Keskustelut Metsänhoito Kymmenien miljoonien metsävahingot

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)
  • Kymmenien miljoonien metsävahingot

    Metsänomistajat Suomessa menettävät kymmeniä miljoonia euroja vuosittain hirvien aiheuttamiin vahinkoihin, jos sovellamme Ruotsissa Rikskogstaxeringin tekemää selvitystä omiin metsiimme.
    Ruotsalaisen selvityksen mukaan hirvet aiheuttavat siellä vuosittain noin miljoonan kiintokuution kasvutappion arvoltaan n. 200 milj. SEK. Vielä suurempi menetys tulee hirvien puustolle aiheuttamista laatutappioista, joiden arvoksi lasketaan n. 300 milj. SEK.

    Talonpojan matematiikalla laskien ( ruotsalaisten hirvikanta on n. 230 000 ja Suomen 115 000 eli Suomen hirvikanta on noin puolet Ruotsin vastaavasta) puolitamme Suomea varten Ruotsissa lasketut vuosittaiset menetykset. Näin laskien kasvutappio nousee n. 11,5 milj. euroon ja laatutappiot n. 17 milj. euroon eli yhteensä melkein 30 miljoonaan euroon. Laskelmissa käytin tämän päivän keskikurssia (1 € = 8,7963 SEK).

    Parin viimevuoden aikana metsänomistajille maksetut hirvivahinkokorvaukset (1,2 – 1,9 milj. euroa) näyttäisivät kattavan todellisista vahinkomääristä vain murto-osan.

    Liikennevahinkojen kustannuksia tai määrää ei lukemassani jutussa käsitelty, mutta toisaalta löysin tiedon, jonka mukaan v. 2010 Ruotsissa ajettiin yhteensä 7227 hirvikolaria. Pitkä rivi miljoonia on pyörähtänyt noitakin rytinöitä maksettaessa…

  • mehänpoika

    Ammatti Raivoojalle jatkoa edelliseen:
    C:n ilmoittama menetys x määrä rahaa tarkoittanee hänen rahallisen panostuksensa ko. alueen metsitykseen, työt ja tarvikkeet. Ensin uudistamisketjun toteutus tarvikkeineen lisättynä jälkihoitotöillä.

    Vasta mahdollisessa hirvivahinkokorvauksessa olisi mukana kasvu- ja laatutappiot. Varsinaisen taimikon aikaansaamisesta aiheutuneet kulut korvaisi muka uusintametsitys töineen. Jälkityö jäisi metsänomistajan kontolle vaikka olisi työkyvytön.

    Ammatti Raivooja

    Se on todellista, olemassa olevaa rahaa mitä maanomistaja menettää taimissa ja maanmuokkauksesta. Sitten maanomistaja ostaa uudet työt ja Suomen bkt nousee. BKT:n nousun myötä Suomi nousuun. Metsänomistajilla on rahaa kuin rosvopäälliköillä ni vähän voi ekstraa maksaa metsuripoloisille.

    mehänpoika

    Ammatti Raivoojalle:
    ””Tässä meillä onkin perustuvan laatua oleva näkemysero siitä, että miten voi menettää puunmyyntituloja jos ostajia ei ole?””

    Jos kenellä metsät ovat aktiivisen käytön piirissä, ovat myytäväksi tarkoitetut puuerät yleensä menneet kaupaksi. En ole varma ymmärsinkö kysymyksesi? Aika harvinaista Etelä-Suomessa, jos ostajia ei ole.

    Ammatti Raivooja

    Tuon ap:n laskelmassa yksi hirvi aiheuttaa n. 4 m3 kasvutappion. Mikäs se päivän hirvikanta on 60000? 240 000 m3 puuta on ihan hyttysen paska suunnitelmissa nostaa puun vuotuinen käyttö 55 miljoonasta 75 miljoonaan. Ei paljoa kannata aikaa uhrata aikaa hirvi mietiskelyyn foorumeilla, jossa ratkotaan oikeita ongelmia. Mikään kansantalouden ongelma hirvi ei ole.

    Gla

    Ammatti Raivooja: ”Kasvutappiota voi puissa olla mutta miten sille voi antaa mitään rahallista arvoa jos sitä puuta ei kukaan osta?”

    Tietysti sille voi antaa rahallisen arvon, vaikka sitä ei kukaan juuri sillä hetkellä ostaisikaan. Onhan kai meillä kaikilla tiedossa metsätalouden pitkäjänteisyys ja hetkellä 0 tapahtuut virhe voi vaikuttaa yli puolen vuosisadan päähän.

    Sitä en kuitenkaan tajua, mistä valtiontalouden tarkastusvirasto sai raportissaan 100/2005 laskettua metsästyksen virkistysarvoksi 16-62 miljoonaa euroa. Kuka nuo rahat saa? Summa on puolet raportissa lasketusta hirvien positiivisista vaikutuksista. SInun ajattelutavallasi hirvien positiiviset vaikutukset supistuvat olemattomiin, kun lihan hintakin perustuu olettamuksiin, eikä siihen kuka ja kuinka paljon joku lihasta rahaa saa.

