Keskustelut Metsänhoito Kuvio kahden aukon välissä

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Kuvio kahden aukon välissä

    Minulla on mäntykuvio kahden aukon välissä ja kuten arvata saattaa, puuta on tuuli saanut katkottua aika hyvin. Kuviolla ensiharvennus viivästyi aikoinaan hieman ja sen johdosta männyt on pitkiä, mutta laihoja. Voisiko lannoittamalla saada männyt pulskistumaan nopeammin ja pysymään pystyssä edes vähän paremmin?

  • Puuki

    Voi käydä päin vastoin, että ne männyt kaatuu entistä herkemmin , kun lannoitus lisää latvusten tuulipinta-alaa.

    Korpituvan Taneli

    Ei ainakaan typpeä saa olla yhtään lannoitteessa. Fosforin ja kalin pitäisi olla juuristoa vahvistavia, mutta, mutta…  Kyllähän se kaikki lannoitus lisää neulasmassaa ja sitärataa myös tuuliriski tosiaankin vain kasvaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Älä lannoita, Ehkä varmin liike olisi tehdä avohakkuu siihenkin, vaikkakin suhtaudun vähän skeptisesti suureen osaan palstalaisten mielipiteitä näissä asioissa. Olisi kannattanut kuvioita suunnitellessa ottaa huomioon VALLITSEVAT TUULENSUUNNAT! (Savossa ne kuulemma puhaltavat Idästä, muualla Lounas-Luoteesta)

    On varsin suhteellisia nuo myrskyvahingot, kuten myös tien pilaaminen henkilöautolla tai marjamiesten kävelyllä.

    Jos ylitiheästä männiköstä puolet kaatuu tuulella, niin sehän on yleensä harvennusmallien alemman käyrän paikkeilla.

    Jos metsässä on tasaisesti kaatunut kuutio hehtaarilta, niin ei siitä pidä vielä vaatteitansa repiä.

     

    Gla

    Toisaalta vallitsevat ilmansuunnat saattaa olla niitä, joita vastaan puusto jaksaa sinnitellä pystyssä. Minulla on eniten kaatunut puita muista suunnista puhaltaessa kuin lounaasta. Metsäkin on täällä varmaan eri näköistä kuin suurimmassa osassa muuta Suomessa. Puolet maapinta-alasta on peltoa ja siinä mosaiikissa tuskin avohakkuuaukkojen suunnat enää paljon vaikuttaa.

    Jätkä

    Siinä mosaiikissa on ihan sama, mistä suunasta puhaltaa, kun se tupsu on oppinut kestämään joka suunnan tuulet. Puutkaan eivät koskaan kasva yli kahdenkymmenen metrin.

    Länsi-Suomessa näkee helposti, mitä tuulee, kun katsoo esim mäntyjen latvoja. Jos ne eivät ole kallistuneet itään, niin on kyllä ihme.

    Kuitenkin jos mennään oikein metsään, niin on mahdollista rajata kuvio niin, että ei tuulet tekisi niin tuhojaan. On pehmeämpiä pohjia, on rinnettä, jossa ilmavirtaus kiihtyy, puulajien kestävyys kannattaa myös suunnitella.

    Täällä menee yksi kantatie Etelä- Pohjois suunnassa. Sen lähellä meni samansuuntainen sähkön siirtolinja noin 20 metrin päässä.Niiden välissä oli hulppea puusto.

    Yksityinen metsänomistaja teki tien länsipuolelle n. 50 hehtaarin aukon, jonka pituus tienvarressa oli noin kilometri. Syysmyskyt kaatoivat langoille noin kolmesataa runkoa. Se oli tietenkin kuvio rajattu väärin, mutta…

    mehtäukko

    Metsätalossuunnitelman toteutuksessa kun pitäisi aloittajan juttu ottaa ennakoiden huomioon. Kun jos tiedossa on tulevat avot, harvennuskuviot harvennettaisiin kymmenkunta vuotta ainakin aikaisemmin. Juuristo ehtisi näin vahvistua ja osin tottua tuuleenkin.

    Hiihtoniilo

    Luonto hoitaa ts ne kaatuvat mitkä kaatuvat osa jää aina ja ne sittenaikaa myöden saavat enemmän ravinteita ja vahvistuvat ilman puuttumista raviinnetasapainoon.  Voisi sanoa että kyllä se siitä.

    Jätkä

    Epäileville Tuomaille kehoittaisin tehtäväksi oikein kunnollinen koeala. muutaman hehtaarin avohakkuu tasalaatuiseen metsään. Neliön muotoinen, jossa jokainen suora sivu on ilmansuuntien mukainen.

    Lyön vaikka vetoa, että heti ensimmäinen syksy antaa osviittaa siitä, mistä suunnasta puhalteleva tuuli tekee tuhojaan, mutta kolmen vuoden jälkeen voisi tehdä yhteenvedon, paljonko on kaatunut itä- ja pohjois-sivuilta ja paljonko Etelä- ja Länsi-sivuilta.

    Veikkaan, että tulos on 100 – 0

    Siitä voisi kuitenkin päätellä, että vallitsevat tuulet ovat vallitsevia, muut ovat vain tuulenhenkäyksiä.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)