Keskustelut Puukauppa KUUTIO

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 125)
  • KUUTIO

    Merkitty: 

    MT:n viime nummerossa Metsäteollisuus ry:n KNiemi kertoo kauppapaikka ”Kuution” ilmiöistä.

    Esim Mhyp:n kummallisesta änkyröinnistä ohjelmistoissa asioiden eteenpäin viemiseksi. Oma lehmäkö on kaatumassa ojaan? Toisaalla taas korjuupalvelun tuomisesta päivän valoon ja samalle viivastolle lähtötilanteessa. Välistävetojen puolustamista ja vähättelyä kun on tälläkin saitilla ilmennyt… Reilua peliä ei ole maailmassa liikaa.

     

  • A.Jalkanen

    Mikä on kunkin mielestä hajottamista tai veneen keikuttamista. Itse en osaa sellaisena pitää esimerkiksi MTK/mhy-ketjun toimintaa tai reilun puutavaran mittaustavan kehittämistä – hirvipolitiikasta puhumattakaan.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Miten lie näissä piensahojen kaupoissa. Saattaa Visakallo saada huomattavasti enemmän kuin muut.”

    Täällä on tällä hetkellä kahdeksan puunostajaa, eikä niiden joukossa ole kyllä yhtään piensahaa.

    mehtäukko

    ”Reilun mittaustavan kehittämistä..”, Onhan sitä vatvottu ja todettu että niinhän sen pässinkin teurastamon vaaka kuutioi. Kuka luottaa maajussin puntariin? Metsätaloudessa määrät ovat valtavia ja kirjava joukko työntää nyssäköitään umpitien pohjukoihin.

    Hirvipolitiikka ei kuulu nyt Kuution vaikutuspiiriin.

    MIISU4F

    Metsäkoulussa 2000 luvun alussa opetettiin, että Suomen metsänhoito painottuu tukin kasvattamiseen sahateollisuutta varten ja kuitupuu on vain sivuvirta, jota tulee harvennuksilta ja päätehakkuun latvoista.

    Onko suunta muuttunut, että kuitu on pääosassa, tukki kakkosena?

    A.Jalkanen

    Puiden ostajien maksukyky tukista ja kuidusta riippuu siitä, mitkä tuotteet vetävät maailmanmarkkinoilla ja meillä Suomessa.

    Kuutio lisää markkinainformaation ajantasaisuuta ja läpinäkyvyyttä, kun kaikki näkevät paikkakunnalla tarjolla olevat leimikot.

    Tuli mieleen Perkon tekoäly. Jos leimikon puuston määrästä ja laadusta olisi riittävä tieto, tekoäly osaisi tehdä sille hintaehdotuksen (vaikka Kuutioon) ottaen huomioon mm. alueen senhetkisen hintatason, etäisyydet puun jalostuslaitoksiin, tiestön ym. leimikkotekijät.

    Tolopainen

    Visakallo ei halua nähdä itseään sahaamassa omaa oksaansa kilpailuttaessaan puunhintansa liian korkeaksi. Josta tilanteesta AJ oli huolestunut, laajakatseisempana metsänomistajana.

    A.Jalkanen

    En tiedä oliko tuo kehut vai haukut…

    Visakallo

    No jopas nyt Tolopainen! Eipä ole ostajat koskaan valittaneet puun hintaa liian korkeaksi! Ei edes se firma, jolle Tolopainen on aina myynyt. Heidänkin kanssaan on yksi kauppa kohtapuolin hakkuuvuorossa. Ostajien tilanteiden mukaanhan puukaupassa on aina eletty. Sen kanssa tulee kaupat, kenellä on kulloinkin tarjottavan leimikon puille sopivin tarve. Mikä siinä nyt on niin vaikea Tolopaisen ymmärtää?

    Rane

    ”mehtäukkoa hieman ärsyttää tietynlainen jatkuva piruilu klusterin toimintaa, kehittämistä ja siivunsa puolustamisesta reiluin keinoin.”

    Laskemmeko esim. hintakartellit,Storagatet ja jatkuvasti ilmaantuvat katkontaepäselvyydet piruiluvapaisiin reiluihin keinoihin?

    Jätkä

    Anneli:”Puiden ostajien maksukyky tukista ja kuidusta riippuu siitä, mitkä tuotteet vetävät maailmanmarkkinoilla ja meillä Suomessa.”

    – Pitää paikkansa vain pienempien sahojen kohdalla. Isot sahat  ja sellufirmat maksavat aina niin vähän kuin on pakko.

    Kun maailmanmarkkinahinnat laskevat, pistävät pikkusahat kioskin kiinni mahdollisimman nopeasti. On seisokkia ja lomautusta. Suurimmat – metsäyhtiöiden omistamat sahat sahaavat jatkuvasti, mutta noususuhdanteen aikana nostavat tukin hintoja aivan viimetipassa.

    Puutavaran osalta ei kyse ole aina maksukyvystä, vaan maksuhalusta. Jotkut Keiteleen ja Koskisen tasoiset yhtiöt korottavat herkemmin tukin hintoja saatuaan sovittua hyvät myyntihinnat lähitulevaisuuteen.

    Nuo kolme suurta ja iloista rosvoa eivät nosta kotimaan hintoja, vaan tuovat rajan takaa paljon kalliimpaa puuta pitääkseen täällä hinnat alhaalla.

    Miksi Raumalle tehdään uusi suuri saha? Koska se on satamakaupunki ja puutavaraa saadaan laivoilla tehtaan sisäpihalle. Rannikon heikkolaatuisten männiköiden varaan ei kannattaisi rakentaa muuta kuin sellutehtaita, mutta niidenkin hankinta-alueeksi kertyy vain puoliympyrä esim Äänekoskeen verrattuna.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 125)