    Haluatko korjata ajatusmalliasi?

    Ammatti Raivooja

    Onko jokaisella metsässä kasvavalla sienellä tai mustikalla joku rahallinen arvo? Menettääkö maanomistaja rahaa jos mustikat mätänevät metsään jos niille ei ole ostajia tai markkinoita?

    Onhan hirvenlihalla sama arvo kuin kaupassa olevalla lihalla eli vähintään keskihinta 9e/kg. Ihmisen on pakko ostaa lihaa ja pakko syödä. Keskusteluketju hirveehinta antaa vähän suuntaa minkälaisia rahoja pyörii hirvenmetsästykseen käytettävästä rahasta. Silloin kun raha pyörii, bkt nousee ja kotimainen kysyntä pitää yllä talouskasvua.

    Gla on ollut huolissaan siitä löytyykö kaikelle puulle ostaja? Ja jos ei löydykkään niin hirviltä pelastuneet puut ovat laskemassa puun hintaa niin taas metsänomistaja häviää.

    Kaikki ollaan ilmeisesti yhtämieltä siitä, hirvet viihtyvät hoitamattomissa metsissä, joten 30% metsissä on enemmän tuhoja 70% hoitajien metsissä. Eikö karkeasti voisi arvioida siis ainakin puolet pois noista hirvivahingoista kun eihän niistä siellä haittaa ole.

    mehänpoika

    Gla:
    ””Sitä en kuitenkaan tajua, mistä valtiontalouden tarkastusvirasto sai tarkastuksessaan 100/2005 laskettua metsästyksen virkistysarvoksi 16-62 miljoonaa euroa. Kuka nuo rahat saa? Summa on puolet raportissa lasketusta hirvien positiivisista vaikutuksista.””

    – Kyllä se sieltä raportista selviää. Ko. raportin sivulla 35 on viitattu tutkimukseen, ”Horne ja Petäjistö 2003”. Siellä muistaaksen viitataan Ruotsissa tehtyyn tutkimukseen ko. arvosta. Siis on käytetty MMM:n alaisen RKTL:n ja Metlan hirvien hyötyihin liittyviä tutkimuksia sellaisenaan.

    Minua vielä enemmän ihmetyttää VTV:n raportissa hirvenlihan arvo, vaikka verottajalle ei ole jäänyt siitä mitään.

    MJO

    mehänpoika:
    Talonpojan matematiikalla laskien ( ruotsalaisten hirvikanta on n. 230 000 ja Suomen 115 000 eli Suomen hirvikanta on noin puolet Ruotsin vastaavasta) puolitamme Suomea varten Ruotsissa lasketut vuosittaiset menetykset. Näin laskien kasvutappio nousee n. 11,5 milj. euroon ja laatutappiot n. 17 milj. euroon eli yhteensä melkein 30 miljoonaan euroon.

    Kerropa mehänpoika tyhmemmille, millä talonpojan laskutoimituksella sait toisessa ketjussa tappiot jopa 100 miljardiin euroon 5 vuosikymmenen ajalta? :o)

    Tämä maankaatava tappio tekee jopa reilut 42e per metsänomistaja.

    mehänpoika

    MJO:lle:
    Tuo viestisi alkuosa on nimimerkki 6tukin avauksesta. Minä en ole sitä kirjoittanut.

    Viestisi loppuoakin on tuotu esiin virheellisenä. Minä olen joskus kirjoittanut että epäilen nykyisen hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmän, eli hirvien, aiheuttaneen lähes 50 vuoden aikana Suomelle yhteiskuntataloudellisina menetyksinä kerrannaisvaikutuksineen 100 miljardin euron tappiot. Olen samassa yhteydessä myös maininnut että tutkittua tietoa ei ole saatavissa. Sellaiseen ei MMM ole varoja myöntänyt.

    Sitävastoin hirvistä koituviin ”hyötyihin” liittyviin tutkimuksiin on myönnetty hyvin paljon varoja, myös väitöstutkimuksiin.

    Gla

    Ammatti Raivooja: ”Eikö karkeasti voisi arvioida siis ainakin puolet pois noista hirvivahingoista kun eihän niistä siellä haittaa ole.”

    Tuo pitää paikkaansa sillä olettamuksella, että puustoa ei hakata koskaan ja että kyseessä on omistajan tietoinen, muista tekijöistä riippumaton valinta. Todellisuudessä tuollainen tilanne voidaan todeta vain poikkeustapauksissa, joten arviointitapasi ei ole pätevä. Joko metsää aletaan hoitaa myöhemmin, esim, omistajan luovuttua omaisuudestaan tai sitten metsä on jäänyt vaille aktiivista hoitoa hirvituhojen takia. Molemmissa tapauksissa aiheutuu taloudellista vahinkoa, joten ne on otettava laskelmissa huomioon.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)