› Keskustelut › Puukauppa › Kysymys kuusi”uskoville”….

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 … 8 9 10

  • Kysymys kuusi”uskoville”….

    Lähetetty: 29.8.2013, 20:20

    Miten saatte vuosihyötysuhteen hehtaarille virallisestikkin lasketun 70-100 euron/ha-tasolle/per vuosi.
    Kun ”tuotteen” loppuvalmistus kestää kuusikymmentä vuotta ja saatte siitä 60,00 euroa/m3 noin. Kun minun laskuoppini mukaan saadaan euro/vuosi kiintokuutiometrille. Vaikka se kuusikko kasvaisi loppupäässä jopa hurjat 10-20m3/v. hehtaarille. En saa siitä vuotta kohden kuin sen 10-20 euroa hehtaarituotoksi aika sanoisinko hitaan tuotteen valmistusprosessin vuoksi.
    Siitäkin miinus kulut per/ha ja mahdollisesti vielä ostettuna olette maksaneet siitä kertaalleen vähintään senhetkisen puuston arvon.
    Ja jos tuotteen valmistuttua myytte valmistus”juuren” pois ette saa hehtaarilta pohjaa juuri mitään merkityksellistä.
    Koittakaa valaista minun kauppaimmeisen metikalle miten täällä metsäalalla oikein lasketaan noita huikeita tuottoja/ha.
    Kun tosiaan kaupassa on tuotteen a-hinta ja se kerrotaan määrällä.
    Toimitusajan pituus ei yleensä ainakaan paranna kaupan saannin mahdiksia eikä hintaakaan.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Kantona 30.8.2013, 22:17

    Kuusen taimi on siis istutettu 60 vuotta sitten metsään. Kalliisti on istutettu mutta unohdetaan kulut. Paras taimi kasvaa 60 vuodessa reilu 30 senttiä halkaisijaltaan olevaksi puuksi, siinä on kuutio kuusta. Siitä saa sen kuuskymppiä jos saa.

    Aiemmin myydyt ovat olleet halvempia, sen tiedän kokemuksesta. Vaikka en tussaakkaan metsissäni vaan annan niiden kasvaa varsin mitään sinne sijoittamatta.

    Kyllä Jees on aivan oikeassa, euron kuusesta saa vuotta kohti kuutiolle silloin myydessä, 60 vuoden välein.

    Ja jos kuution puita on hehtaarilla 200 niin matematiikalla siitä selviää. Siis sitä hehtaaria kohti tienattavasta

    Timppa 31.8.2013, 09:46

    Silloin, kun siirrytään nopeaan kiertoon, on udistuskustannuksilla oleellinen merkitys, kuten Puuntakunen tuolla edellä totesi.

    Jos metsä uudistettaisiin kerran 15 vuodessa 60 vuoden sijaan, niin aukkoa tehtäisiin vuodessa nelinkertainen määrä. Kyllä siinä rahaa palaisi aivan eri tavalla kuin kuusikkoa kasvatettaessa. Se olisi syytä Jessenkin ottaa huoioon.

    Sinänsä kekustelun arvoinen kysymys on se, että pyritäänkö metsää kasvatettaessa saamaan nykypuustolle mahdollisimman korkea tuottoprosentti vai jatkuvasti mahdollisiman korkea hehtaarituotto. Molemmilla ajatustavoilla on perustelunsa. Valinta riippuu luonnollisestikin tarkastelujänteestä.

    Kun huolehdin yhteismetsän asioista, joka on periaatteessa tarkoitettu pysyväksi sijoituksesksi, niin korkea jatkuva hehtaarituotto on luonnollinen valinta. Se merkitsee sitä, että metsissä pitää olla runsaati puuta ja kiertoaikojen pitkät. Tässä mallissa hyödynnetään arvokasvua mahdollisimman pitkään ja minimoidaan uudistuskulut suhteessa myyntiin. Myös hallintokulut pysyvät kohtuullisina. Mallin mahdollistaa se, että kaikki metsänhankintakulut on jo aika päiviä sitten kuoletettu.

    Jos metsä on hankittu velkarahalla tai on muita lähiaikojen rahoitustarpeita, niin silloin luonnollisestikin pitää maksimoida lyhyen aikavälin tuotto pyrkien saamaan uudistushakkuut toteutettua mahdollisimman nopeasti. Varjopuolena on pienemmät keskikuutiohinnat, koska uudistushakkuupuut ovat penempiä kuin arvokasvua hyödyntävissä malleissa. Tai metsä harvempaa, jolloin m3-määrä on pienempi. Riskinä ovat usein toistuvat uudistukset. Suurilla pinta-aloilla niiden moitteeton onnistuminen vaatii suuren työmäärän. Hallintokulut suhteessa tuotettavaan puumäärään kasvavat.

    TTL 31.8.2013, 11:32

    Metsämaalla on monenlaisia mahdollisuuksia saada tuottoa.

