Keskustelut Puukauppa Kysymys kuusi”uskoville”….

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 92)
  • Kysymys kuusi”uskoville”….

    Miten saatte vuosihyötysuhteen hehtaarille virallisestikkin lasketun 70-100 euron/ha-tasolle/per vuosi.
    Kun ”tuotteen” loppuvalmistus kestää kuusikymmentä vuotta ja saatte siitä 60,00 euroa/m3 noin. Kun minun laskuoppini mukaan saadaan euro/vuosi kiintokuutiometrille. Vaikka se kuusikko kasvaisi loppupäässä jopa hurjat 10-20m3/v. hehtaarille. En saa siitä vuotta kohden kuin sen 10-20 euroa hehtaarituotoksi aika sanoisinko hitaan tuotteen valmistusprosessin vuoksi.
    Siitäkin miinus kulut per/ha ja mahdollisesti vielä ostettuna olette maksaneet siitä kertaalleen vähintään senhetkisen puuston arvon.
    Ja jos tuotteen valmistuttua myytte valmistus”juuren” pois ette saa hehtaarilta pohjaa juuri mitään merkityksellistä.
    Koittakaa valaista minun kauppaimmeisen metikalle miten täällä metsäalalla oikein lasketaan noita huikeita tuottoja/ha.
    Kun tosiaan kaupassa on tuotteen a-hinta ja se kerrotaan määrällä.
    Toimitusajan pituus ei yleensä ainakaan paranna kaupan saannin mahdiksia eikä hintaakaan.

  • Gla

    Kuusen ja hybridihaavan uhkien vertailu on hiukan hankalaa. Jos haapaa olisi saman verran ja samalla tavoin hoidettuna kuin kuusta, voitaisiin jotain päätelmiä tehdä. Vaan ei ole.

    Samaa mieltä olen siitä, että joka lajilla on omat uhkansa ja jos aletaan laskemaan prosentteja yhteen siitä, mitä jokin tauti voi ehkä joskus pahimmillaan aiheuttaa, metsät pitäisi ollaa hävinneet jo kauan sitten. Jostain syystä ainakin Suomessa puuta on enemmän kuin kenties koskaan aiemmin. Eiköhän tuosta määrästä laatupuun määräkin ole kohtuullinen, vaikka viljelymetsätaloutta päinvastaisesta mielestäni aiheetta syytetään (vrt Puun takaan kuva).

    Puun takaa

    Samaa mieltä Glan kanssa.
    Joka puulajilla on omat tautinsa ja tuholaisensa.
    Tärkeintä on, ettei hurahda puunkasvatuksessakaan yhden asian kannattajaksi.
    Yhtä tärkeätä on kasvattaa puulajeja niille parhaiten soveltuvilla maapohjilla.
    Silloin tauti- ja tuhoriski vähenee.
    Jos vielä huolehtii vesitaloudesta ja maan ravinnetasapainosta, alkaa olla jo aika turvallisilla vesillä, mutta aina voi silloinkin jotain tapahtua.
    Mielestäni riittävän kattava metsävakuutus on syytä olla, jos puuntuotantoon on panostettu ja puunmyyntituloilla on taloudellista merkitystä.

    jees h-valta

    Eikö puuntakunen ole hyvä keskittyä kasvattamaan sitä mitä osaa?
    Ja varsinkin jos se tuottaa nopeasti. Sekatyöläinen ei ole koskaan kaiken ammattilainen vaan rääpii sitä ja tätä parhaan kykynsä mukaan. Ja jos viljelet pieniä määriä montaa eri lajia on taloudellinen hyödyntäminen vähintäänkin kyseenalaista. Pienet kertaerät eivät juuri kiinnosta ostajia varsinkin kun ei tule edes lähinurkiltakaan välttämättä lisäapuja.

    Pinsiön vaari

    Joskus 80 luvulla keskusteltiin hybriidihaavoista erään jo kuolleen metsänhoitajan kanssa. Hän kertoi että ne ensimmäiset ”hyhat” oli siitä ongelmallisia että niiden kuori jotenkin viestitti ympäristöönsä että olen kovin makea. Hirvet, jänikset, myyrät ja jopa jalottelutarhasta karanneet lehmät kalvoi puut kuorettomaksi. Näissä uudemmissa on kai onnistuttu geenit muuntelemaan niin ettei puu enää tiedota kuorensa sokereista. Varmasti on kyllä makea mutta niinhän on tavallinen haapakin jos muihin puihin verrataan.

