Keskustelut Tekniikka kysymykset.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 211)
  • kysymykset.

    Miksei meillä ole enää harvennushakkuille keveämpiä pienempiä hakkuu ja ajokoneita.

    Miten voi metsäkoneyrittäjä vahingon siirtää vakuutusyhtiölleen jonka kanssa minulla ei ole mitään tekemistä.Vakuutusyhtiö viestii,että he korvaavat pihan lampeen upponneen metsä-ajokoneen aiheuttamsta vahingosta, minulle liikenne vahingon perusteella.Jolloin saivat perusteeksi kunnostuslaskelman ja siitä korvataan 10%.Siis paikassa jonne ei ollut tarvetta mennä eikä yleistä liikennettä omalla pihalla ole.Aikoi vain oikaista pihanpoikki.Lumen alta luullen,että pienellä pihalla olisi peltoa.Tosin laiturilla varustettuna.Mielestäni yrittäjän on hoidettava asia kanssani ja hakea omasta vahinkovakuutuksestaan mitä sieltä itselleen on saatavissa.Tai sopia kanssani miten tämä hoidettaisiin keskenämme.Ainut ehtoni oli vain,että lampi kunnostetaan heidän taholtaanVahingosta kohta 9kk.vetkuttelu jatkuu.

    Vakuutus-oikeuteen on turha lähteä tarpomaan.

  • oksapuu

    Mitenkäs nuo maatalousvehkeet?

    Vaikkapa puimurit, syksyisin noita teillä vilisee, vaan ei ole rekisterikilpiä…

    Tolopainen

    Jos traktorin kuormaajalla ronkkii toisen perää, korvaako vakuutus?

    Puuki

    Onhan niitä kevyempiäkin pehmeille maille sopivia koneita olemassa. Maastullin liitteessä oli 4500 kg telakone , jonka pystyy vaihtamaan motosta ajokoneeksi nopeasti. Pintapaine täyden kuorman kanssa alle 250 g / cm².

    Kun kone  maksaa n. 1/3 norm.moton hinnasta, niin ei sen hakkuunopeuden /tuotoksen tarvitse ollakaan samaa tasoa kuin isojen koneiden.

    Jos ajouran leveys jää 5 /5,5 m sijasta 2,5/ 3 m :iin , niin kyllä se ensiharvennuksilla E- ja Väli-Suomen leimikoilla lisää kasvupinta-alaa ja tuottoa huomattavasti.

    Metsuri motokuski

    No mites sillä hoidetaan sitten tilan järeämmät hakkuut ja päätehakkuut ?Kun ne tahdotaan nykyään tehdä kaikki kerralla. Ainakin täällä pohjoisessa keski-suomessa alkaa ns kakkosharvennukset olemaan yleisimpiä kuin ensi harvennukset. Niitä on usein tilalla 4 – 5 ha ensiharvennuksia reilun hehtaarin ja sitten hehtaarin aukko ja hyvässä lykyssä joku pihapuu tai pellonreunuspuu. Muistan hyvin kun mekin hakattiin ensi- ja energiapuuharvennuksia koko ajan joten kaulusto olikin sen mukaista. Mutta nykyään on menty tilakohtaiseen hakkuuseen, joka onkin järkevää.

    Puuki

    On niitä tekemättömiä ensiharvennuksiakin paljon. Liki miljoona hehtaaria rästissä. Toisilla alueilla enemmän kuin toisilla. Suurempien alojen ensiharvennuksiin sopii tietysti parhaiten.

    Kohtapuoliin alkaa tulla ensiharvennusikään myös ns. veroleimikkoina hakatut päätehakkuut, joita on runsaasti.

    Syksyllä tein yhdelle tilalle pari leimikkoa, joissa oli ensiharvennusta yhteensä yli 20 ha ja päätehakkuuta 2,5 ha. Harvennuskertymä on suurempi kuin päätehakkuiden ja eri aikaan ne hakataan, luultavasti erikokoisilla koneillakin.

