› Keskustelut › Puukauppa › Kysymys kuusi”uskoville”….

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 6 7 8 9 10

  • Kysymys kuusi”uskoville”….

    Lähetetty: 29.8.2013, 20:20

    Miten saatte vuosihyötysuhteen hehtaarille virallisestikkin lasketun 70-100 euron/ha-tasolle/per vuosi.
    Kun ”tuotteen” loppuvalmistus kestää kuusikymmentä vuotta ja saatte siitä 60,00 euroa/m3 noin. Kun minun laskuoppini mukaan saadaan euro/vuosi kiintokuutiometrille. Vaikka se kuusikko kasvaisi loppupäässä jopa hurjat 10-20m3/v. hehtaarille. En saa siitä vuotta kohden kuin sen 10-20 euroa hehtaarituotoksi aika sanoisinko hitaan tuotteen valmistusprosessin vuoksi.
    Siitäkin miinus kulut per/ha ja mahdollisesti vielä ostettuna olette maksaneet siitä kertaalleen vähintään senhetkisen puuston arvon.
    Ja jos tuotteen valmistuttua myytte valmistus”juuren” pois ette saa hehtaarilta pohjaa juuri mitään merkityksellistä.
    Koittakaa valaista minun kauppaimmeisen metikalle miten täällä metsäalalla oikein lasketaan noita huikeita tuottoja/ha.
    Kun tosiaan kaupassa on tuotteen a-hinta ja se kerrotaan määrällä.
    Toimitusajan pituus ei yleensä ainakaan paranna kaupan saannin mahdiksia eikä hintaakaan.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Gla 2.9.2013, 13:43

    Jees: ”Hienoa kantona ja pieni varoitus kuusikon makuutuksesta. Lue tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden lukijat-osastolta Erkki Lähteen kirjoitus siitä pystyyn kuivaneiden kuusien kuvan alta.”

    Tarkoititko kuitenkin tätä Sakari Hankosen kirjoitusta?

    http://www.maaseudun
    tulevaisuus.fi/mielipiteet/
    lukijalta/onko-kuusi
    kuolema-alkanut-1.46142

    Gla 2.9.2013, 13:43

    Varsin populistinen kirjoitus.

    ”Ennusteen mukaan jo tiedossa olevan ilmastonmuutoksen seurauksena kuusi on suurissa vaikeuksissa jo lähivuosikymmeninä.”

    Ainakin Metsälehdessä olleen artikkelin mukaan tuollaista ennustetta ei olla tehty. Vai onko tässä kyse Erkki Lähteen 80-luvun metsäkuolemaennusteen päivityksestä? Saasteet vaihdettiin ilmastonmuutokseen.

    ”Lakia ja asetusta valmistelleille virkamiehille on useaan kertaan kerrottu odotettavissa olevasta vakavasta kehityksestä. Varoitus on kuitenkin kaikunut kuuroille korville.”

    Siis kun harsinta sallitaan tasapuolisena menetelmänä jaksollisen rinnalla, nyt viesti onkin mennyt kuuroille korville ja tulossa on takapajuinen laki. Olisiko jaksollinen kasvatus pitänyt kieltää? Sellaistako valinnan vapautta nämä viherkäiset peräänkuuluttavat?

    ”Silti uusikin laki painostaa käyttämään avohakkuuta ja kuusen istutusta luontaisen uudistamisen sijasta.”

    Minusta eniten on oltu huolissaan siitä, että luontaisella uudistamisella kikkailu on jatkossa mahdollista. Joitain aikarajojahan ehdotuksessa jo pidennettiin, koska luontaisen uudistamisen edellytykset eivät täyttyneet.

    ”Jos edellä kerrottu ennuste toteutuu – voi toteutua nopeamminkin – se merkitsee kuusten kallista istuttamista ennenaikaiseen kuolemaan. Tuloksena olevat suuret taloudelliset tappiot jäävät metsänomistajille.”

    Vihdoin yksi kohta, josta olen samaa mieltä. Onneksi tuo on kuitenkin jossittelua, koska vähintään yhtä todennäköistä on sekin, ettei Hankosen uhkakuvat toteudu, eikä taloudellista tappiota synny (verrattuna mihin?). Vaan minkä vastuun Hankonen ottaa harsinnan taloudellisesta vaikutuksesta? Ei mitään. Omistajalle se menee, joten yhtä tyhjän kanssa tuollainen kauhukuvien maalailu on.

    Gla 2.9.2013, 14:05

    Kun vielä uudestaan luin kirjoituksen, jäi koko jutun pointti epäselväksi. Onko ongelmana kuusen kasvatus uhkakuvien vuoksi vai joku muu? Kuusihan on harsinnassa parhaiten menestyvä laji, koska koivu ja mänty ovat valopuita. Lähteen oppien mukaan liika kuusivaltaisuus saadaan korjattua avohakkuulla. Tällöin valo riittää koivullekin.

    Entä terveyspuoli? Juurikääpä on iso ongelma. Alikasvoskuusi on erityisen herkkä juurikäävälle ja sairas puu on helppo uhri muille stressitekijöille, joten harsimalla ei metsien terveys ainakaan parane. Ei varsinkaan, kun kolmannes alikasvoksesta vioittuu hakkuissa.

    Istutustaimikko sinänsä ei ole ongelma terveyden suhteen. Jos yksilajista metsää haluaa välttää, mahdollisuus on edelleen istuttaa vaikka viitta eri lajia sekaisin, jota voi täydentää luontaisella pihlajalla. Eli avohakkuu ja istutus ei ole ongelma.