    Innostuin vajaa kymmenen vuotta sitten ostamaan Virosta osittain hakattuja metsiä. Hakatut alueet oli ns uudistettu jättämällä koivu siemenpuut 1980- ja 1990-luvun hakkuista. Alueilla kasvoi siis 70% leppää ja 30% koivua sekä jokunen kuusi siellä täällä.
    Maan tuottokyky on siellä hieman parempi kuin meillä, joten tällä hetkellä parhailla alueilla on lähes 250 kuutiota/ha leppää ja koivua. Sikäläisen metsälain mukaan leppäenemmistöisen puuston saa hakata 30 v iässä ja energiapuumarkkinoilla hinta on noin 10 euroa/m3 pystyyn. Jostain parhaasta leppärungosta ja ehkä koivustakin saa tukkia, mutta kuitenkin miniminä se 2500 euroa/ha ilman investointia. Maan hinta on varmasti noussut inflaation mukana ja hakkuun jälkeen taas muutamalla siemenpuulla siitä myydessä saisi vähintään 500 euroa/ha.

    On tietysti selvää, että kaikki metsähehtaarimme eivät voi tuottaa leppää ja haapaa, mutta investoinnin tuotto nopealla kiertoajalla on huikea.

    Hiluxmetsuri 31.8.2013, 11:46

    Mielenkiintoinen keskustelu.

    Itse ajattelen metsähommissa silleen, että keskikasvu on sen 6m3/ha,a. Jotta tuo toteutuu, on kustannuksia uhrattava jonkin verran. Jos ei teksi mitään mh-toimia, niin saattaisi edelleen tulla sen 6mottia/ha,a, mutta eipä tuolla puulla olisi välttämättä kovinkaan suurta markkina-arvoa. Kukapa ostaisi risukkoa, onkivapoja, kääpiökuusia, suolle mädäntyneitä mäntyjä, jne…

    Pitää siis tehdä mh-työt ja ottaa kulut huomioon.

    No sitten kun oikeat hommat on tehty, niin tulee jotain tuottoa- joskus.

    Se, milloin tuo joskus sitten on riippuu monesta seikasta, mutta diskonttaamalla tulevaisuuden tuotot ja kulut saadaan jonkinlainen arvio tuotolle. Tämä arvio sisältää huikean määrän epävarmuuksia, koska diskonttausaika on esim. 60 vuotta. Siinä ajassa ehtii tapahtua vaikka mitä. Puunhinta, kysyntätilanne, koko metsäalan tilanne, ulkomainen kilpailu, korjuun kustannukset, uudet innovaatiot, tuhot… jne.

    Omalta osalta tämä laskelma on tekemättä, mutta suhtaudun omiin palstoihini kuten Timppa: antaa kasvaa arvoa pitkällä ajalla ja hoidetaan niin hyvin kuin osataan ja uhrataan järkevät kulut. Kulujen arvo tulevaisuudessa on pieni kun miettii niitä 30 vuoden tähtäimellä.

    Esimerkki: 10 mk käytettynä vuonna 1982 vastaa 4€ vuonna 2012. Suhde on siis luokkaa 2,4. Siis jos paransit metsää 1,68€ arvosta 30 vuotta sitten olleella rahan arvolla, vastaa se samaa kuin käyttäisit nyt 4€.

    Minä siis sijoitan kuluja metsään.

    Metsäkupsa 31.8.2013, 17:03

    Hirvet ,rehevät maapohjat,tukkisaanto ja kuusitukin hinta ,plus yllättävän nopea kasvu tehneet kuusiuskovaksi.Lehtomaisella kankaalla 40-v paksuimmat yli 30 cm rinnankorkeudelta ilman apulantaakin.

    Parasta olisi olla kaikkia markkinapuulajeja ja vieläpä sekametsänä jos vain mahdollista. Tikkuhaavoista kokemusta menneiltä ajoilta,olivat koivutukin hinnoissa, muutoin itsellä haapatietous olematonta. Jesse ainakin hybridiuskossaan tällä palstalla käännytys/lähetystyössään tarmokas.

    jees h-valta 31.8.2013, 17:35

    Onpa Timpalla heikko tuntemus muista puulajeista. Kyllä uudeistetaan, ei viidentoista vaan kahdenkymmenen vuoden välein. Ja ei muokata eikä tuhtata vaan annetaan uuden sukupolven kasvaa.
    Kuusen kanssa vaan näin kyllä pitäisi tehdä mutta kuka hullu tuohon kuusen kanssa ryhtyisi. Hääviä kuitua ei vielä saisi ja kuluthan sen söisi.
    Ja ms200, naurettavaa.
    Kantona juttuni jujun ymmärtänyt eikä se todella pitäisi ylivoimaista ollakkaan!
    TTL Virossa testannut jo käytännössä kaiken sen mitä täällä yritän tolkuttaa. Oli likellä muutama vuosi sitten etten myös sinne suuntautunut. Mutta olen edelleen kiusananne, heh.
    Ja metsäkupsalle: En tee käännytystyötä vaan valaisen metsäpuolta hieman monipuolisemmin. Mahdollisuuksia on muitakin kuin nämä vanhat vakaat. Se miksi näihin yleensä tulee lihavasti tarinaa perään aika kovalla pieteetillä johtuu ilmeisesti asian ärsyttävyydestä vanhoollisessa ympäristössä esitettynä. Ehkä minäki hiukan osaan herkistää.

