› Keskustelut › Metsänhoito › Kysymys metsäojista

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Kysymys metsäojista

    Lähetetty: 18.2.2020, 13:50

    Merkitty: 

    Nyt kun nuo kelit menivät mihin menivät täällä kaakon-kulmalla, vettä tuli yli 30 mm, niin ei tuonne kosteikkoon ole enää mitään asiaa. Tässä joutaisi ojan kaivuun, kaivurilla kyllä pärjää märemmissäkin paikoissa. Mikähän olisi passeli ojien väli? Pinnassa 20 cm ja ylöspäin mutaa ja sen jälkeen savi. Savotta vielä kesken, mutta oisko mitään jos valmiille alueelle kaivaisi ojat joka toiselle ajouralle??

    Sitten toinen kysymys liittyen verotukseen. Teen homman omalla kaivurilla, josta ei ole ikinä tehty mitään vähennyksiä mihinkään suuntaan. Pelkät löpöt tuntuisi aika vähälle. Työtunteja tulee kuitenkin reippaasti yli 50 kun kyytipojaksi tulee vielä yhden hirvituhoalueen mätästys. Traktoriakin pitää jokunen tunti käyttää, jotta saa  sen hirvituhoalueen siivottua.

    Tekijä
    harrastelija metsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 1.3.2020, 18:51

    Helsingin kaupunki on laskenut joka vuosi 20 vuoden ajan noin puolitoista miljoonaa litraa myrkyllistä kloorivettä Pirkkolan uimapaikalta suoraan taimenten kutupaikalle. Pirkkolan ulkoaltaan vedet ohjataan ulkouimalakauden päättyessä läheiseen ojaan.
    Helsingin kaupunki on tilanteesta ihmeissään. Pirkkolan liikuntapuistosta ei osata kertoa miksi kloorivedet on johdettu suoraan luontoon. Kaupungin liikuntavirastossa tiedetään, että kloori on myrkyllistä. Siellä ei osata kuitenkaan sanoa, miksi sitä on siitä huolimatta laskettu luontoon.
    HS

    Jean S 1.3.2020, 20:24

    Niin siis siitä ojanpenkastahan tietysti irtoaa maata sinne ojaan, joka on asia sinänsä.

    Ravinteita ilmeisesti kuitenkin liikkuu suosta tihkuvan veden mukana ojiin ja edelleen vesistöihin, ja samaan aikaan turve myös hajoaa (lahoaa hitaasti, hapettuu, palaa, miten vaan), jolloin tulee hiilipäästöjä ilmaan. Periaatteessa näyttäisikin olevan niin, että suota pitäisi ojittaa vain sen verran, että puu kasvaa, ja sitten aina turpeen lahotessa vähän kerrallaan lisää, jolloin ravinteita vapautuu karkeasti saman verran kuin mitä puu niitä kasvaessaan tarvitsee. Ojaverkoston pitäisi siis periaatteessa olla tiheä ja matala, tai sitten ojissa pitäisi olla pohjapadot, joista voi ottaa sitten aina yhden lankun pois 7 vuoden välein, tai mitä tahtia se suo sitten laskeentuukaan.

    Se, miten tällaine saadaan järkevästi toteutettua, on eri juttu.

    Ihme homma tuo Helsingin uimalaitos kyllä tosiaan.

    Kurki 2.3.2020, 06:03

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Linkistä poimittua ojitetut suot:

    – maaperän päästö CO2:±10

    – maaperän päästö  1,2±0,5gCH4/m2/vuosi

    – maaperän päästö/ turvekankaat nielu −0,28±0,04gCH4/m2/vuosi

    – ojien päästö CH4:+0,27±0,04*

    Yhteenveto ojitetuista soista:

    Metsäojitetut suot kokoSuomi  / Kaikki kaasutCO2‐ekvivalentteina,Tg / vuosi

    •maaperän CO2: ±0±10 (Ojanenym. />2014)

    •maaperän N2O:+1,2±0,2*( Ojanenym.2010&VMI10)

    •maaperän CH4:+0,8±0,4*(Ojanenym.2010&VMI10)

    •ojien CH4:+0,27±0,04*(Minkkinen&Ojanen2013&VMI10)

    •maaperäyhteensä: päästö +2,3±10 milj/tn/v

    Suomen ojitetut 5 milj.ha suot päsätävät kasvihuonekaasuja keskimäärin +2,3 milj/tn/v.

    Metaani päästöt luonnonsoilta 5 milj.ha ovat kymmenkertaiset ojitettuihin soihin nähden ja eli 10*0,8 milj.tn/v= 8 milj tn/v. N2O-päästöt ovat vastaavasti 10 kertaa pienemmät.

    Eli ojitetuilla soilla päästöt pienenenevät luonnon tilaisiin nähden 8-2,3= 5,7 milj/tn/v, joka voidaan ottaa huomioon vähentävänä tekijänä  Suomen kasvihuonekaasupäästöissä 56 milj/tn/v .

    Lisäksi kuta enemmän ojitetuista soista siirtyy turvekankaisiin niiden vanhetessa, jotka ovat nielu metaanin osalta (−0,28±0,04gCH4/m2/v), sitä vähemmän CH4-päästöjä.

