Keskustelut Metsänomistus Kuusta suositaan liikaa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 131)
  • Kuusta suositaan liikaa

    Hirvivahinkoja välttääkseen moni metsänomistaja näyttää valitsevan männyn tilalle kuusen.tämäkin ratkaisu voi myöhemmin osoittautua huonoksi.
    Matala muistuttaa ettei männyn kasvatuskaan sentään toivotonta ole.
    Jos hirvivahinkoja ei ole odotettavissa ja paikka on männylle sopiva, mäntyä pitäisi uskaltaa suosia.
    Taimikon hyvinvointia voi tietysti varmistaa liittymällä vaikkapa paikalliseen metsästysporukkaan.
    Matala uskoo, että 50 vuoden kuluttua mäntytukki on heikompilaatuista kuin nykyään.
    Hirvi ei ole kuitenkaan tähän rappioon ainoa syypää.
    1960-luvulta lähtien mäntyä on viljelty sille liian reheville maapohjille.
    Myös taimikoitten hoitamattomuuden kasvu viime vuosikymmeninä heikentänee sahapuiden laatua.

    Maaseudun Tulevaisuus 6.11.2013

    Maassa maan tavalla

    Meillä hirvenmetsästys on ”jokamiehen oikeus” ja metsästysmaat vuokrataan yleensä vastikkeetta.
    Ja metsästäjät maksavat hirvien aiheuttamat vahingot valtion kerääminä pyyntilupamaksuina.

    Metsälehti 7.11.2013

  • mehänpoika

    Korpituvan Taneli:
    ”””Jo 60-luvun alkupuolella oli olemassa merkittäviä varoittavia äänenpainoja tämän ylilyönnin suhteen.

    Hirvillä ja riista-asioilla ei ollut osaa eikä arpaa tässä asiassa.”””

    Jos jossain 60-luvun alkupuolella tiedät olleen kertomiasi ”ylilyöntejä” männyn uudistamisessa liian reheville maille, ei hirvillä tietenkään siihen ole ollut vaikutusta. Kuitenkin 1970-luvulla rauduskoivunistutusten romahdettua, liiallisten hirvivahinkojen vuoksi, siirryttiin hyvässä uskossa samoja maapohjia istuttamaan männyn paljasjuurisilla taimilla. Ei se ollut mikään ”ylilyönti” tai ”heiluriliike”! Se oli pakon sanelema juttu. Tottahan minä tämän hyvin tiedän!

    Lukisit tarkemmin aiemmat vastaukseni niin ymmärtäisit mistä oli kyse!

    Korpituvan Taneli

    Mehänpoika:
    ”En huomannut ”Kuuset pois kuivilta kankailta”-kampanjassa minkäänlaisia ylilyöntejä männyn istutuksen osalta liian reheviin kohteisiin. ”

    Jospa sinä heiluit itse heilurin mukana, niin voimakkaasti ettet huomannut heiluntaa ollenkaan.

    Toistan vielä kerran:
    Jo 60-luvun alkupuolella oli olemassa merkittäviä varoittavia äänenpainoja tämän ylilyönnin suhteen.
    Huomioon ottaen senaikaisen asenne ilmaston metsäasiantuntijoiden keskuudessa, ei ollut niin kumma vaikka niitä ei haluttu kuunnella.
    Silloinhan maalikko tai arvossa alempi oli aina väärässä. Talonpoikaisjärjellä metsäasioita ei saanut ratkoa.
    Hirvillä ja riistaasioilla ei ollut osaa eikä arpaa tässä asiassa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Mosku

    Gla

    Mikä ohjeistus suosittelee karulle kankaalle kuusta???

    Korpituvan Taneli

    Mosku:
    ”Mikä ohjeistus suosittelee karulle kankaalle kuusta???”

    Moskukin on herännyt eloon, mutta on tässä kuukausien aikana näemmä unohtanut murteensa??

    Tuo kysymys oli osoitettu gla:lle, mutta vastaanpahan omasta puolestani.
    En tiedä mitään erillistä dokumenttia jossa se olisi kirjoitettu, mutta asiantuntijoiden puheissa se keikkuu esillä koko ajan. On tullut ihan tavaksi näköjään arvioida ensin hirvitiheys ja sen mukainen puulaji ja maan laatu tulee, jos tulee, vasta sitten.
    Minultakin kysyttiin että mikset istuttanut kuusta, kun olin kuusivaltaisen päätehakkuun tehnyt. Vastasin että muisteleppa vähän niiden kuusten näköä ja ikää, jotka pois hakattiin.
    Kyllä selvää kuusettamispainetta on ilmassa, en tosiaankaan tiedä onko se keskitetysti johdettua ja ohjeistettua.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    William Munny

    Tää Artohan näköjään harrastaa filosofisia pohdiskeluita .
    No mukavahan se on antaa ajatuksen lentää husokin soidessa.

    Timppa

    Olen ollut toki leimaamassa apupoikana metsää jo Korean konjunktuurin aikaan 1951. Mitä metsämarssit vaikuttivat siihen en kyllä osaa ottaa varmaa kantaa. Meillä on kyllä pyritty hoitamaan silloin muutenkin ammattimiesten ohjeiden mukaan. Ehkä suurin vaikutus on ollut oppi, että metsänhoitoon pitää panostaa, mikä sitten kyllä näkyykin nykypäivänä metsiemme kasvussa.

