› Keskustelut › Puukauppa › Kysymys kuusi”uskoville”….

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Kysymys kuusi”uskoville”….

    Lähetetty: 29.8.2013, 20:20

    Miten saatte vuosihyötysuhteen hehtaarille virallisestikkin lasketun 70-100 euron/ha-tasolle/per vuosi.
    Kun ”tuotteen” loppuvalmistus kestää kuusikymmentä vuotta ja saatte siitä 60,00 euroa/m3 noin. Kun minun laskuoppini mukaan saadaan euro/vuosi kiintokuutiometrille. Vaikka se kuusikko kasvaisi loppupäässä jopa hurjat 10-20m3/v. hehtaarille. En saa siitä vuotta kohden kuin sen 10-20 euroa hehtaarituotoksi aika sanoisinko hitaan tuotteen valmistusprosessin vuoksi.
    Siitäkin miinus kulut per/ha ja mahdollisesti vielä ostettuna olette maksaneet siitä kertaalleen vähintään senhetkisen puuston arvon.
    Ja jos tuotteen valmistuttua myytte valmistus”juuren” pois ette saa hehtaarilta pohjaa juuri mitään merkityksellistä.
    Koittakaa valaista minun kauppaimmeisen metikalle miten täällä metsäalalla oikein lasketaan noita huikeita tuottoja/ha.
    Kun tosiaan kaupassa on tuotteen a-hinta ja se kerrotaan määrällä.
    Toimitusajan pituus ei yleensä ainakaan paranna kaupan saannin mahdiksia eikä hintaakaan.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 2.9.2013, 08:03

    Jälleen harhaoppia haavankasvatuksesta. Suorittava on todella varmaan puinut vesasyntyisiä jos luonto on vapaasti hoitanut uudistuksen. Mutta tarkoitus on käyttää vain juurivesat ja ne ovat vapaita pääpuun lahovaivoista. Joita tuskin lyhyellä kasvatusajalla pahemmin edes ilmenee.
    Mitä lopputuleman hintalappuun tulee se on molemmilla aika arvailua. Noinkin toiseen lisäten ja toiseen tinkaten voisi päätellä mutta arvailuahan tuo on. Minulla varmaa on että kuusella en mainittavia saisi mutta h-haavan ainakin ensimmäisen erän uskoisin vielä saavani lähtemään tehtaalle päin. Toivottavasti muutamankin. Porrastetusti kun kasvatan.
    Silti se ei muuta a-hintalappua/kasvatusvuosi yhtään mihinkään.
    Metsämaailma elää ja uskon että kuusen auvoisuus on enemmän kyseenalaista kuin lehtipuun tulevaisuus jolle ilmaston kevytkin muutos antaa roimaa lisäpotkua.
    Itse mittailin eilenillalla P-Satakunnan 2012-kevään istutuksen satoa.
    Parhailla pituus jo kolme metriä! Periaatteessa yksi varsinainen kasvukausi istutuksen jälkeen mennyt!

    MaalaisSeppo 2.9.2013, 08:03

    Ainakin minä olen ”kuusi-uskovainen”, eli olen vahvasti sitä mieltä, että pitkässä juoksussa kuusi tuottaa rehevällä maapohjalla paremmin kuin kuusi. Toisaalta ”kuusi-uskoivaisten” kannatta pitää mielessä, kuten Juurikkalakin totesi Metsälehdessä askettäin, että usean kuusisukupolven kasvattaminen samalla paikalla lisää maannousemariskiä. Eli jossakin vaiheessa koivu (haapa) voi olla paikallaan.

    Jessellä on kuitenkin hyväkin peruste haapakasvatukselleen, hän saa ainakin yhden tilin vielä eläessään haavikostaan, mutta moni ”kuusiuskovainen” jää nuolemaan näppejään. Jesse siis ajattelee, että parempi pienempi tili hänelle, kuin iso tili perilliseille.

    Em. tavalla ajattelevia on metsänomistajissa paljonkin. Tämä on ymmärrettävää, jos ei ole perillisiä, mutta metsämaasta halutaan pitää kiinni hautaan asti. Itse kyllä olen ”kuusisuskovaisena” ajatellut myydä reippaasti kasvavat kuusikkoni sukupolvenvaihdoskaupalla lapselleni ja kuitata siitä hyvät rahat verottomana. Lisäksi ostaja kuitaa kohta kaupan jälkeen hyvät rahat kuusikosta ja nauttii alhaiseta myyntivoiton verosta (metsävähennys).

