› Keskustelut › Metsänhoito › Kymmenien miljoonien metsävahingot

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • Kymmenien miljoonien metsävahingot

    Lähetetty: 1.11.2013, 14:37

    Metsänomistajat Suomessa menettävät kymmeniä miljoonia euroja vuosittain hirvien aiheuttamiin vahinkoihin, jos sovellamme Ruotsissa Rikskogstaxeringin tekemää selvitystä omiin metsiimme.
    Ruotsalaisen selvityksen mukaan hirvet aiheuttavat siellä vuosittain noin miljoonan kiintokuution kasvutappion arvoltaan n. 200 milj. SEK. Vielä suurempi menetys tulee hirvien puustolle aiheuttamista laatutappioista, joiden arvoksi lasketaan n. 300 milj. SEK.

    Talonpojan matematiikalla laskien ( ruotsalaisten hirvikanta on n. 230 000 ja Suomen 115 000 eli Suomen hirvikanta on noin puolet Ruotsin vastaavasta) puolitamme Suomea varten Ruotsissa lasketut vuosittaiset menetykset. Näin laskien kasvutappio nousee n. 11,5 milj. euroon ja laatutappiot n. 17 milj. euroon eli yhteensä melkein 30 miljoonaan euroon. Laskelmissa käytin tämän päivän keskikurssia (1 € = 8,7963 SEK).

    Parin viimevuoden aikana metsänomistajille maksetut hirvivahinkokorvaukset (1,2 – 1,9 milj. euroa) näyttäisivät kattavan todellisista vahinkomääristä vain murto-osan.

    Liikennevahinkojen kustannuksia tai määrää ei lukemassani jutussa käsitelty, mutta toisaalta löysin tiedon, jonka mukaan v. 2010 Ruotsissa ajettiin yhteensä 7227 hirvikolaria. Pitkä rivi miljoonia on pyörähtänyt noitakin rytinöitä maksettaessa…

    Tekijä
    6tukki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Itäsuomen Antti 1.11.2013, 17:13

    Niinpä, paljonkos rattijuopot on liikenteessä maksaneet. Entäs hoitamatta jääneet taimikot.

    Väittäsin jotta tuo hirvihomma on kuin kärpäsen paska verrattuna siihen mitä kasvu- ja laatutappiota aiheutuu metsänomistajan laiminlyönneistä…

    A.Jalkanen 1.11.2013, 17:16

    Tuo 30 miljoonaa vertautuu aika hyvin juurikäävän aiheuttamiin vuosittaisiin tappioihin.

    Hoitamattomuus aiheuttaa myös kuluja. Laskekoon joku jos osaa.

    jees h-valta 1.11.2013, 18:51

    Hoidon laiminlyönnit ovat vapaaehtoisia. Hirvien lihottaminen on useimmiten pakollista. Kun harva näyttää metsiään aitaamaan rupeavan. Ja kuten anton on meitä ansiokkaasti valistanut myös juurikäävän leviämiseen hirvillä saattaa olla jopa huomattavakin osansa.

    Korpituvan Taneli 1.11.2013, 18:57

    Se että raittijuopot aiheuttavat enemmän liikeennevahinkoja ja sitä kautta rahallisia kustannuksia, ei ole valtuutus sille että hirvilläkin sitten voidaan aiheuttaa vahinkoja. Tässä yhteydessä todella voidaan puhua suunnitelmallisesta aiheuttamisesta, kun mm myönnettyjä lupia jätetään käyttämättä, keskeyttämällä metsästys. Tuo metsästyksen keskeytys olisi ihan OK jos samalla julistettaisiin seuran jäljellejääneet luvat vapaasti kenen tahansa käytettäväksi.

    Kyllä se hiukan ontuu tuo hoitamattomuuskuluihinkin vertaus. Siinähän on ajatuksen kulku sellainen, että kun hoitamattomuudesta aiheutuu joillekkin metsänomistajille vahinkoja, niin sitten on oikeutettua aiheuttaa hirvien kautta vahinkoa kaikille metsänomistajille.
    Jospa verrataan vaikka omakotitaloihin. Jotkut pilaavat omakotitalonsa vuorauksen kun eivät huolehdi maalauksesta. Tuon hirvilogiikan mukaan silloin olisi oikeutettua että kaikkien omakotitalojen vuorauksia voidaan käydä vahingoittamassa, esim ruiskuttamalla seinille suolahappoa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 1.11.2013, 19:08

    On kyllä kummaa että Ruotsissa noin pahasti hirviongelma on päässyt ryöstäytymään käsistä. On meillä kyllä syytä olla erityisen tarkkana ettei päästetä tätä pöljyyttä räjähtämään käsiin.
    Olisikin mukava joltain naapurimaan metsäasiantuntijataholta saada infoa miksi noin järjettömiin hirvikantoihin siellä on päädytty. Ja miksi sieltä myös on alaspäin tulo niin vaikeata. Onko joku tai jotkut tahot niin sidoksissa metsästysorganisaatioihin tai jotain vastaavaa.

    suorittava porras 1.11.2013, 19:39

    Talonpojan matematiikalla….
    Ruotsissa hirvionnettomuuksien määrä on runsas 7000 tärskyä vuodessa ja Suomessa vastaava lukema on hiukan yli 1300. Onkohan ne ruotsalaiset hirvet kolariherkempiä , kuin suomalaiset ? Puolta suurempi hirvien määrä aiheuttaa lähes 5-kertaisen määrän onnettomuuksia !?