    Puun takaa 31.8.2013, 18:29

    Kommentoin Jesselle, vaikka en tällä kertaa tainnut hänen synnintekijöiden listalla ollakaan.
    Tuosta muiden puulajien tuntemuksen tärkeydestä olen kyllä samaa mieltä, ja kehotan myös Jesseä kehittämään itseään tällä saralla.
    Maapohjon mukaanhan puulaji on viisainta valita, eikä suhdanteiden. Suhdanteita tulee ja menee, mutta maapohja ja sen kasvuominaisuudet pysyvät.
    Mitä taas tuohon uudistamisen helppouteen tulee, siinäkin kannattaa tutustua käytettävissä olevaan tietoon ja kokemukseen.
    Lehtipuun uudistuminen luontaisesti uudelleen ei ole aivan mutkaton juttu. Siinäkin pitää varautua työhön ja kuluihin ja jopa epäonnistumisiin.
    Samaan aikaan kun meille jokaiselle tulee vuosia lisää, alkaa oma työpanos ehtyä.
    Jos ei jaksakaan enää pitää esim. aitoja kunnossa, saattaa hirvet ottaa hakkuun jälkeisiä haapa-alueita vakituisiksi laitumiksseen. Tästäkin löytyy valitettavasti esimerkkejä.
    Metsänhoidossa ei ole oikopolkuja.
    Jos sellaisen on joskus löytävinään, se voi johtaakin takaisin lähtöpisteeseen.

    jees h-valta 31.8.2013, 18:41

    Puuntakusella taitaa olla halu irrota aiheesta sivuraiteelle?
    Etkö itse aio vanheta?
    Tuosta huolestasi saattaisi nimittäin niin päätellä. Ei minun puuhani h-haapojen parissa vaadi paljon muuta kuin toimivat jalat alle. Ja voin vakuuttaa että esim. tämä kesä on aitojenkin suhteen mennyt suorastaan luvattoman kevyesti. Alkaa piru lihotakkin tässä pikkuhiljaa liikunnan tarpeen vähyydestä. Pitää alkaa keskittyä kuusirääseiköihin raivurin kanssa syksyä kohti. Saa edes hien pintaan.

    Puun takaa 31.8.2013, 18:53

    Nyt en kyllä ymmärrä. Yritin nimenomaan pysyä aiheessa, mutta en Jessen mielestä pysynytkään. Missä menin pois aiheesta?
    Vanhenemisen tiedän parhaiten itsestäni, ja olenkin jo alkanut siirtää vastuita nuoremmille.
    Esim ruokakaupan alalla lasketaan hyvin tarkasti se, kuinka jokainen henkilökunnan kosketus myytävään tuotteeseen maksaa.
    Puunkasvatuksessa pätee aivan sama sääntö.
    Jokainen askel maksaa, oli ne sitten omia tai vieraita.

    Pähkäilijä 31.8.2013, 19:11

    Pitempään Jees H-vallan taloudellisia ja matemaattisia kykyjä seuranneena ihmettelen suuresti mikäli hän on LVI puolen myyjänä eikä varastopuolella laatikoita kantamassa.

    Aikaisemmin on mieleen jäänyt pari aiheeseen liittyvää juttua jotka eivät nyt niin sanatarkasti ole kerrottu mutta aiheeseen liittyy

    ”tein tonnin kaupan, loppuopäivän voi olla netissä”

    ”30€ tunnille + alv on jossain Helsingissä” (keskustelu liittyi tuntihinnoitteluun)

    Ammattimyyjä olisi hivenen paremmin kärryillä maailman menosta…

    Kun kertoo saaneensa 20€ h-haavasta pystyyn ja yli 20€ energiapuusta tuulenkaatoina on tarinoissa reilusti ”Harjavallan lisää” kun ainut ostajan kertoma printtimediaan asti ehtinyt haavan pystykauppahinta on 8€/m3 tukkina pystyyn, löytyy jostain noin vuos sitten olevasta metsälehden jutusta.

    Ymmärrän täydellisesti metsälehden lukijoiden tapaamiiseen ehdotetun H-vallan paikan täydellisen tyrmäyksen täällä. Netissä ja todellisuudessa on ”hivenen” eroa 😉

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 … 8 9 10