenkin reippaasti yli 50 kun kyytipojaksi tulee vielä yhden hirvituhoalueen mätästys. Traktoriakin pitää jokunen tunti käyttää, jotta saa  sen hirvituhoalueen siivottua.

    Tekijä
    harrastelija metsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 2.3.2020, 14:22

    Kangasturvemaalla on jo kangasmaan kasveja suurin osa.  Ne suot on ojituksen jälkeen ensin ojikkoja  sitten muuttumia ja sen jälkeen turvekankaita. ( Alkuperäinen suotyyppi mukana nimessä ennen kangasturvevaihetta). Jos  kasvupaikka vastaa puolukkaturvekangasta , voi sitä lannoittaa.  Ravinneanalyysi on paikallaan.  Typpeä tullee hietamaasta jos nostelet pinnalle. Ennen ainakin oli vielä rajana se, että heikommalla kuin 950 dd alueella (muistaakseni ?)  ei kannata lannoituksia turvemaille enää tehdä.

    Kurki 2.3.2020, 14:24

    On laajemman suon reunaa ja metsän laitaa nuo vanhat pellot. Varmasti tiiviimpää maata silttiä tuo avosuon pohja kuin mitä vanhojen peltojen kohdalla. Kuivaa avosuota männynkäkkäröineen on ja kantavaa. Mutta ei ole juuri siitä syystä kovin hyvin hiiltä sitonut, kun on vain puolisen metriä turvetta.

    Puuki 2.3.2020, 14:34

    Voi olla että ei kannata yrittää metsitystä sitten. Aikoinaan pellot on  tehty parhaille kohdille ja heikommin kasvavat kohdat jätetty . Ei tietysti aina joka paikassa ihan niin mutta pääsääntöisesti.  Tietysti jos tuhkalannoitusta aletaan tukea , niin sitten ravinneanalyysin jälkeen kova tuhkaralli päälle ja puuta kasvattamaan niin kuin Muhoksella tekivät 50-luvulla. Taisi olla nevaa jolle saivat sen mahtikasvun aikaan paljolla tuhkalla. Suotyyppi kannattaa selvittää myös.

    Jean S 2.3.2020, 15:43

    Ei kai sieltä hietamaasta typpeä tule, vaan kaliumia?

    Keskustelukerhomme tekee mielellään valokuva-analyysejä kohteesta.

    Joskus voi myös olla niinkin, että se peltoa raivannut kaveri on vaan vaikka sattunut kuolemaan tai muuttamaan Ruotsiin, ja homma on jäänyt vaan kesken. Soitten reunat ovat yleensä ihan suotuisia kasvupaikkoja.

     

    A.Jalkanen 2.3.2020, 16:21

    http://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2016/06/Metsanhoidon_suositukset_suometsien-hoitoon_TAPIO_2019_12_30.pdf

    Taulukko 11 sivu 49: kunnostusojituskelpoisuus eri kasvupaikoilla ja lämpösummilla. Tuota voinee pitää osviittana päätöksenteossa. Jos ojittaa ja lannoittaa, niin investoinnille pitää saada tuottoakin.

    Puuki 2.3.2020, 17:19

    Niin ei typpeä vaan piti olla kaliumia ja fosforia jos nyt sitten hietamaasta mitään tulee . Vesi voi huuhdella sen läpi.  PK- lannotus laikkuihin ja mä-kylvö jos haluaa edullisen  kokeilun tehdä.

    Kurki 2.3.2020, 18:16

    Teen näin.

    Kaivan 1,5 metria syvän ojan 1 metrin levyisellä tasakärkisellä kauhalla ja levitän maat 1,5 m3 4 matkalle enimmäis etäisyydelle 5 metriä (mihin kaivuri yltää) tasaiseti molemmin puolin ojaa. Ojan reunoja luiskaan kauhalla ja pudottelen ojanpohjalle niin, että ojasyvyydeksi tulee metrin verran ja levydeksi päältä 2,5 m. Ojien pituus rajalta rajalle 300m 10..12 välein. Hidasta hommaa, mutta ajattelin kaivaa näin pari kolme ojaa vuodessa. Kevyt RPK-lannoitus ja joko männyn istutus tai kylvö. En johda ojavesiä pois eli ojat jäävät kaukaloiksi siksi, kun lähipurossa on tammukkaa ja seurailen mitä tapahtuu. Voihan ojavedenpintaa aina laskea, jos vesi näyttää pysyvän piripinnassa.

    Visakallo 3.3.2020, 07:03

    Ylimääräiset vedet eivät ole ongelma pelkästään metsissä ja pelloilla. Kaupunkien hulevesiongelmat ovat omiaan vähentämään vastakkainasettelua ja syyllistämistä.

    Herääminen tulvapelkoihin näkyy esimerkiksi Vantaalla, jossa kaupunki haluaa kaavoittaa Veromieheen eli Aviapoliksen alueelle uusia asuntoja ja työpaikkoja kymmenilletuhansille ihmisille. Vielä toistaiseksi Aviapolis on väljää logistiikka-aluetta, jonka hulevesistä valtaosa kulkeutuu hulevesiviemäreitä ja ojia pitkin alueen eteläosassa sijaitsevaan puistoon ja siellä puroon. Rankkasateiden aikana puro tulvii herkästi. Viime vuonna valmistuneen yleissuunnitelman mukaan Rälssi- ja Annefredinpuistoihin rakennetaan moderni hulevesipuisto, jonka läpi kulkeva vesiuoma tulvii suunnitellusti puiston alueella. Jos Aviapolikseen suunniteltu hulevesipuisto toteutuu, se on Suomessa ainutlaatuinen. Muualla maailmassa puistoja on jo paljon.  HS

    Visakallo 3.3.2020, 09:39

    Luonnonilmiö, vaiko ämpökaivon tekoa Espoossa?:

    https://www.is.fi/hs-espoo/art-2000006426105.html?ref=rss

     

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4