    Vesoista uuden sukupolven kasvatus saattaa olla vaikeaa. Meillä ei ole haavalle sopivia pohjia paljoakaan. Ja haapavesat joita olen talvisin jäniksille kaadellut ovat usein lahoamisen alussa. Uskoisin että pettymisiä tulee jos yrittää kasvattaa vesoista kunnon puuston. Energiakasvatuksena saattaa onnistua jos kasvu on kovaa ja eihän se alkava laho heti ole polttoarvotonta.

    jees h-valta

    Enpä tiedä omalta kohdaltani ainakaan täällä suunnalla montaakaan pohjaa johon h-haapa ei sopisi kasvamaan.
    Kuten olen maininnut kasvaa männyn niukissa mäkitöykissä aivan hyvin. En huomaa mitään mainittavaa eroa. Yleensä kun ostan metsäpalstan on plussaa jos sieltä löytyy muutama hyvä haapa kasvamasta. Se varmistaa uudistukseni. Mitä tulee vesojen (luonnossa vapaana) lahovikaisuuteen asiaan on yleensä silloin jo vaikuttanut jonkun kerran esim. jäniksen poikkipätkäisy tai ohikulkevien peurojen riivintä esim. Ja usein luonnossa jää kannon lähelle kasvamaan juurivesoja jotka olisi tarve aina poistaa.
    Mutta noin pahoiksi ne eivät kerkeä parissakymmenessä vuodessa kuin tuolla suorittavan kuvissa oli. Kelpaavat kyllä kemihierteellekkin.

    Puun takaa

    Jesse tekee taas noita omia johtopäätöksiään toisten puunkasvatuksista ja puukaupoista.
    Jos kasvattaa maillaan useanpia puulajeja, ei se välttämättä pienennä puukauppojen kokoa.
    Erikoispuilla on taasen aivan omat markkinansa, joissa kuutiomäärät eivät ole samaa luokkaa kuin peruspuilla.
    Itselläni on tavallisten puukauppojen keskikoko ollut yli tuhannen motia, mutta erikoispuita lähtee motti- ja kilokaupallakin.
    Minulle on puukaupoissa ollut tärkeintä mahdollisimman suuri rahamäärä verrattuna myytyyn kuutiomäärään, kun en yksinkertaisena ihmisenä oikein muustakaan ymmärrä.

    Pähkäilijä

    Mutta noin pahoiksi ne eivät kerkeä parissakymmenessä vuodessa kuin tuolla suorittavan kuvissa oli. Kelpaavat kyllä kemihierteellekkin.
    Lähetetty: 1 h, 39 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta
    ##########

    Suorittava porras, saatko zoomattua alkuperäistä valokuvaa sen verran että pääsis lustoja laskemaan? Ihan mielenkiinnosta miten vanhoja tyviä kuvassa onkaan näytillä…

    Gla

    Ennen oli mahdollisuus suurentaa kuvia, mutta ei enää. Nykyään zoomaus täytyy tehdä selaimesta näyttöä suurenamalla. Vaihtoehtoisesti kuvan voi kopioida esim. powerpointtiin ja siinä käsitellä. Valitettavasti tarkkuus ei kovin pitkälle näillä menetelmillä riitä, ainakaan haapojen lustoja ei saa näkyviin.

    jees h-valta

    Itekseni vain oonailin siitä kun noita majavan kaatamia siivoilin (noin kymmenvuotisia) niin niistä yhdessä oli tiedossa hirven syönti ojan varresta jo pienenä. Ja se oli vielä kulmimmainen joten siihen on päässyt nojaiilemaan myös aidan paimenlanka. Eli kihnuttanut runkoa. Siinä oli aivan sydän sellainen musta piikki pienen matkaa.
    Aika hurjasti saa levitä jos toisella kymmenvuotisella noin pahaksi kerkiää.

    Pähkäilijä

    Gla, juu kuva meni liian rakeiseksi kun yritin zoomailla siksi kysyinkin originelliä jossa voi pikselit riittää.

    Helpoin tapa zoomata on CTRL pohjaan ja + näppäimellä zoomaus, pienennystä siiten – näppäimellä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 92)