› Keskustelut › Metsänomistus › Kuusta suositaan liikaa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 131)
1 2 3 4 5 6 … 12 13 14

  • Kuusta suositaan liikaa

    Lähetetty: 8.11.2013, 16:33

    Hirvivahinkoja välttääkseen moni metsänomistaja näyttää valitsevan männyn tilalle kuusen.tämäkin ratkaisu voi myöhemmin osoittautua huonoksi.
    Matala muistuttaa ettei männyn kasvatuskaan sentään toivotonta ole.
    Jos hirvivahinkoja ei ole odotettavissa ja paikka on männylle sopiva, mäntyä pitäisi uskaltaa suosia.
    Taimikon hyvinvointia voi tietysti varmistaa liittymällä vaikkapa paikalliseen metsästysporukkaan.
    Matala uskoo, että 50 vuoden kuluttua mäntytukki on heikompilaatuista kuin nykyään.
    Hirvi ei ole kuitenkaan tähän rappioon ainoa syypää.
    1960-luvulta lähtien mäntyä on viljelty sille liian reheville maapohjille.
    Myös taimikoitten hoitamattomuuden kasvu viime vuosikymmeninä heikentänee sahapuiden laatua.

    Maaseudun Tulevaisuus 6.11.2013

    Maassa maan tavalla

    Meillä hirvenmetsästys on ”jokamiehen oikeus” ja metsästysmaat vuokrataan yleensä vastikkeetta.
    Ja metsästäjät maksavat hirvien aiheuttamat vahingot valtion kerääminä pyyntilupamaksuina.

    Metsälehti 7.11.2013

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • 6 m3 10.11.2013, 17:52

    Taneli, nou hard feelings.

    Kajaanin UPM:n tehdas taisi olla edelläkävijä tuossa otsonoinnissa mänty kuitupuun osalta.
    Mutta kävi niinkuin kävi, tehdas suljettiin. tehdas rikkoi tuotanto ennätyksiään toisensa perään ennen sulkemistaan.
    Nyt sinne on suunnitteilla toisenlaiset prosessit, biopolttoaineet sahatavara jätteistä.
    Ja bittejä siellä käänellään ja väännellään ahkerasti.
    Työllisyys lukujen valossa siellä on nyt enemmän työntekijöitä kuin paperitehtaan aikaan, entisten aitojen sisällä.

    Mutta totta on, toisenlaisia keitoksia on ne, minkä kanssa minä olen tekemisissä.

    Korpituvan Taneli 10.11.2013, 18:20

    Tässä on tullut puhuttua sellusta ja mekaanisesta massasta. Niille joille nuo nimikkeet ovat hiukan oudompia, pieni kertaus.

    Sellu, eli tekninen selluloosa. Nimike ”sellu” ei ole mikään haukkumanimi. Aiemmin puhuttiin todella selluloosasta, mutta kun se nimi on kemiassa varattu täysin puhtaalle selluloosalle, niin teollisen paalatun tuotteen nimittäminen selluloosaksi on harhaanjohtavaa. Se on on muutakin kuin kemiallisesti puhdasta selluloosaa. (A.Jalkanen voisi selventää meille mitä selluloosa oikeasti on.) Niinpä sitten otettiin tuo jo monesti käytetty nimi ”sellu” tämän teknisen tuotteen nimeksi.
    Selluprosessissa puu hakataan hakkeeksi ja keitetään kemialisesti, nykyisin vahvoilla emäksillä, niin että puun rakenne hajoaa täysin, siis kuidut irtoavat toisistaan. Apuna käytetään toki lämpöä, mutta ei mekaanista jauhamista. Vain jotain lajittelussa eroteltuja kuitukimppuja saatetaan vähän jauhaakkin.
    Tämä syntynyt kuitumassa eli sellu sitten pestään ja lajitellaan ja lopuksi kuivataan ”pahvi” levyiksi
    Keitossa vapautuva mustalipeä poltetaan ja näin saadaan talteen niin paljon energiaa, että sillä voidaan kattaa koko prosessin lämmön ja sähkön tarve, riittää jopa naapureillekkin energiaa.