     

     

    mehtäukko 2.3.2020, 06:27

    Piäkaupungissa ne paskavedet menevät yltä ja alta milloin vain ja miten vain! Olisi Virkamiehen syytä kiireesti kääriä lahkeet ja mennä kahlailemaan rantavesiin,hörpätä välillä janoonsa. Alkaisi synkistely saada oikeita mittasuhteita.

    Puuki 2.3.2020, 08:47

    Paras tilanne kasvihuonekaasutaseen kannalta olisi matalat ojat ja hyvä puun kasvu. Ennallistaminen lisää metaanipäästöjä .    1,6 t /ha CH4:a tarkoittaa n. 10 vuoden ajan liki 50 ekvCO2 t/ha/vuosi  päästölisäystä.  Vaikea nähdä miten se auttaisi kh-kaasutaseen parantamisessa, kun vielä pitää kuulemma suosia nopeasti vaikuttavia toimia.  Sillä on perusteltu  hakkuiden vähentämistä, myös harvennusten osalta. Vaikka kestävät hakkuut lisäisi hiilensidontaakin pidemmällä aikavälillä.    Metaanin puoliintumisaika ilmassa on 8 vuotta mutta ei se vielä kerro kaikkea sen ilmastovaikutuksen suhteesta esim. hiilidioksidiin.  Myös CO2-fraktioista osa hajoaa jo aikasemmin . Vain n. 20 % säilyy todella pitkään ilmassa. Ja metaanin ilmastovaikutus on n. 30 x suurempi kuin CO2:n.

    Ojien pohjapatojen rakentaminen ja niiden säätäminen olis ehkä paras keino saada turvemaalla pohjavesi pysymään sopivalla korkeudella.   Matalat ojat kasvaa melko nopeasti umpeen ja ojituksia pitäisi uusia lyhyin väliajoin.   Esim. puiset lankkupadot saatasiin oikeisiin kohtiin ja -korkeudelle ojituksen teon yhteydessä kun laskut on vaaittu etukäteen ja patojen kohdat merkitty ojituskarttaan.  (Tai voisi olla hyvä asentaa padot vasta vuoden pari ojituksen jälkeen ja kerätä suurin  osa irtomaa-aineksista ensin lietekuoppiin ja valutuskentille.)

    Kurki 2.3.2020, 10:15

    Puuki:  Ennallistaminen lisää metaanipäästöjä . 1,6 t /ha CH4:a tarkoittaa n. 10 vuoden ajan liki 50 ekv t/ha/vuosi päästölisäystä.

    Samaa mieltä, että turvepeltojen ja muiden käyttöstä poistuneuden suoalojen ennallistaminen on turhaa, sillä kaikkien ojitettujen soiden päästöt ovat niinkin pienet kuin 2,3 milj/tn (linkki Ojanen) vuodessa, jonka poistaa metaanin päästöjen väheneminen luonnonsoihin verrarruna ja vielä nieluakin jää n 6 milj/tn/v. Mieluummin laitella kasvamaan metsää.

    Minulla tuli kaupan yhteydessä 4 ha avosuota, jossa kasvaa jonkin verran lyhyitä männyntarreja, mutta kuitenkaan ei voi luokitella rämeeksi. Turvetta on n. 0,5m. Seuraavaksi pitää ruveta miettimään mitä sille tekisi, että saisi metsää kasvamaan.

     

    A.Jalkanen 2.3.2020, 10:47

    Jos Kurki suosi on ollut ojitettu eikä ole tuon enempää kasvanut, ei tule varmaan kasvamaankaan ilman lannoitusta. Pitäisi tietää ravinnetaso, että osaisi päättää kannattaako investointi. Vaihtoehtona ennallistaa/antaa ennallistua marjamaaksi.

    Kurki 2.3.2020, 11:11

    Ei ole ojitettu. Koko osapalstan pinta-ala on 6 ha eli 2 ha siitä on vanhoja peltosarkoja, joissa jo 40 vuotias luonnostaan syntynyt mänty-koivikkometsä , joka harvennettiin pari vuotta sitten ja siihen jäi päätehakkuu leimikko, jossa jo nyt puut tukkikokoa. Ainakin tuo osa on hyvää metsämaata, sillä turvekerros ei ole kovin paksu alle 0,5m. Pinta on  turvetta kuitenkin ja puolukkatyyppiä. Kivennäismaa alla on helposti kaivettavaa kivetöntä hinoa hietaa. Loppu 4ha suo on jonkin verran paksuturpeisempaa, mutta ei kasva luonnostaan mitään ja joka sekin on vielä suuremman avosuon alalaitaa.

    A.Jalkanen 2.3.2020, 11:49

    En tiedä tekeekö Viljavuuspalvelu turpeesta ravinneanalyysiä, mutta ainakin pohjamaasta sen saisi. Avosuon suotyyppi, jos on ojittamaton, kertoisi myös kasvupotentiaalista jotain.

    Jean S 2.3.2020, 11:51

    Jos turvetta on vaan puoli metriä, niin sehän on hyvin lähellä jo turvekankaan määritelmää, kun siitä vaan saa veden pois. Jos pohjamaa on jonkunlaista santaa, niin onko sulla joku lähde/pohjavesihomma sieltä, mistä se vesi sinne suohon oikein tulee?

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4