› Keskustelut › Puukauppa › Kysymys kuusi”uskoville”….

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

  • Kysymys kuusi”uskoville”….

    Lähetetty: 29.8.2013, 20:20

    Miten saatte vuosihyötysuhteen hehtaarille virallisestikkin lasketun 70-100 euron/ha-tasolle/per vuosi.
    Kun ”tuotteen” loppuvalmistus kestää kuusikymmentä vuotta ja saatte siitä 60,00 euroa/m3 noin. Kun minun laskuoppini mukaan saadaan euro/vuosi kiintokuutiometrille. Vaikka se kuusikko kasvaisi loppupäässä jopa hurjat 10-20m3/v. hehtaarille. En saa siitä vuotta kohden kuin sen 10-20 euroa hehtaarituotoksi aika sanoisinko hitaan tuotteen valmistusprosessin vuoksi.
    Siitäkin miinus kulut per/ha ja mahdollisesti vielä ostettuna olette maksaneet siitä kertaalleen vähintään senhetkisen puuston arvon.
    Ja jos tuotteen valmistuttua myytte valmistus”juuren” pois ette saa hehtaarilta pohjaa juuri mitään merkityksellistä.
    Koittakaa valaista minun kauppaimmeisen metikalle miten täällä metsäalalla oikein lasketaan noita huikeita tuottoja/ha.
    Kun tosiaan kaupassa on tuotteen a-hinta ja se kerrotaan määrällä.
    Toimitusajan pituus ei yleensä ainakaan paranna kaupan saannin mahdiksia eikä hintaakaan.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 31.8.2013, 19:32

    Pähkäilijä todella on nikkinsä veroinen mutta totuuksia on tapana ladella aivan juuri täällä H-vallassa. Ei oikein maita alkaa omiaan seputtelemaan kun sitäkin ympärillä täällä riittämiin näkee.
    Eniten hurjia kuusiuskonnollisia.
    Mennään nyt nuo kohdat joita väitit liioitteluksi:
    Tein tonnin kaupat. No teen usein tonnin kauppoja ja isompiakin LVI-tiskillä. Isoin muistaakseni seteleinä oli jotain 13000-14000 välissä. Ei se erikoisliikkeen tiskillä tavatonta ole. Jo öljypoltin asennettuna tekee yli tonnin. Moni maksaa heti pois. Meihin luotetaan.
    Tuota työtaksitusjuttua en nyt äkkiseltään muista mutta esim. poikani on koko vuoden tienannut siellä noin. Ja verottomat päivärahat sun muut päälle.
    Ammattimyyjä olen jopa K-Instituutin myöntämän tutkintotodistuksen mukaan.
    Haavasta olen pienestä hankintanököstä saanut yli 25 euroa jo monta vuotta sitten. E-puusta saisin tuon 20 euroa heti kun telous toteutuu. Kantojen telouksen yhteydessä.
    Mitä tapaamiseen tulee mielestäni on enemmän pyydetty kuin hyljitty. Muut saavat kommentoida tätä. Oliko niin vai näin.

    jees h-valta 31.8.2013, 19:53

    Ai joo, pähkäilijän kommenttiin kun en aivan tarkkaan lukenut vielä lisäys etten ole myynyt kalikkaakaan h-haapaa enkä ole sellaista väittänytkään. Asiayhteys oli puuntakusen kuudenkympin kuusihaaveisiin vastine ja oli siihen verrattuna maltillinen.
    Kaikki asiaketjua seuranneet kyllä varmasti pysyivät kärryillä. Ne jotka eivät pähkäilleet satuja.

    Puun takaa 31.8.2013, 20:04

    Minä en haaveile kuusen hinnasta enkä muustakaan, se Jesselle tiedoksi.
    Joka paikkakunnalla on omat puunhintansa ja kilpailutilanteensa.
    Harjavalta ei ole tässäkään mielessä edusta koko Suomea.
    Kuinka monta kertaa tähän oikein pitää palata?

    suorittava porras 31.8.2013, 20:31

    Haavan kasvattaminen on vähintään yhtä riskialtista , kun kuusen tai minkä tahaansa puulajin . Tavaralajin (haapakuitu) kysyntäkin on niin laimeaa , että sen puolesta on turha laajemmin liputella . Taitaa tuo hapatukin kaupaksi saaminen puolestaan olla isoa lottovoittoakin harvinaisempi tapahtuma.

    Aika monta hehtaaria on tullut runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana metsiä käsiteltyä . Tuona aikana haapa on ollut kaupan kohteena alle 10 %:ssa leimikoista. Tukkia en ole tehnyt ainoaltakaan leimikolta .
    Ne harvalukuiset leimikot , joista haapaa on tullut , ovat olleet pahasti unholaan jääneitä metsäalueita.Puumääräkin on jäänyt joka palstalla reilusti alle 200 motin hehtaarilla , vaikka ikää kuvion puilla on ollut puolen vuosisadan verran. Lahoja ja pystyyn kuivaneita hapoja löytyy jokaiselta hakkuualalta samassa suhteessa kun pahimmilta kuusikon maannousema-alueilta konsanaan.

