Youtubessa katselin, kun ammattimies työnti ponssella rankaa energiapuusavotassa. Olihan se vauhdikasta, mutta mieleen tuli, että kannattaako satojen tuhansien koneella vetää jotain 20 – 30 litran mettää ?

Mistä löytyy vertailua pikkumotolla tai isolla tehdyn kuution kustannus tuollaisesta alle 50 litran harvennukselta? Konekustannus lienee erilainen, mutta tuleeko se kannattamattomuus sitten kumminkin kuljettajan palkasta ja sivukustannuksista?

Pelkkä koneen hankintahinta ja muuttuvat kustannukset eivät sano kannattavuutta. Vasta kun mukaan otetaan tuottavuus, päästään asian ytimeen.

Tuottavuuteen vaikuttaa tietenkin koneen tekniikka ja tehot, mutta myös kuljettajan taito ja käytettävä korjuutekniikka = menetelmä.

Tietenkin on niin, että surkeasta risukosta ei kunnon tiliä tee isä tappajakaan, vaikka olisi minkälainen kalusto.

Harrastelija: noita eri kokoisten koneiden tuotos- ja kannattavuusvertailuja on tehty muistaakseni vuosituhannen vaihteen kahta puolta ainakin Suomessa ja Ruotsissa, mm. silloisen Metsäntutkimuslaitoksen toimesta. Googlettamalla pitäisi löytyä ainakin jos englannin kieltä hallitsee.

R.Ritvalle alkuperäiseen kysymykseen vastaisin, että kuten on jo todettu, niin ne pienkoneet eivät tahdo olla kannattavia urakointikäytössä. Vaikka pienet koneet olisivatkin hiukan halvempia kuin isommat, muodostaa kuskin palkka ison osan kokonaiskustannuksesta. Luulisin lisäksi, että ei koneissa se ”rauta” maksa, vaan monimutkaisen kokonaisuuden rakentaminen. Teknisesti tasavertainen pienkone tulee kustannuksiltaan lähes yhtä kalliiksi kuin isompi, mutta tuottavuus jää puoleen. Markkinoilla olevat ja olleet pikkumotot, maataloustraktoripohjaiset ratkaisut ym. ovat tekniikaltaan yksinkertaisempia ja häviävät sitten mm. ergonomiassa isommilleen. Hytti heiluu ja ennen pitkää kuljettajan selkä on rikki.

Metsänhoidollisessa mielessä pienoismallit eivät tuo niin huomattavia etuja, että metsäomistajat olisivat valmiita maksamaan niillä tehdyn puunkorjuun pienempien kantohintojen muodossa. Yleiskoneilla käy niin ensiharvennuksen kuin päätehakkuun teko, ja näin säästetään tuntuvasti siirtokustannuksissa.

Hakkuujälkeen koneen koolla ei ole merkitystä, kuljettaja on avainasemassa. Myöskään maaperävaurioihin eivät pienkoneet auta: toistuvat ajokerrat pienellä koneella ja kuormalla aiheuttavat maaperään isomman dynaamisen kuormituksen kuin harvemmat ajokerrat isolla koneella.

Kyllä ne nurin laittaa pätkiminen on sitten eri asia.

Burl kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen mutta pieni tarkennus. Isoin kustannuserä metsäkoneessa on lainojen lyhennys ja koneen käyttö ja huoltokustannukset. Uudessa koneessa käyttö ja huoltokustannukset eivät ole niin merkittävässä asemassa kun vanhemmassa mutta taas vastaavasti lainojen lyhennykset ovat suurin erä. Kuskien palkat tulevat sitten kolmantena listalla.