    Jatkuu

    Korpituvan Taneli 10.11.2013, 18:21

    Mekaaniset massat ovat sitten moninaisempi joukko. Niissä puu jaehetaan kokonaisuutena kuitumassaksi. Näin saanto on parempi, mutta sitten ei jää poltettavaksi muuta kuin kuori. Mekaanisen massan tuotanto onkin hyvin energiäsyöppöä hommaa. Sähköä kuluu rutkasti ja nykyisin jonkun verran lämpöäkin.

    Alunperin mekaaninen massa oli hioketta, joka todella hiottiin kivillä puusta. Aikanaan se aloiteettiin koskivoimalla, mutta sitten sähkö tuli pyörittämään kiviä, taidettiinpa käyttää höyrykoneitakin jossain vaiheessa.
    Alunalkaen mukana oli tietysti vesi ja sitten keksittiin lämmittää vesi etukäteen ja liottaa sillä puuta. Sitten mentiin askel sellun suuntaan ja käytettiin myös kemikaleja puun pehmitykseen. Monien vaiheiden jälkeen tultiin sitten nykyaikaiseen TCMP-prosessiin. Siinä lämmöllä (T) ja kemikaleilla (C) pehmitetty hake jauhetaan mekaanisesti (M), massaksi (P). Niin ja nyt sitä sitten vielä otsonoidaankin, ainakin jos mäntyä jauhetaan.
    Mekaanista massaa sanotaan yleisesti hierteeksi. Joku puhuu kemihierteestä joku jopa termo- tai lämpöhierteestä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 10.11.2013, 18:27

    Mehänpoika:
    ”Neuvontaorganisation viaksi laskisin sen, että se on luottanut liikaa riistapuolen lupauksiin.”

    Männyn tuonnilla liian viljaville maille ja jollain ”riistapuolella” ei ole minkäänlaista yhtymäkohtaa.

    Männyn istutuksessa liian reheville maille oli vain kysymys kampanjan ”kuusi pois kuivilta kankailta” voimakkaasta ylilyönnistä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehänpoika 10.11.2013, 19:12

    Korpituvan Taneli:
    ”””Männyn tuonnilla liian viljaville maille ja jollain ”riistapuolella” ei ole minkäänlaista yhtymäkohtaa.

    – Se on vain Korpituvan Tanelin mielipide. Hän saa mielellään elää sen kanssa.

    Minun kokemukseni ja tietoni perusteella olen avoimesti eri mieltä Korpituvan Tanelin kanssa. Koetan vielä kertaalleen perustella asiaa:
    Ensimmäiseksi metsänviljelyssä liiallisen hirvikannan korvaamattomat haitat nähtiin 1970-luvun alussa, jolloin vielä käytettiin maapohjan ja kasvuolosuhteiden mukaista puulajivalintaa. Kohta taimitarhoilla rauduskoivun taimet alkoivat mennä kaatopaikalle ja aukoille alettiin istuttaa lähinnä mäntyä ja jonkun verran myös kuusta.

    Ajateltiin ja toivottiin, että mänty selviää rauduskoivua paremmin hirviltä karkuun. Toisin kävi. Mänty oli kuuseen verrattuna ylivoimainen alkukehitykseltään, mutta ainakin suojaiset ja pienet aukot kuusikoiden keskellä menivät liian usein hirvien suihin.

    Yhtymäkohtana riistahallintoon olivat hirvimiesten lupaukset, että hirvivahinkoja ei pitäisi enää seuraavan syksyn metsästyksen jälkeen esiintyä. Siksi päätöksiä uudistettavan puulajin valinnan suhteen ei Tapiosta ole tullut, ei vieläkään. Teroitetaan vaan maapohjan vaatimuksia puulajivalinnalle, mutta maanomistaja päättää omaa metsäänsä koskevista asioista.

    Heiluriliikkeen, jos sellaista yleensä on edes ollut, ovat aiheuttaneet ”riistapuolen” muunnettua totuutta puhuneet päättäjät.

    Korpituvan Taneli 10.11.2013, 19:52

    Mehänpoika:
    ”korvaamattomat haitat nähtiin 1970-luvun alussa, jolloin vielä käytettiin maapohjan ja kasvuolosuhteiden mukaista puulajivalintaa. ”

    Puhut ilmeisesti sitä mitä olet kuullut ja mitä olet luullut. Minä sensijaan olen elänyt sen ajan.