    Pääsääntöisesti metsävahinkoja syntyy vain talvisin . Tuolloin maamme hirvikanta ( talvi 2012-13) oli 72 tuhatta yksilöä. Tämäkin lukema oli vain arvio. Jos tarkastellaan hivikolareiden määrää tuo talvikanta on voinut olla todellisuudessa huomattavasti alempi.

    Hirvijahtia ei yleensä keskeytetä aiheetta. Jos ollaan tavoitetiheyden alarajalla tai alle sen , on aivan luonnollista , että metsästystä jatketaan vasta tulevana syksynä.

    Marraskuun alussa pidetään ns. puolivälin palaverit , joissa selvitetään alueiden hirvitilanne varsin kattavasti . Tolloin on vielä mahdollista kohdentaa kaatolupia uudestaan , jos aihetta on. Tämä tosin on mahdollista vain yhteislupa-alueilla. ”Villit ” seurueet pelaavat niillä luvilla , jotka on syksyllä jaettu. Käyttävät kaikki tai ovat käyttämättä . Niitä ei voi siirtää muille.

    Korpituvan Taneli 1.11.2013, 19:49

    Suorittava porras:
    ”Puolta suurempi hirvien määrä aiheuttaa lähes 5-kertaisen määrän onnettomuuksia !?”

    Muistan joskus lukeneeni jostain tutkimuksesta (?), että kun hirvikanta tuplaantuu, niin liikennevahingot nelinkertaistuvat. Vähän samanlaisen mututuntuman ole saanut ihan vain kolariuutisia ja hirvimäärää seurailemalla.
    Joka tapauksessa liikennevahinkojen vaste hirvitiheyteen on paljon suurempi kuin metsävahinkojen.
    Metsävahinkoja tulee suurinpiirtein pääluvun mukaan. Tosin nekin putovat nopeammin kuin hirvikanta, kun pieniä vahinkoja ei mihinkään kirjata.
    Liikennevahinkoihin vaikuttaa niin paljon se miten hirvet liikkuvat. Suuri hirvikanta tietysti aiheuttaa suoraan kantaan verrannollisen lisäyksen tien ylityksiin. Oma lisänsä tulee siitä kun kanta on niin suuri että elintila alkaa loppumaan ja hirvet sen takia vaeltavat. Kokemusta on siitäkin että kun lauma löytää hyvän esim peltoheiton, niin se saattaa aattua paikoilleen pitkäksikin aikaa. Tälläinen lauma eli kesät talvet tarkalleen samoilla sijoilla melkein kymmenen vuotta maillani. Ei edes talvi/kesä vaellusta ollut. Sitten kerran siihen hermostuin ja sanoin että ellette ammu sitä pois niin loppuu hirvestys kokonaan maillani. Niinhän se lähti, oli liian hyvät passipaikat menetettäväksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 2.11.2013, 06:47

    Hirvikolareiden ja hirvikannan erilaista suhdetta liikenteseen saattaa selittää se, että kun ruotsissa väkiluku on n. 9,5 miljoonaa ja maan pinta-ala 450 000 km2 eli 21 asukasta/km2. Suomessa luvut ovat n. 5,4 ja 338 000 ja 15 km2. Tuo oletettavasti tarkoittaa sitä, että liikenne Ruotsissa on tiheämpää kuin meillä, joten hirvien ylittäessä tietä suuremmalla todennäköisyydellä kolahtaa. Tämä siis tällaisella karkealla tasolla laskettuna. Eroja maiden välille voi tietysti tulla myös ajonopeuksista, hirviaitojen määristä yms. tekijöistä, mutta niiden vaikutusta en pysty millään tavalla arvioimaan.

    Mihin luku hirvikolareista perustuu? Kattaako se kaikki hirvieläinkolarit vai pelkästään osumat alces alces-merkkisen otuksen kanssa?

    Puun takaa 2.11.2013, 06:51

    Hirvien aiheuttamista kustannuksista ei vähäinen ole myöskään valtateiden hirviaidat.
    Minulla ei ole käytössä tarkkoja hintoja, mutta olettaisin sen olevan kahden-kolmenkympin luokkaa per metri.
    En myöskään tiedä aitojen kokonaispituutta, mutta tuhansissa kilometreisä kuitenkin, koska aita on oltava molemmin puolin tietä.
    Näin laskien tullaan helposti yli sadan miljoonan euron kustannuksiin.
    Tämä kaikki raha on pois muulta tiehoidolta, josta tulokset ovat meidän kaikkien nähtävillä päivittäin.
    Lisäksi tulevat vielä maanomistajille ja asukkaille koituvat haitat hirviaitaporteista.
    Kaiken lisäksi aidat eivät pysty täysin estämään kauriiden eikä hirvienkään pääsyä tielle.

    6tukki 2.11.2013, 08:56

    ”Mihin luku hirvikolareista perustuu? Kattaako se kaikki hirvieläinkolarit vai pelkästään osumat alces alces-merkkisen otuksen kanssa?”

    Nuo 7227 tapausta olivat ”aitoja” hirvikolareita. Samana vuonna kolaroitiin mm. metsäkauriin kanssa 36 107 kertaa, kuusipeuran kanssa 805 kertaa, saksanhirven kanssa 246 kertaa ja kolaroitiinpa villisiankin kanssa 2445 kertaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6