    Tolopainen

    Melkovarmasti hakataan saman kokoisella koneella. Ei se hakkuukone mitään tallaa. Tärkeämpi on työteho ja puomin pituus kuin koneen leveys.

    Ajokone rasittaa maastoa paljon enemmän. Tässä määrää raha, eikä urakoitsijat ala säästämään ensisharvenuksilla muutamaa kiintoa puuta, joilla ei ole mitään rahallista merkitystä edes metsänomistajalle, joka hiukan menettää. Mutta eipä sillä polosella ole vaihtehtoja, jos ei itse tee hakkuutyötä.

    Puuki

    No, voi olla että sama kone ne hakkaa. Siihen ei voi paljoa vaikuttaa, jos sopivampaa koneketjua ei ole saatavilla.

    Mutta markkinarakoa niille pienillekin koneille on olemassa Suomessakin nykyisen ilmaston ja metsien rakenteen perusteella.

    Etua olisi metsänomistajille sen eh:n jälkeen tulevan hakkuun paremman tuoton muodossa.  Parhaaseen arvokasvuun  tulevien puiden hakkuu liian aikaisin on aina kallista metsänhoitoa.

    Tolopainen

    Metsänomistajn etu ei vaikuta mitään urakoitsijan konehankintaan. Kun metsänomistajan pitäisi myydä puut hankinnalla, että pystyis kilpailuttamaan hakkuun, nyt metsäyhtiöt kilpailuttavat urakoitsijat eikä heitäkään kiinnosta muu kuin raha.

    Miten muuten nuo hakkuukoneiden valmistajat eivät osaa päättää, laitetaanko telat etu-vai takapäähän. Uudessa Ponssessa näytti olevan takana.

    Puuki

    Ei vaikuta ellei niiden pienempien koneketjujen käyttö tule tarpeelliseksi kysynnän takia. Jos tarpeeksi paljon alkaisi olla myyjiä, jotka ei suostu hakkuuttamaan metsiään pelkästään isoilla koneilla, niin  kysyntä lisäisi tarjontaakin.

    Pienten puiden hakkuutaksat on kuitenkin sen verran korkeat, että kyllä pienemmän kokonaisinvestoinnin ketjutkin pystyisi niitä kannattavasti korjaamaan.

    Vaikka pientä lisäkorvausta kannattaisi mo:enkin maksaa hyvästä hakkuujäljestä. Kunhan tekee itselleen selväksi sen, kuinka hyvä hakkuujälki vaikuttaa tulevaisuuden metsään. Jos 2.harvennuksen  od.oleva tulo olisi 15 vuoden päästä 400-600 € /ha parempi, voisi luulla että moni sijoittaisi sen saantiin mielellään vaikka muutaman kympin lisää jo ensiharvennusvaiheessa.

     

    Apli

    Joskus muinoin oli MHY:lle urakoivilla pienempiä koneita hakkuussa tekivät eh:ta ja energiapuuta mutta ei enää taida olla… Kyllä minä aina samalla pistän kaikki myyntiin samalla alueella eli kuten metsuri motokuski totesi, silloin jää siirtokustannukset vähiin, yhtiöt haluaa että koneet kun ne tulee ne tekee kaikki kerralla ja se on ymmärrettävää. Kyllähän metsäkoneiden koko on mielestäni aika maksimi nykyään, niihin moni laittaa kaivinkoneen teloja Yms jotta ne kantaa paremmin. Tehokkuutta saadaan varmaan laittamalla vuoroja lisää. Kuskista ja ajoituksesta on homma kiinni miten sujuu, ja hyvinhän se on sujunut ei ole moittimista ollut, seuraavat hakkuut tulossa taas tänä talvena ja ei pelkoa ole, erittäin hyvä ja taitava yrittäjä jolla sanotaanko isohkot koneet.. Talvi näyttää tulevan se on hyvä se. Itse kun pitää vielä huolen teistä että kestää niin yöt saa nukkua rauhassa(:

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 211)