    Gla 2.9.2013, 08:28

    MaalaisSeppo: ”Ainakin minä olen ”kuusi-uskovainen”, eli olen vahvasti sitä mieltä, että pitkässä juoksussa kuusi tuottaa rehevällä maapohjalla paremmin kuin kuusi.”

    Eipä tuosta uskovaisemmaksi enää voi tulla…

    MaalaisSeppo 2.9.2013, 08:56

    Joo huomasin itsekin, että edelliseen viestiini pääsi painovirhepaholainen. Toivottavasti asiayhteydestä kuitenkin selviää, mitä tarkoitin. Eli selvennykseksi, että olen vahvasti sitä mieltä, että rehevillä maapohjilla kuusi tuottaa pitkässä juoksussa paremmin, kuin haapa (tai koivu). Välillä kuitenkin voi olla paikallaan (ehkä n. 120 – 150 vuoden välein) korvata kuusi lehtipuulla.

    jees h-valta 2.9.2013, 09:05

    Pitää muistaa suorittava myös että minä puhun stanttu-tuloksista koska mitään faktaa ei itseltä vielä ole. Puuntakunen myös lannoittaa ja tuhtaa esimerkillisen paljon niiden kuustensa eteen. Minä en h-haapojen eteen tee muuta kuin länttään istutusmättääseen ja laitan akkuaidan ympäri. Kuten tuosta kasvusta voi kukin kuvitella on aika turha murehtia kasvuista. Ei jää minkään alle. Samaan syssyyn kasvaessaan se pimittää alustaansa jolloin kilpailevaa kasvustoa alkaa uinahtaa. Aitojen huoltokäynti on mukava iltalenkki johon ei esim. tänä kesänä ole tarvinnut pidellä lainkaan. Akkua vaihdeltu harvakseen koska hyvä kuiva kesä on kuluttanut todella vähän virtaa. Ja tuolla pisimmässähän on aurinkopaneeli. Uskon näillä näkymin esim. juuri näistä mätästetyistä pohjista jopa huomattavan paljon lisää kasvupotkua juuri aloitusvuosiin. H-vallan kohteilla näitä ei mätästetty lainkaan.
    Suorittavan suorituskone on vihreä ja sellaisen yrittäjän joka täällä Satakunnassa touhuaa samanvärisillä motoilla (useilla) myös omissa metsissä vihertää. Hybridihaapa useina hehttaareina.
    Tämä yhden moton kuljettajan kertomaa. Mutta hänkään ei sitten varmaan osaa laskea kannattavuuksia.

    Gla 2.9.2013, 09:42

    Niin arvelinkin, kunhan härnäsin. Viestin alla lukee muuten ”muokkaa viestiä”. Sillä saa noita korjattua. Metsälehdelle kiitos mahdollisuudesta, itselläni ainakin ominaisuus on ahkerassa käytössä, vaikka ihan aina ei ihan kaikkia tulekaan korjattua.

    Mutta asiaan. Kaksi sukupolvea kuusta on varmaan hyvä maksimi, jonka jälkeen pitää kasvattaa jotain muuta. Mutta kun kiertoajat on nyt kasvavissa metsissä samaa suuruusluokkaa kuin miehen keskimääräinen elinikä, mistä päätehakkuuta tekevä omistaja voi metsän historian tuntea? Varmempaa kai on vaihtaa puulajia, jos vähänkin väsymisen merkkejä on näkyvissä. Ja onhan mäntyäkin edelleen mahdollista kasvattaa tuoreella kankaalla. Ehkä jopa sekoituksena kuusen kanssa. Samoin kuin kuusta ja koivua sekaisin, vaikkei koivusekoitus kuusen tartuntaa juurikaan vähennä. Mutta ehkä hiukan antaa maaperän hengähtää. Sekapuuston osuuttahan voi puuston varttuessa vähentää.

    Kantona 2.9.2013, 11:48

    Metsissäni on tosi paljon kuusta joten siinä mielessä olen omilla linjoillani Jessen suhteen mutta silti olen hänen kanssaan, kuten jo aiemmin sanoin, samoilla linjoilla tuosta laskentatavasta.