    Antaa tuon Jessen yrittää touhuta haapojensa kanssa samalla , kun toiset tekevät rahaa parempien puulajivalintojen ja oikein kohdistetun työpanoksen ansiosta. Ainakin ”Puuntakunen” , ”Timppa” ja ”GLA” monen muun ohella hallitsevat niksit , joilla metsä saadaan tuottamaan muutakin , kuin isoja toiveita.

    jees h-valta 31.8.2013, 21:11

    Kovinpa pittää egoa pönkittää oikein motokokemusten vahvistamana. Ei muuta miksikään sitä perusasiaa jonka täällä palstalle nostin. Ja suorittavan suomalainen metsähaapa on tuotteena aivan eriluokan puu kuin hybridihaapa. Samaa taitaa pääasiassa ominaisuuksissa olla lähinnä nimiloppuosa.
    Minä en ole väittänyt että niitä olisi tähän mennessä pilvin pimein puitu. Kuten sanoin jo aiemmin markkinointi alkoi vasta tuossa hiukan ennen 2000-vaihdetta. kasvatuskokemusta on paljon esim. juuri tuolta mainitusta naapurimaa Virosta josta me Suomalaiset sitten ostamme sitä kovalla hinnalla.
    Tukkia en myöskään ole väittänyt erityisesti pyrkiväni kasvattamaan.
    Toki jos kysyntää on. Sitä muuten täälläpäin pyydetään joka vuosi oikein lehdessä ostaakkin.
    Mutta keskityn siihen samaan kuin nämä ”huippuartistit” eli mainitut ja mainitsemattomat ”kuusiuskovat” nikit. Eli siihen euron/kiintokuution kasvatukseen joka vuosi.

    Puun takaa 31.8.2013, 22:30

    Luin tuota Jessen aloitusta vielä kerran ja esitän kauppavertauksen. Anteeksi etukäteen yksinkertaistukset. Sellainenhan olen itsekin.

    LVI-kauppa: Tavara ostetaan sisään, lisätään kate ja myydään mahdollisimman pian. Tavaraa ei kannata varastoida, sillä markkinoille tulee uusia malleja ja tuotteita ja vanhan joutuu myymään alennuksella.

    Vanhan tavaran kauppa: Tavara ostetaan sisään, lisätään kate ja myydään mahdollisimman pian. Osaa tavarasta kannata kuitenkin varastoida, sillä se kokee aikajanalla merkittävää arvonnousua.

    LVI-kauppa edustaa h-haavan kasvatusta ja vanhan tavaran kauppa kuusen kasvatusta.
    Haavan hinta pysyy elinkaarensa ajan tasaisena.
    Samanhintainen kuusi aloittaa arvokasvun kuidusta tukiksi 20-ikävuoden jälkeen.

    6 m3 1.9.2013, 09:16

    HV:n h-haapa uskovaisella huomioimatta yksi puuvartinen. Energiapaju. Kiertoaika h-h:n verrattuna neljannes. Nopean voiton tie? Vankka usko h-h:aan, vaikkei yhtaan puukauppa silla ole tehnytkaan. Tunnusluvut perustuu pelkkiin oletuksiin.

    Caballista 1.9.2013, 10:01

    Aiheen sivusta energiapajusta keskustelua. Energiapajusta löytyy toteutuneesta kierrosta tuloksia http://www.suomenenergiapaju.fi/ sivulta. Sivulla näkyy energiapajun ensimmäisen viisivuotiskierron tuloksena olleen 0.9ha alueelta 110 hakekuutiota. Toisella kierroksella pitäisi tulla enemmän.

    jees h-valta 1.9.2013, 21:02

    En moiti enkä väheksy mitenkään e-pajun kasvatusta. Nostan hattua aivan samoista syistä että nopeakiertoisesti otetaan tiliä ja saadaan raha liikkumaan. Aivan edelleen (vaikka en tarkistamaan kerinnytkään markkinahintaa) olettaisin että samasta euron metsästyksestä per vuosi on suht kyse. Toivottavasti vielä parempi.
    Nuo aiemmat ms:n ja kuusmotin lausunnot eivät vain ole samasta aiheesta josta itse aloituksen tein joten en vaivaudu edes kommentoimaan. Noh, senverran että voin sanoa kuusmottiselle että mitään LVI-tavaraa ei varastoida tieten tahtoen ja jos joku jää makaamaan yli tilikauden se myydään pois lähes hinnalla millä hyvänsä kunhan saadaan pois nurkista. Samaa suosittaisin kuusiuskoville. Jos jonkun koon kuusikon on aikaan saanut ei muuta kuin nopsaan lihoiksi ennen kuin happanee. Sama mistä päästä. Kyllä kait se euro sieltä kilahtaa joka vaivan vuodesta.

    suorittava porras 1.9.2013, 21:36

    Tuo Jessen laskelma vähän ontuu jostakin kohtaa. Jos ”Puuntakusen” hehtaari tuottaa 60 vuodessa 650 kuutiota puuta , on siitä saatu rahamaäärä runsas 30 000 euroa . Jos samassa ajassa tuotetaan haapaa vaikkapa se 900 kiintokuutiometriä (paino sanalla JOS) , rahallinen tulo on korkeintaan13-15 tuhatta euroa /ha. ”Puuntakuselle” jää kuitenkin kulujen katteeksi yli 15 tuhatta euroa / ha enemmän samaan aikaan . Tämä summa kertyy nimenomaan arvokasvusta , jota Jessen tapauksessa ei tapahdu lainkaan.

    Tuo haavan tavoiteltu jatkuva kasvatus ilman avohakkuun jälkeisiä uudistustoimia voi tuoda melkoisia yllätyksiä tullessaan. Mainitsemani lahot haavat ovat hyvin usein olleet vesasyntyisiä . Uuden tuottavan puuston kasvattaminen vesasyntyisesti saattaa lopulta olla mahdotonta.Se ei varmaan kuitenkaan avaaja hetkauta , kun se riesa siirtyy tuleville sukupolville.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10