    Varoittelevia ääniä oli jo paljon 60-luvun alkupuolella, männyn sopivuudesta joka paikkaan. Ne kuitattiin vain kampanjan ”kuusi pois kuivilta kankailta” normaaliksi muutosvastarinnaksi, jota ne tietysti osin olivatkin.
    Täälläpäin siinä ei ollut juuri ollenkaan tuota koivu episodiakaan mukana.

    Sinulla on oikeus kutoa tuon asian ympärille ihan minkälaisen riistaverkon vain haluat. Älä sitten nipota jos menetät kuvittelujesi vuoksi uskottavuutesi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehänpoika 10.11.2013, 20:09

    Korpituvan Tanelille!
    En nipota jos uskottavuus on mennyt. Sinä sotkeuduit aivan suotta kampanjan ”kuuset pois kuivilta kankailta” muutosvastarintaasi, josta omalla kohdallesi lienee jäänyt joku trauma.

    Minusta se oli siinä mielessä asiallinen kampanja, koska sen jälkeen uudistuskuviot alkoivat muodostua tarkoituksenmukaisiksi tulevaisuuden metsänhoitoa ajatellen. Aiemmin oli vain mäntyä ja koivua hakkailtu ilman uudistamisia kituvan kuusialikasvoksen päältä.

    Sanon vielä kertaalleen, että olen elänyt ja kokenut nuo ajat. Mitään en ole kirjoittanut kuvittelujeni varassa.

    Puun takaa 10.11.2013, 20:17

    Eri puulajien suosimiset eri aikakausina ovat aika mielenkiintoisia.
    Minäkin muista, tai ainakin tiedän ”valkea valhe” -koivuvihan, Tanelin mainitseman kuusivihan, räkämäntyvihan ja nyt uuden kuusivihan.
    Samaan aikaan vihan vastapainoksi on lyöty maahan vuoroin kuusta, mäntyä, koivuakin, sen jälkeen taas kuusta, ja kohta ties mitä.
    Koviston Manu vertasi aikoinaan toimittajia sopulilaumoihin. Metsäasioissa voisi myyrälauma kuvata paremmin kunkin ajan ilmiöitä.
    Kovin painaviahan eivät syyt ole koskaan olleet.
    On vain ollut joku äänekäs kellokas kaillottamassa, ja siitä se on sitten lähtenyt.

    6 m3 10.11.2013, 20:42

    Karujen metsämaiden kuusikot.

    Sitä mukaa kuin metsiemme kuusistuminen varsinkin viime vuosisadan loppupuolella ja tällä vuosisadalla on nopessa tahdissa edistynyt, ja kuusi on yhä täydellisemmin vallannut takaisin ne alueet, jotka se kaskiviljelyn ja runsaiden kulojen johdosta joutui kaskiviljelyn aikakautena luovuttamaan männylle ja koivulle, on kuusen leviäminen myös sille liian karuina pidettäville kasvupaikoille saanut yhä suuremman taloudellisen merkityksen.

    Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että kuusi jo on saanut Suomen eteläpuoliskossa vankan jalansijan yli kolmanneksella keskimäärää laihemmista kangasmaista (kanerva- ja puolukkatyypin metsämaista.
    Varsinkin etelä-Suomen länsipuoliskossa, joka kauemmin kuin itäinen puoli on ollut kaskiviljelyn vaikutuksen ulkopuolella, muodostaa taistelu karujen kankaiden kuusettumista vastaan tällä hetkellä erään käytännön metsänhoidon tärkeimmistä tehtävistä.

    Metsäkäsikirja vuodelta 1956

    mehänpoika 10.11.2013, 20:43

    Puun takaselle!
    Ei ole mitään ”uutta kuusivihaa”. On vain yritetty perustella, mihin voi johtaa liiallistyen hirvien aiheuttama metsien kuusettaminen. Hirvivihaa tuskin todellisuudessa ilmenee.

    On vain typeriä korkean hirvikannan ylläpitäjiä ja heidän kannattajiaan, jotka aiheuttavat joutavaa ja kalliiksi käyvää metsänhoitosekoilua. Jopa maantieliikenteen turvallisuusastekkin on riippuvainen tämän poppoon päätöksistä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 131)
1 2 3 4 5 6 … 12 13 14