Keskustelut Metsänomistus Kuusta suositaan liikaa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 131)
  • Kuusta suositaan liikaa

    Hirvivahinkoja välttääkseen moni metsänomistaja näyttää valitsevan männyn tilalle kuusen.tämäkin ratkaisu voi myöhemmin osoittautua huonoksi.
    Matala muistuttaa ettei männyn kasvatuskaan sentään toivotonta ole.
    Jos hirvivahinkoja ei ole odotettavissa ja paikka on männylle sopiva, mäntyä pitäisi uskaltaa suosia.
    Taimikon hyvinvointia voi tietysti varmistaa liittymällä vaikkapa paikalliseen metsästysporukkaan.
    Matala uskoo, että 50 vuoden kuluttua mäntytukki on heikompilaatuista kuin nykyään.
    Hirvi ei ole kuitenkaan tähän rappioon ainoa syypää.
    1960-luvulta lähtien mäntyä on viljelty sille liian reheville maapohjille.
    Myös taimikoitten hoitamattomuuden kasvu viime vuosikymmeninä heikentänee sahapuiden laatua.

    Maaseudun Tulevaisuus 6.11.2013

    Maassa maan tavalla

    Meillä hirvenmetsästys on ”jokamiehen oikeus” ja metsästysmaat vuokrataan yleensä vastikkeetta.
    Ja metsästäjät maksavat hirvien aiheuttamat vahingot valtion kerääminä pyyntilupamaksuina.

    Metsälehti 7.11.2013

  • 6 m3

    Täydennän puolestani Moskua.
    Syynä lienee Glan kommentti sivun 6 viimeisenä.

    Gla

    Väännätkö rautalangasta, mitä 6m3 täydennät?

    Totesin sivun 6 alareunassa, ettei vt-kangas rehevöitymisen seurauksena muutu kuuselle soveltuvaksi paikaksi, vaikka se mustikkatyypin kankaaksi luokiteltaisiinkin. Tarkistin vielä Tapion suositukset, kuusta suositellaan keskikarkealle mt-kankaalle, muttei sitä karkeammalle tai karummalle.

    Timppa

    Gla:lle
    En minäkään näitä meidän männiköitä ole ajatellut muuttaa kuusikoiksi. Metsäsuunnitelmassa maapohja on luokiteltu keskikarkeaksi tai karkeaksi. Käytännön kokemus on osoittanut, että hakkuun jälkeen pohja tosiaan vaihtelee. Ne rehevimmät paikat ovat ongelmallisia männyn kannalta, koska heinä haittaa uudistumista. Se tyhjä paikka kasvavimmalla kohdalla tietenkin harmittaa ja vaikuttaa totta kai kokonaiskasvuun,

    Kuusi-mäntysekametsä on ainakin meikäläisen mielestä paras. Sitä voi perkaus- ja harvennusvaiheessa säädellä kohunkin paikkaan parhaiten sopivaksi. Tällainen systeemi vaatii tietenkin aika paljon viitseliäisyyttä ja lisää taimikon perustamisvaiheen kustannuksia, mutta onnistuessaan tuottaa kyllä hyvän tuloksen.

    6 m3

    Gla

    En viitsi, loppui rautalangat.

    6 m3

    Jo iät ajat tunnettua ja tiedettyä faktaa liiallisen kuusen suosimisen aiheuttamasta ahdingosta metsäkanalinnuille.

    ”Varsinkin kaikki kaikki linnut hakeutuvat loppukesällä ja syksyllä marjamaille. Ihanteena tuntuvat olevan nuoret metsät, tiheikköisestä suojapensaista aukkoisuuteen vaihtelevat lehtipuuvaltaiset marjamaat, mutta tälläisten puuttuessa ovat marjaiset siemenpuu ja jopa paljaaksihakkausalatkin paljon käytettyjä ruokapaikkoja.
    Marjat lienevät metsälintujemme suuri elinehto kysymys.
    On olemassa selvä ero eri lintujen lempimarjojen suhteen.
    Teeri suosii ylivoimaisesti puolukkaa, pyy mustikkaa, metso karpaloa ja puolukkaa, koppelon erikoislajina tuntuu olevan muurain, milloin sitä vain on saatavissa.
    kaikki riistalinnut aloittavat kuitenkin marjastamisen ensiksi valmistuvalla mustikalla.”

    Metsäkäsikirja 1956

    (harvemmin törmää metsälintu poikueisiin siellä heinikkopohjaisessa kuusen istutusalalla, ja jos törmääkin, niin ne ovat helppoa saalista pienpedoille, helpompia kuin myyrät)

    Anton Chigurh

    Vuoden 1956 tasosta metsokantaa on pudotettu 95%, riekkoja on jäljellä 2% sen aikaisesta kannasta.

    Vuonna 1956 tapettiin myyriä pääravintonaan käyttäviä pienpetoja alle 25000 vuodessa, kun nyt myyräkannan säätelyjärjestelmää tuhotaan 400000 yksilöä vuosittain.

    1956 niinsanottujen pienpetojen määrä oli moninkertainen nykyiseen verrattuna.

    Kanalintukanta ei nouse ennenkuin pienpetojen tappaminen lopetetaan.

    Der Steppenwolf

    suorittava porras

    Ilveshän ne pienpedot tänä päivänä pääasiassa tappaa..ja liikenne.
    …eikä tämä nyt liity siihen kuusen suosimiseen millään muotoa…

    Anton Chigurh

    Siis ilves pääasiassa tappaa!

    Noiden pienpetojentappoprikaatilaisten tappamien 400000 lisäksi!

    Niinkö?

    6 m3

    Maailma näkyy niin erilaisena järjestyneiden kuusettajien tilastojen valossa. Samoin kuin Tapion taskukirjan varjossa.

    t. nimimerkki sopusoinnun metsän kasvamisen, riistanhoidon ja metsästyksen kanssa löytänyt kolmannessa polvessa
    (ensimmäinen polvi laittoi yli puoli vuosisataa sitten ne harsitut metsät kasvukuntoon,)

    Vastaus Anttoon esittämään kysymykseen edellä.
    Näköjään löytyy, ja ihan samassa kommentissa.

    r.ritva

    Olen fundeeranut josko kirjanpainajien räjädysmäinen lisääntyminen
    johtuukin yksipuolisesta kuusikoiden suosimisesta.Mielestäni metsiin kuuluu monimuotoisesti kaikkia lajeja.Jospa lehtipuut kin ovat ekosysteemin kannalta tärkeitä.Vieläpä leppä,pihlaja ja koivut,haavat.Ehkäpä ne suojaavatkin kuusikoitamme.Vaikkapa pahamakuisuutensa hajunsa tai lehtevyytensä ansiosta.
    Mitä mieltä uudellaisesta näkökulmasta?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 131)