    Voi kyllä todeta suuren hyppäyksen tapahtuneen myöhemmin, kun paakkutaimet tulivat markkinoille. Minulla on joku vertailukohde, kun tien kahta puolen uudistettiin samanlaisella maapohjalla 35 tai 15 vuotta sitten. Kyllä se nuorempi kuvio on vallan toisennnäköinen ja kasvuun lähtö huimasti parempaa. Paljasjuuritaimien istutus oli paljon vaikeampaa ja kasvuunlähtö vastaavasti hidasta, Silloin ei myöskään harrastettu varhaisperkausta, joka olisi nopeuttanut taimien kehitystä. Raivaussahatkin taisivat tulla markkinoille vasta 1970-luvulla. Silloinhan suoritettiin ”perkauksia” paljon lentoruiskutuksin.

    En kyllä muista koskaan tyrkytetyn koivunistutusta silloisten metsäammattilaisten toimesta. Ainoa poikkeus oli vanha lehmähaka, johon koivu oli ainut oikea vaihtoehto. Männynistutusta tarjoiltiin silloin 1970-luvulla rehevimmilekin paikoille ja tietysti niitä istutettiinkin. Paljon istutettiin myös kuusta. Kerrankin fiksu yhtiön mies torppasi liian rehevään paikkaan ehdotetun männynistutuksen ja vaihdatti kuusenistutukseksi. Kyllä ammattilaisilla oli silloinkin myös omaa harkintaa.

    jees h-valta

    Arton linjoilla olen myös ja olen aiemminkin kritisoinut tuota ylireakointia tähän hirviongelmaan. Se ei tuhoa täysin lehtipuun mahdollisuuksia. On vähän omasta aktiviteetistakin kiinni miten se koivuviljely menestyy. Kaikkia uhkia ei ole tarve aina dramatisoida. Harvempi koivikko on esim. täysin tuhoutunut kovassakaan hirvipaineessa. Kumma kyllä se yksi huilausvuosikin syönnistä saa palstan aivan eri näköiseen tälliin. Liioittelua, aivan liikaa liioittelua johon syyllistyy ehkä eniten neuvontaorganisaatiot. Valitettavasti.
    Minulle esim. ensimmäinen vastaus Metlan ”kuusiuskovalta” Rantalalta joka nyt Groupin neuvontaa hoitaa oli että entäs kun ne hirvet. Kun ei sanaakaan koko iltana lehtipuusta. Muulla tapaa kuin pois raivattavana. Olin täysin pettynyt illan kuusitykitykseen. Nyt ei sitten enää kutsuja vastaaviin ole näkynytkään.

    6 m3

    XXXXXX nimisellä metsäpalstalla, joka sijaitsee XXXXXXX kasvaa kartalle merkityillä kohdilla yhteensä 13 ha:n alalla kitukasvuista kangaskuusta ja on metsämaa laadultaan variksenmarja-puolukkatyyppiä, eikä metsää sen alhaisen tuoton takia kannata nykyisessä tilassa pitää, vaan olisi se se hakattava ja uusi metsä saatava entisen tilalle keinollisella tavalla.
    tämän saavuttamiseksi tullaan vuonna 1955-56 metsä hakkauttamaan ko. alueilta osittain aukeaksi ja osittain Mä SP asentoon.
    Minkä jälkeen vuonna 1956 ryhdytään toimenpiteisiin hakatun alueen saattamiseksi sellaiseen tilaan, että metsän uudistamista tarkoittavat työt voidaan suorittaa, ja tässä tarkoituksessa alueet raivataan kaikesta rankapuustosta,
    Tämän jälkeen ja viimeistään vuonna 1957 suoritetaan metsän uudistustyöt.
    Metsänhoitolautakunnan myöhemmin antamien määräysten mukaan suojellaan keinollisella tavalla uudistetut alat karjan laiduntamiselta.
    Täydennyskylvöä, istutusta ja taimiston perkausta toimitetaan tarpeen vaatiessa.

    Kustannukset näistä töistä arvioidaan seuraavasti:
    Hakkuualan raivausta 13 ha a 1500 mk yht. 19500 mk
    Kylvöä 3 ha a 6000 mk yht. 18000 mk
    Siemeniä 2 kg a 3500 mk yht 7000 mk
    Työnjohto 10500 mk

    Yhteensä 55 000 mk.

    XXXXX:ssa 26 päivänä lokakuuta 1954

    (kyseessä on nykykäytännönkin mukaan karuhko kohde, tuoreimman suunnitelman mukaan päätehakkuu männylle n. 10 vuoden päästä. läpikäytyjen tietojen pohjalta kuvioita ei ole lannoitettu missään vaiheessa,kuutiotietoja en tule laittamaan)

    6 m3

    XXXXXXXXXXXXXXXXXX (26 vuotta sitten edesmennyt ukkini)
    toimi metsämarssin aikana 15.-20.6. 1950 marssinvetäjänä hänelle uskotussa piirissä.

    Tästä uhrautuvasta ja tuloksellisesta työstä Suomen metsien hyväksi Keskusmetsäseura Tapio esittää metsämarssin järjestäjien puolesta kunnioittavan kiitoksen.

    Helsingissä heinäkuun 10. päivänä 1950

    allekirjoitukset
    Sulo Teittinen J. Koivisto N. Osara

    (ensimmäisessä allekirjoituksessa tulkinta vaikeuksia)

    Gla

    Mosku: ”Mikä ohjeistus suosittelee karulle kankaalle kuusta???”

    En tiedä, miksi osoitit kysymyksen minulle. Taneli kuitenkin antoi vastauksen, jonka itsekin voin allekirjoittaa. Timpan esimerkissä kasvupaikkatyyppi oli todennäköisesti mt eli kuuselle suositeltava paikka.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 131)