Pienkoneiden käyttö olisi hyödyllistä metsän kehityksen kannalta ensiharvennuksilla. Jos käytetään ns. haamu-uria ajokerratkaan ei välttämättä lisäänny leimikon sisällä.  Tuoton lisääntyminen seur. hakkuuseen mennessä on se etu, jonka merkitystä ei useinkaan oteta huomioon . Paras vaihtoehto olisi mo:n tekemä manu-hakkuu ja kapeammat ajourat salliva ajokone.

Sellaisia koneita ei voi tulla, joilla ensiharvennus hakkuu ja korjuu kuusikoissa voidaan tehdä ilman vairioita maan ollessa sula ja lumeton. Kun nykyaikaisilla koneilla tehdään harvennushakkuita vaurioita tulee aina, mutta paljonko ja mikä on lopputulos, se on täysin kuljettajien ammattitaidon varassa. Lisäksi metsänomistajan viitseliäisyydessä, onko käynyt tekemässä ennakkoraivauksen, silloin voisi jo suunnitella tielinjat ja kaadella ohuemmat räipät valmiiksi pois. Taitaa olla harhaa tuo, että omistajaa ei tarvita tekemään töitä raivaussahan kanssa metsässä. Jos teettää ennakkoraivauksen metsurilla ei  ensiharvennuksen puiden myynnistä saatava tulo riittä työpalkkaan. Taas tule vastaan kannattavaisuus, eli jos aikoo myyntituloa saada, joutuu käyttämään omaa työpanosta. Toisaalta plus tuloksesta joutuu antamaan kolmanneksen valtiolle, kun puunjalostusarvosta muutenkin suurin osa menee muille elinkeinoille, tässä tulee motivaatio-ongelmia omistajalle.

Eli tullaan siihen, että miksi kuusia istutetaan niin paljon, että osa niistä joudutaan korjaamaan keskenkasvuisina ilman taloudellista tulosta, parempi olisi istuttaa vähemmän ja hoitaa tarvittavat harvennukset raivaussahalla ja päätehakkuu koneilla. Jos ajatellaan, että metsän omistaminen on taloudellisesti kannattavaa omistajalle, eikä tavoittena ole halvan kuitupuun tuottaminen metsäfirmalle, nykyiset toimintatavat vaativat uudelleen arviointia. Huono taloudellinen tulos pilalle ajettu metsämaa, ei pahemmin innosta, niitä ajauria saa katsella lopunikänsä ja vielä omassa metsässä.

Pienempien hakkuukoneiden hinta ei ole suhteessa niiden kokoon. Sama tekniikka, hieman vähemmän kiloja. Ongelma ei ole hakkuu, vaan lähikuljetus, sen ratkaisua ei ole ruotsissakaan ratkaistu, pienet kehitetyt telakuormatraktorit on katoamassa valmistajien kaaduttua. Ja Malwan kaltaisten pienten pyöräkoneiden ongelma on maanpinnan jauhautuminen jopa viisinkertaisten ajokertojen myötä. Sama juttu maataloustraktoreilla…

Ruotsissa tilanne on se, että siellä myydään paljon metsänomistajille yksinkertaisia, osittain miestyöhön perustuvia koneita. Erilaiset traktoriprosessorit on suosittuja, vain suuremmilla, metsällä elävillä tiloilla on mahdollisuuksia ostaa varsinainen harvesteri. Eli perustuu omatoimisuuteen.

Suomessa ongelman tuottaa se, että meidän metsätilojen koko on noille kaikille liian pieni, lisäksi pääosa metsänomistajista on epäkiinnostuneita varsinaisen työn teosta. Mutta, kuulin taannoin että nyt niidenkin myynti on nousussa, onko sitten n.30 000 € koneen hankinta(ilman traktoria) järkevää, jos verrataan 1000 € moottorisahaan? Lisäksi pitää olla metsäperävaunu kuljetukseen…

sata:kin ajeli Kannuksessa Hondan puutarhajyrsimellä propseja, taisi olla jopa viisikin kaksimetristä koivupölliä rattailla, kun oli kuva napattu.

Meillä oli puistossa hevossavotta järjestettynä Perhon hevos-koulutuksen oppilaille ja hevosille. Nehän tuli parireet mukana ja rahit niiden päällä.

Hevosmiehet oli pikkutyttöjä, kuorma oli sata: n kokoinen ja hevosia ohjailtiin suupielestä taluttamalla. Hevosopettaja ei nähnyt siinä mitään heikkoutta.

Kun aikuinen mies kantaa parin sadan metrin päästä pöllit nopeammin pinoon kuin tuo kuljetin, niin kyllä toopekin tajuaa, että ei kyllä kannata.