Muistaakseni 60-70 luvulla koivukudun sekaan sai laittaa korkeintaan 10% muuta lehtipuuta,esim leppää.Hyväksyykö mikään ostaja nykyään hankintahakkuussa koivukuituun muuta lehtipuuta tai esim havu(mänty-kuusi)kuituun lehtikuusta?
Parisen vuotta sitten tehdyssä hankintasopimuksessa Metsäliiton kanssa oli maininta lehtikuusesta. Sitä olisi saanut laittaa mäntykuitupuun sekaan 10%.
Koivukuidun sekapuusta ei ollut mainintaa sopimuksessa.
Meilläpäin ei 60-luvulla tunnettu sellaista puutavaralajia kuin koivukuitu. Se tuli vasta 70-luvulla, mutta tulikin sitten rytinällä. Jo -74 alettiin tehdä puukauppoja tulevan Kaskisten tehtaan tarpeisiin ja silloin koivukuitu oli jo lyönyt itsensä täysin läpi.
Siihen mitä sai olla seassa, minulla on lähinnä näkemystä tehtaalta päin. Itse en ole koskaan kuvitellut saavani esim leppää kuiduksi kaupan ja haavan määrä minulla on aina ollut vähäinen.
Tehtaalla otettiin koivun sekaan vastaan haapaa, mutta sitä sai olla vain yksi nippu kuormassa. Näin yritettiin jakaa se mahdollisimman tasaisesti koivun joukkoon. Ongelmana oli se että koivulle tarvittava kemikaalimäärä ja keittovauhti keitti haavan pilalle. Ongelmaan havahduttiin vasta 80-luvun lopulla ja ruvettiin keittämään haapa erikseen ja saatiin niin perusteellisen hyvää ja kysyttyä sellua.
Mänty ja kuusi toimitettiin kaskisiin vapaina sekakuormina toistakymmentävuotta. Sitten joku taas hoksi, että kuusihan se vasta hyvä sellupuu onkin ja siitä alettiin tekemään ns armeerausmasaa, jonka hinta oli selkeästi korkeampi. Samalla todettiin männynkin laadun paranevan kun ei ole kahta puulajia yhdessä.
Leppää ja jopa järeää pajua tiedän ostetun Äänekosken tehtaille, vanhan sulfaattilinjan aikoina, mutta Metsä-Botnia sinne rakentama sulfaattilinja ei enää sitä käyttänyt.
Miten nämä puut sitten sillä vanhalla linjalla käytettiin, en tiedä.
Nykyisin kuusi ja mänty pitää panna eri kasoihin, vaikka kuusen määrä olisi niin pieni, että kaikki menee männyn hinnalla.
Samoin pieni määrä haapaa menee koivun hinnalla, mutta pitää olla eri kasassa.
Sekapuun käyttö on laatuongelma tehtaille. Siksi olisi varmaan järkevää kun erikoispuut kontorta, mustakuusi, lehtikuusi yms ohjattaisiin energiaksi. niistä kun ei kuitenkaan saada riittävän suuria eriä, että erilliskeitto olisi mahdollista.
Haapaahan ostetaan erillään ja se menee nykyään kaikki mekaanisen massan valmistukseen.
Mekaanisen massan valmistushan olisi pieni henkireikä erikoispuillekkin, siellä ajoerät ovat kertaluokkaa pienempiä. Sinne kelpaavat kotimaisista kuusi koivu ja haapa. Vieraslajeista olisi mahdollisuuksia ainakin mustalla kuusella, jossa on pisin kuitu, mitä jalostuksen piirissä tunnetaan. Onko sitä sitten edes kahdenvuoden välein jauhettavia määriä saatavissa?
Tanelin selitys asiantuntevaa ja hyvin eritelty. Tuo risusavottamiehen möläykset alkaa suurinpiirtein vain tympiä.
Se sekaklapi vaatii vanttuita kylkeen tuntikausia joten se hinta muodostuu TYÖSTÄ. Ehkä. Tai sanotaan nyt että PIENESTÄ korvauksesta menetettyä vapaa-aikaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.