Keskustelut Puukauppa KUUTIO

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 125)
  • KUUTIO

    Merkitty: 

    MT:n viime nummerossa Metsäteollisuus ry:n KNiemi kertoo kauppapaikka ”Kuution” ilmiöistä.

    Esim Mhyp:n kummallisesta änkyröinnistä ohjelmistoissa asioiden eteenpäin viemiseksi. Oma lehmäkö on kaatumassa ojaan? Toisaalla taas korjuupalvelun tuomisesta päivän valoon ja samalle viivastolle lähtötilanteessa. Välistävetojen puolustamista ja vähättelyä kun on tälläkin saitilla ilmennyt… Reilua peliä ei ole maailmassa liikaa.

     

  • Puuki

    Joo, on kiinteistövälityskulut suhteellisesti  suuremmat vs puun myynnin kilpailutuskulut, jos  välittäjille ja kilpailutuksille on tarvetta. Tosin  yleensä vähän enemmän on työtä asuntokaupassa .

    N. 6-7 € / motti mikä on esim. Kuusamo- Kainuun ja Keski-Suomen alueiden tukin hintaero kuljetetaan puuta rekalla ~ 150- 200 km (  lastauksineen ja purkuineen, lisämatka sillä kustannuksella on pidempi ),   junalla melko paljon pidemmälle.

    Tolopainen

    Osakehuoneiston myynnissä ei mitään välittäjää tarvitakaan. Helppo myydä itse ja säästää tuhansia euroja.

    Puuki

    No niinpä on nykyään . Maksaa n. 150 tarkat neuvot ja tarvittavat paperit asunto-osakkeen myyntiin.   Ei tarvita puun myyntiinkään, jos katkonta ym. asiat on selvillä.

    Tolopainen

    Katkonnalla on merkitystä eniten päätehakkuussa.  Pölkyn lyhyen mitan tukeista tehtyä puutavaraa on asiakkaiden riesana puutavaraliikkeissä. Niistä muka pitäisi maksaa sama hinta kuin 5m pitkästä. Eikö ne pitänyt mennä Japaniin.

    Jätkä

     
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    ”Tolopainen: ”Puun hintaan vaikuttaa enemmän suhdanteet kuin kilpailutus 2018 hintoja ei makseta kuin seuraavassa suhdannehuipussa.”

    ”Visakallo:Toki näinkin, mutta jos ei kilpailuta, ei voi tietää oman leimikkonsa sen hetkistä oikeaa hintaa. Hinnat vaihtelevat hyvinkin nopeaan tahtiin. Viikon vanha hintatieto voi olla täysin vanhentunut.”

    -Näkyy hinnat heilahtelevan hyvin lyhyelläkin trendillä. Meillä kun on viisi merkittävää ostajaa, niin kannattaa päivittää hintatietoja jatkuvasti, jos aikoo myydä muutakin kuin risuja.  Esim sorvipöllien ja junttapaalujen kysyntä revätää hetkessä. Tosin junttapaalujen ostajalla on jo tiedossa ne myyjät, joilla paaluiksi kelvollista tavaraa on pystyvarastossaan, ne myyjät ovat sangen hintatietoisia.

    </div>

    mehtäukko

    Puuki : ”Kantohinnat ei voi kovin paljon petraantua koska yleensä aina on ylitarjontatilanne.”

    Tästä olen ollut aivan samalla kannalla. Siksipä jonkun väite kilpailemattomuudesta ja puiden luovutuksesta halvalla ovat olleet täyttä potaskaa. Kun teollisuus pyöriäkseen ja mo satoaan korjatakseen= kierto-aikaa lyhentääkseen  tarviaa lähes vuosittaista korjuuta, kohtuullinen kantohinta on vain hyväksyttävä.

    ” Kilpailutus ja leimikkojen teko sopivaksi ostajan tarpeisiin on ainoita keinoja lisätä kantorahatuloja hintahuippujen kyttäämisen lisäksi.”

    Osittain noinkin, mutta kuten aiemmin olen maininnut, kokonaisvaltainen metsätalouden järkevän tehokas hoito on kaiken alkuperusta.Siellä ovat näkyvissä ,- ajatpa missäpäin Suomea tahansa-, oikeat rahan haaskauksen sylttytehtaat!

    Ja irvokkainta oli se, kun viime nousubuumissa tukin kantohinta heilui 8-kympissä: ahneimmat jättivät myymättä kun sekään ei riittänyt…

    Tolopainen

    Ostajan tarpeisiin tehty katkonta harvoin on sama kuin maksimi tukkisaanto. Noita 90% tukkisaantoja ei meilläpäin tule millään metsänhoidolla. Ne on Etelä-Suomen asioita. Tai tämän palstan.

    Puuki

    Ylitarjonta laskee tietenkin hintoja ja liian halvalla voi mennä puut niiden jalostusarvoon verrattuna.   Yhden vuoden isompi hintapiikki ei kesää tehnyt kantohintojen pitkän ajan trendiin joka on ollut laskeva eikä nouseva kuten eräänkin metsäpäällikön kertoman mukaan on ollut.

    Kantohinnat ei tod.näk. juurikaan nouse , silloin kannattavuuden lisääminen pitää hakea muualta,  jos se on ongelmana.   Sopiva leimikko ostajan tarpeisiin voi tarkoittaa esim. ennakkoraivauksen tekemistä, paljon korjuun kannalta riittävän isokokoista puuta , kesäkorjuukelpoisuutta, hyväkuntoista metsäautotietä  jne.    Koska puun hinta ei nouse , pitää vähentää ylimääräsiä kustannuksia. Esim. kuitupuun kasvatus taimista on liian kallista; pääosin siis vain tukkipuun aihioita kannattaa kasvattaa istuttamalla.  Puiden järeytymistä pitää nopeuttaa ; eli uudistamiset ja th:t tehdään mahdollisuuksien mukaan tukkipuun saannon lisäämiseksi entistä aiemmin tehtävää korjuuta varten.   Jos leimikossa on paljon lyhyeksi tukiksi kelpaavaa, ei myydä kuin niitä tarvitseville ostajille , jne.

     

    Metsäkupsa

    Mehtäukon linjoilla ollaan. Itse tyhjästä aloittaneena ihmehtelen paikallisia tilallisia, jotka tyhjästi eteenpäin vuosien saatossa kitkuttelevat huonoja hintoja valittaen.  Sitten kun tosiaan tulee hintahuippu, niin jäädään odottelemaan vielä hinnan nousua. No kun hinnat alkavat laskea, niin eräskin sitten rupesi puitaan kaupittelemaan ja olisi tahtonut takautuvasti ” vanhoilla hinnoilla” myydä. Ahneus ja liika nuukuus taitaa olla saamattomuuden lisäksi syynä ,että ennemmin  avustuksia pitäisi hommaan kuin hommaan saada, jotta jotain aikaiseksi tulisi. Minun on ollut puuta  myytävä, suhdannehuipussa enemmän ja jäykempää.

    A.Jalkanen

    Puukilla on hyviä pointteja. Uskon kuitenkin että kun koronalamasta selvitään ja kun sekä tuotekehitys että ilmastoasioiden huomiointi kehittyvät, arvokkaampien puupohjaisten tuotteiden kysyntä alkaa vahvistua (hinnat ja määrät yhtä aikaa) ja sitä myötä puun hinta nousta. Kymmenen vuoden sisällä. Pitää myös muistaa että puun kasvun voi ehkä tulevaisuudessa myydä myös hiilensidontayksiköinä, joten meillä on siinä yksi puun ostaja lisää.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 125)