    Minulle on vaikeaa diskontata asioita kymmenien vuosien takaa ja olen niin yksoikonen, että hakkaan hehtaarin kuusikkoa ja katson mitä jäi handuun. Siis euroa per kuutio.

    Esim 300 kuutiota per hehtaari kertaa 60 euroa per kuutio (huh huh) on 18000 euroa ja tämä siis hehtaaria kohti.

    Tuo tarkoittaa 1 euro kuutiota kohti vuodessa jos kasvuaika 60 v..

    Joku on saanut tuon kasvatusajan kuluessa olikohan se 12000 euroa myyntituloa harvennuksista ja raivauksista mutta veikkaan villisti, että noiden roippeiden myynti haluttomille ostajille ei ole tuottanut lähellekään tuota 1 euroa per kuutio vuodessä. Jos näin olisi ei kukaan kasvattaisi puuta tukkileimikoksi asti.

    Myönnän siis, että tukkikuusikon pitäminen sen takia, että täysissä metsissä on mukava samoilla ei ole taloudellisesti kannattavaa. Mutta mukavaa se on ja vanhemmilta saamani opin mukaan, sen että kaikki puut ovat arvokkaita metsissä, eläen annan kuusikoitteni kasvaa ja hyväksyn myös lepikot, haavikot sekä ennenkaikkea hieskoivikot. Jam jam miten klapeja tuleekaan. Pihlaspuut sekä katajat ja tosiaan kaikki puulajit saavat metsissäni kasvaa. Kun joskus olen rahaa tarvinnut niin kyllä sitä kuitennii on metän myynnillä jonkin verran tullut. Pieneltä alalta vähemmän ja isolta enemmän.

    Kantona 2.9.2013, 12:12

    Poistan tämän toisen viestin tekstin kun onnistuin lähettämään kaks kertaa

    Sen verran vielä jatkan tuumailuani, että jos tosiaan saan tuon 18000 euroa hehtaarille (huh huh) niin sen kun jaan 60 vuodelle niin siitä taitaa tulla 300 euroo vuotta kohti. Ja hehtaarin alastahan tässä on puhuttu. Tuosta kulut pois niin jotainhan siitä jää nettoa varsinkin jos ei niin hirveesti ole tussannut.

    jees h-valta 2.9.2013, 12:34

    Hienoa kantona ja pieni varoitus kuusikon makuutuksesta. Lue tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden lukijat-osastolta Erkki Lähteen kirjoitus siitä pystyyn kuivaneiden kuusien kuvan alta.

    Kantona 2.9.2013, 13:04

    Ainakin yksi haapa on asutustilani metsikössä kuivanut pystyyn. Nyt odottelen niin kauan, että saan vaaka-asennossa olevat polttopuuaihiot pienittyä pihalta niin sit kaadan tuon haavan. Kuuset kasvaa keväällä hienon vaaleanvihrein kerkin, näin syksyllä somasti tummentuen. Otan toki vihjeestä vaarin ja saatan jo lähivuosina käydä katsomassa kuusikoitani tuon kuivumisen kannalta. Muuten toki käyn useammin. En ole kuitenkaan yhtään huolissani koska kerta ei ole ensimmäinen, kun on peloteltu kaikilla mahdollisilla metsän taudeilla. Varoitus taitaa olla sadas jollei tuhannes näinä omistukseni vuosikymmeninä. Ensimmäisiin reagoin todella nopeasti mutta vanhemmiten alan olla yhtä hidasliikkeinen kuin metsäni

    Tunnen joitakin metsänomistajia, jotka ovat alttiita toisten ehkä hyvääkin tarkoittaville mutta niin usein kateudesta , valitettavasti, kumpuaville varotuksille. Milloin heidän mäntynsä riukuuntuvat, milloin on puimakoneella läpiajettava kuusikko liian tiheäksi harvennuksessa jätetty. Milloin taas rehevästi hyviä vuosikkaita pukkaava kuusikko kuoleman kielissä.

    Itse en reagoi kovin nopeasti näiden tietäjien ohjeisiin. Metsäni kasvavat kymmenien vuosien ajan, niissä ehtii tapahtua paljon jopa huomaamattani. Jopa maasturini kattokosketuksen kauan sitten kokenut kuusi, pihkaa jo pitkään valuttaneena, on nyt kiinnostukseni kohteena lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10