    Jäljelle jää siis mielestäni oman ideologian julistaminen, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Tässä tapauksessa harhaanjohtavan tiedon jakamisen.

    jees h-valta 2.9.2013, 14:17

    Käsitykseni mukaan siinä kritisoitiin istuttamisen mielekkyyttä kuuselle jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Ja uudistamista luontaisesti lähinnä kustannusten välttämiseksi.

    Gla 2.9.2013, 15:32

    Makasiinissä haastateltujen tutkijoiden mukaan kaksi uhkakuvaa uhkaa erityisesti kuusta: Kuivuus liian kuivalla kasvupaikalla ja rehevöitymisen aiheuttama tarve taimikon varhaisperkaukselle.

    Molemmat ovat asioita, jotka valveutunut puuntuottaja huomioi riippumatta siitä, miten ilmasto muuttuu. Kuusta ei istuteta kuivaan paikkaan ja taimikot raivataan ajoissa. Minusta on väärin, että hoitamattomien tai väärällä kasvupaikalla kasvavien puustojen heikkoa menestystä käytetään keppihevosena. Sinäkin huomaisit tämän, jos lehtipuuta kasvatettaisiin kitumailla ja siksi todettaisiin sen menestyvän huonosti.

    Kun tiedossa on, että kuusi kärsii hoitamattomuudesta ja kuivuudesta ja että männyn sijaan on kuusta istutettu liian kuiville kasvupaikoille, ongelman ratkaisu pitäisi kohdistaa ongelman johdonmukaiseen poistamiseen, eikä syy/seuraussuhteiden vääristelyyn.

    Lukijoiden kuviin on tulossa, jos toimitus niin sallii, kuvaa viisivuotiaasta koivikosta. Ei ole pituutta vielä kovin paljon, Puun takaan kuusetkin ovat jo menneet ohi.

    Anton Chigurh 2.9.2013, 17:48

    Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen vuoksi on oltu pakotettuja istuttamaan kuusta liian kuivaan kasvupaikkaan jo miljoona hehtaaria.

    ”Jos kirjanpainajat iskevät terveeseen kuuseen, ne valitsevat valoisassa ja karussa, parhaiten männylle sopivassa kasvupaikassa elävän vanhahkon kuusen.”

    Valtaosa tutkija-nimikkeellä kulkevista on pelkkiä täpertäjiä ja tuolinlämmittäjiä. Sillä sakilla peesareita valitettavasti riittää.

    jees h-valta 2.9.2013, 19:10

    Mitä mieltä ”uskontokunnan” pääpappi anton on keskustelun avauksesta? Olenkin kummastellut kun herraa ei ole aihe kiinnostanut. Ja heti sivuraiteella väistellen mennään….

    Gla 3.9.2013, 14:41

    Jees: ”Käsitykseni mukaan siinä kritisoitiin istuttamisen mielekkyyttä kuuselle jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Ja uudistamista luontaisesti lähinnä kustannusten välttämiseksi.”

    Totta. Kuusen istuttamisen mielekkyys on koetuksella, jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Mielekkys on koetuksella aina, jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Kuten vaikka lukijoiden kuvissa olevassa koivikossa. Jostain syystä tuho nähdään vain avohakkuun ja kuusen istutuksen ongelmaksi, vaikka ilmastonmuutoksella uhkailunkin takana on oikeasti niinkin arkinen asia kuin hirvi. Mikä on syy uhkailuun, ellei aiemmin esittämäni kelpaa?

    Makasiinin artikkelissa todettiin, että myös koivu kärsii jos kuivuus sattuu kohdalle. Erona kuuseen on se, että koivun kiertoaika talousmetsässä on lyhyempi kuin kuusen eli riski koivulla on siksi pienempi. Jatkuvassa kasvatuksessa puun elinkaari on kuitenkin pidempi kuin hoidettuna jaksollisessa, joten tuota perustetta ei voi käyttää kuusen istuttamista vastaan.

    Kustannusten välttäminen on helppoa, mutta ei läheskään aina viisasta. Nettotulojen nykyarvon maksimointi on se, mihin pyritään.

    jees h-valta 3.9.2013, 19:24

    En yhtään kammoksuisi tietyillä aloilla vaikka luontaista hieskoivun kasvatusta. Hirvetkin syövät vain määränsä ja aina niistä uusi metsä nousee. Ja niiden hieksien alle aina uutta puusukupolvea.
    Nettotulojen nopea kotiutus on minulla pääasia ja vanhan kansan seuraavien polvien kasvatus lähinnä kevyttä kenttäviihdettä.
    Eli jää mitä jää ja kaiken peittää aikanaan kuitenkin jää.

    suorittava porras 5.9.2013, 17:10

    Haavan kasvatuskaan ei ole aivan ongelmatonta . Uuden kasvun saaminen aikaan vesasyntyisesti on melkoista riskipeliä . Todennäköisyys tyvilahoon ja myöhempään kuivahtamiseen on haavan kohdalla erittäin suuri.

    Lähiaikoina ilmestyy kuva päällepäin terveen näköisitä haavoista. Vasta kaadettuna selviää puiden todellinen kunto . Kuvan usean hehtarin harvennusalalta löytyi vain muutama terve tyvi .Yli 90%:sti tyvissä oli merkkejä lahosta. Runkojen tilavuus oli 50-80 litraa/runko.
    Mitä pienempi runko , sitä varmimmin se oli läpeensä laho.

    Hieskoivulla on myös samoja ongelmia . Kunnon ”satoa” siitä harvoin saadaan.Kun laho iskee , ei ole monta vuotta aikaa korjata puut talteen.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 6 7 8 9 10