› Keskustelut › Metsänomistus › Kuusta suositaan liikaa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 5 6 7 … 12 13 14

  • Kuusta suositaan liikaa

    Lähetetty: 8.11.2013, 16:33

    Hirvivahinkoja välttääkseen moni metsänomistaja näyttää valitsevan männyn tilalle kuusen.tämäkin ratkaisu voi myöhemmin osoittautua huonoksi.
    Matala muistuttaa ettei männyn kasvatuskaan sentään toivotonta ole.
    Jos hirvivahinkoja ei ole odotettavissa ja paikka on männylle sopiva, mäntyä pitäisi uskaltaa suosia.
    Taimikon hyvinvointia voi tietysti varmistaa liittymällä vaikkapa paikalliseen metsästysporukkaan.
    Matala uskoo, että 50 vuoden kuluttua mäntytukki on heikompilaatuista kuin nykyään.
    Hirvi ei ole kuitenkaan tähän rappioon ainoa syypää.
    1960-luvulta lähtien mäntyä on viljelty sille liian reheville maapohjille.
    Myös taimikoitten hoitamattomuuden kasvu viime vuosikymmeninä heikentänee sahapuiden laatua.

    Maaseudun Tulevaisuus 6.11.2013

    Maassa maan tavalla

    Meillä hirvenmetsästys on ”jokamiehen oikeus” ja metsästysmaat vuokrataan yleensä vastikkeetta.
    Ja metsästäjät maksavat hirvien aiheuttamat vahingot valtion kerääminä pyyntilupamaksuina.

    Metsälehti 7.11.2013

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • 6 m3 10.11.2013, 20:57

    Karujen metsämaiden kuusettumista on arvosteltava siinä määrin hyvän metsänhoidon vastaiseksi ilmiöksi, että sen torjumiseen on aihetta ryhtyä paljon laajemmallakin rintamalla, kuin vain karujen kasvupaikkojen kuusikoita ja kuusivaltaisia metsiköitä männiköiksi muuttamalla.
    Itse asiassa viimeksi mainittua onkin pidettävä vain jo suoritettujen laiminlyöntien ja virheiden korjaamisena.
    hyvään metsänhoitoon kuuluu, ettei kehitys yleensä pääse näin pitkälle.

    Lähde sama kuin edellisessä.

    Korpituvan Taneli 10.11.2013, 23:43

    Mehänpoika:
    ”Sinä sotkeuduit aivan suotta kampanjan ”kuuset pois kuivilta kankailta” muutosvastarintaasi, josta omalla kohdallesi lienee jäänyt joku trauma.
    Minusta se oli siinä mielessä asiallinen kampanja, koska sen jälkeen uudistuskuviot alkoivat muodostua tarkoituksenmukaisiksi tulevaisuuden metsänhoitoa ajatellen. Aiemmin oli vain mäntyä ja koivua hakkailtu ilman uudistamisia kituvan kuusialikasvoksen päältä.”

    ”Kuusi pois kuivilta kankailta” kampanja oli todella hyvä kampanja juuri myös mainitsemistasi syistä. Ei siis yksin siksi että männyn maat tulivat männylle. Sen kampanjan aikana vasta selvisi monille että kaksimetrinen alikasvoskuusi saattaa olla yhtä vanha kuin vieressä oleva tukkikuusi, vaikka kuusi olisikin omalla maaperällään.

    En vain jaksa ymmärtää miten tuon kampanjan ylilyönti, jossa mäntyä tungettiin liian rehevillekkin maille, liittyisi jotenkin hirviin tai yleensä riista-asioihin. Se on minulle liian korkeaa matematiikkaa.

    Se että nyt työnnetään taas kuusta männyn maille on kyllä sidoksissa hirviin, hyvin selvästi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 11.11.2013, 06:32

    6m3: ”Gla ja mehän poika:
    Tuota samaa jargonia on saatu kuulla riittämiin, milloin syynä kuusettumiseen on sotaveteraanit, metsästäjät, riistahallinto.
    Koittakaa saada asiasta jotain uutta esille.”

    Vastaan vain itseni puolesta.
    Olet oikeassa, samaa jargonia on kuultu riittämiin. Kehoituksesi on kuitenkin erikoinen, koska vastasin sinun ja suorittavan portaan jargoniin. Jos haluat saada keskusteluun jotain uutta, silloin kannattaa ottaa esiin uusia näkökulmia sen sijaan, että moittii muita vanhojen asioiden toistelemisesta. Moneen kertaan alas ammuttuja väitteitä jankuttamalla saat aikaiseksi samaa jargoniaa kuin ennenkin. Ei niihin liittyen ole tullut esiin mitään uutta.

    mehänpoika 11.11.2013, 08:29

    Korpituvan Tanelille!
    En huomannut ”Kuuset pois kuivilta kankailta”-kampanjassa minkäänlaisia ylilyöntejä männyn istutuksen osalta liian reheviin kohteisiin.

    Mielestäni vasta siinä yhteydessä, kun rauduskoivujen (se toinen pioneeripuu) käyttö hiipui hirvien hampaissa jo alkukehityksen aikana, alkoivat metsänomistajat käyttää hyvässä uskossaan paljasjuurisia männyntaimia selviin koivukohteisiin. Niiden alkuunlähdöstä oli saatu hyviä kokemuksia myös rehevillä avohakatuilla aloilla.

    Yleensä männyntaimet säilyivät hirviltä muutamia vuosia hangen suojassa. Toinen yllyke ko. työn jatkamiselle olivat hirvestäjien lupaukset. Usein reheviin kohteisiin istutetut männyntaimet myöhemmin kallistelivat ja kehittyivät huonolaatuisiksi liian kevyen muokkauksen tai hirvien syönnösten vuoksi. Siksi myöhemmin, hallatuhoriskeistä huolimatta, siirtyminen kuusentainten käyttöön myös aukkojen metsityksissä alkoi lisääntyä.

    Ei siinä mitään Korpituvan Tanelin toitottamaa ”heiluriliikettä tarvittu”. Korjausliikkeet olivat pakon sanelemia.

    Timppa 11.11.2013, 09:02

    Tässä keskustelussa on jäänyt ottamatta huomioon ilman mukana tulevan typen vaikutus luontoon. Meillä on erittäin paljon vanhoja putaita männiköitä. Yllättävää kyllä niissä mustikkakasvusto on erittäin voimakasta.

    Tulee väistämättä tunne, että luonto on muuttunut selvästi rehevämpään suuntaa vaikkapa vain viimeisen 50 vuoden aikana. Itse kyllä epäilen juuri tuon typen vaikutusta. Epäilemättä se vaikuttaa kuusien kasvuua lisäävästi, kun sinne kankaille aiemmin harhaantuneen kuusta katselee.

    Kuinka paljon ja miten tuo tulevaisuudessakin satavan typen vaikutus pitäisi sopivaa puulajia valittaessa ottaa huomioon, tulisi viisaiden tutkijoiden selvittää. Itse pyrin siihen, että saadaan mahdollisimman paljon kuusi-mäntytaimikoita, jolloin tulevaisuudessa on vaihtoehtoja.

    jees h-valta 11.11.2013, 09:04

    Onpas Timpalla paljon vaihtoehtoja. Peräti kuusi ja mänty.

    Gla 11.11.2013, 09:19

    Timpan mainitsemat paikat ovat niitä, joissa kuivat kesät muodostavat suurimman riskin lehtipuille ja kuuselle. Siksi mäntyä pidän niissä ykkösvaihtoehtona mustikkatyypin kasvupaikkatyypistä huolimatta. Sekoituspuita on silti hyvä olla mukana. Karumman pään kankaalla männyn kaverina tietysti kuusi, ellei juurikääpätilanne lehtipuuhun ohjaa.

    MJO 11.11.2013, 11:22

    Mielestäni vasta siinä yhteydessä, kun rauduskoivujen (se toinen pioneeripuu) käyttö hiipui hirvien hampaissa jo alkukehityksen aikana, alkoivat metsänomistajat käyttää hyvässä uskossaan paljasjuurisia männyntaimia selviin koivukohteisiin. Niiden alkuunlähdöstä oli saatu hyviä kokemuksia myös rehevillä avohakatuilla aloilla.

    Älä nyt taas sönkötä noita hirvi utopioitasi.

    Koivuhan oli pelkkä ”kirosana” siihen aikaan, joka piti tuhota suurinpiirtein kaikkialta suomenmaasta. Siihen aikaan ei tainut edes saada valita istutuspuita tai ainakin joutui voimakkaan painostuksen kohteeksi.

    Timppa 11.11.2013, 12:32

    Jesselle
    On Timpalla ”kalupakissa” koivukin. Kun ensi vuoden istutukset on tehty, niin kasvaa jo 10 ha 1-40-vuotiasta puhdasta koivikkoa. Havupuun seassa koivua ei tunnetuista syistä ole helppoa kasvattaa. Siksi koivua niissä vain vähän. On meillä jätetty pieni haapametsäkin tuomaan vaihtelua maisemaan.

    Gla epäili, että kuivuus haittaa joskus kuusenkasvua. Omat havainnot viittavat, että ongelmat esiintyvät paikoissa, joissa kallion päällä on ohut maakerros. Meillä esimerkiksi paras kuusenkasvu on mäen päällä kivikossa. ( vajaa 50-vuotiaat kuuset jo jopa 42-senttisiä) Tosin kyseessä on ns supra-aktiivinen paikka, siis mannerjään sulettua ei jäänyt vedenpinnan alle.

    Mitähän muuta sieltä pilvistä vielä tulee? Merivesien lämpeneminen epäilemättä lisää haihduntaa ja sitä kautta sateita. Miten Suomessa? Luulisi, että ainakin Länsirannikko tulee saamaan entistä enemmän vettä. Sadanta saattaa vähentyä itään mennessä, kun Atlantilta tulleet sadepilvet ovat ennättäneet purkaa lastinsa. Kuusihan pitää kosteudesta.

    Typpilaskeumilla ja sateilla on epäilemättä heinänkasvua lisäävä vaikutus. Männyn kasvatusta tämä haittaa, koska heinä silloin usein nitistää sen sirkkataimen. Me olemme ratkaisseet ongelman niin, että ästystä ja sen yhtydessä suoritettua männynkylvöä täydennetää seuraavana vuonna kuusenistutuksella. Silloin esin pahemmin heinettyvät alueetkin ovat ainakin jossain määrin taimettuneita, siis kuusilla. Tietysti myös muokkaamatta jäänet kohdat.

    6 m3 11.11.2013, 16:12

    Laskeskelin yhteen 2 ynnä 2 ja sain tulokseksi viisi.

    Metsämarssien aikakautta olletikin on eläneet Taneli, Timppa, Aukusti, metsä eemeli ja ensolainen evakko ainakin. (omia päätelmiäni)

    Mikä on aikalaisten näkemys tuosta, miten se edisti hyvää metsänhoito tapaa?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 5 6 7 … 12 13 14