Keskustelut Metsänomistus Kuusta suositaan liikaa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 131)
  • Kuusta suositaan liikaa

    Hirvivahinkoja välttääkseen moni metsänomistaja näyttää valitsevan männyn tilalle kuusen.tämäkin ratkaisu voi myöhemmin osoittautua huonoksi.
    Matala muistuttaa ettei männyn kasvatuskaan sentään toivotonta ole.
    Jos hirvivahinkoja ei ole odotettavissa ja paikka on männylle sopiva, mäntyä pitäisi uskaltaa suosia.
    Taimikon hyvinvointia voi tietysti varmistaa liittymällä vaikkapa paikalliseen metsästysporukkaan.
    Matala uskoo, että 50 vuoden kuluttua mäntytukki on heikompilaatuista kuin nykyään.
    Hirvi ei ole kuitenkaan tähän rappioon ainoa syypää.
    1960-luvulta lähtien mäntyä on viljelty sille liian reheville maapohjille.
    Myös taimikoitten hoitamattomuuden kasvu viime vuosikymmeninä heikentänee sahapuiden laatua.

    Maaseudun Tulevaisuus 6.11.2013

    Maassa maan tavalla

    Meillä hirvenmetsästys on ”jokamiehen oikeus” ja metsästysmaat vuokrataan yleensä vastikkeetta.
    Ja metsästäjät maksavat hirvien aiheuttamat vahingot valtion kerääminä pyyntilupamaksuina.

    Metsälehti 7.11.2013

  • Gla

    Suorittava porras: ”o.. olikos Anton tänään sitä hirvikannan kokoa säätelemässä ? :)”

    Hirvikannan koko päätetään kirjoituspöydän ääressä.

    Suorittava porras: ”Mistään yksipuolisuudesta ei ole missään nimessä kysymys , ainoastaan metsänomistajan osaamattomuudesta , jos istutetaan puita väärille maapohjille tai anetaan vesakon kasvaa hirviä houkuttelevaan tiheyteen ja pituuteen .”

    Kun on mahdollisuus valita vähiten huono vaihtoehto, ei kannata alkaa arvostella päätöksen tekijää. Kuten lukijoiden kuvista huomaat, minunkin koivikkoni oli vailla vesakkoa ja silti moneen kertaan syöty. Nyt ei tosin ole enää koivikkoakaan, vaikka päätehakkuusta on jo useampi vuosi.

    Mutta jos haluat asettaa pohtia osaamattomuutta ja tehdä vastakkainasettelua, kerrotko aluksi, miksi hirvikanta alkoi kasvaa voimakkaasti 90-luvulla ja kasvu taittui vasta kymmenen vuotta myöhemmin?

    Suorittava porras: ”Kuten tuolla edeläkin todettiin saattaa kuusen suosimisessa olla enemmänkin kyse siitä , että on järkytytty rehevien maapohjien ”rehumänniköistä” ja vahingon välttämiseksi istutettu varmuuden vuoksi kuusta liiankin karuille maapohjille”

    Ei kelpaa selitykseksi. Jos tuo selittäisi asiaa merkittävällä tavalla, rehevillä paikoilla pitäisi koivun olla suosiossa. Vaan ei ole.

    Kuitupuunkasvattaja

    6m3 ja Taneli:

    Kuusmottinen voisi perehtyä massanvalmistukseen kokonaisuudessan hiukka tarkemmin. Sulfaattikeitto on valtamenetelmä ja sen merkitys näyttää energian hinnan noustessa vain kasvavan. Kajaanissa oli paperitehtaan yhteydessä mekaanisen massan tuotantoa ja siellä tosiaan mäntyä voitiin käyttää mekaanisen massan valmistuksessa, kun pihkaongelma poistettiin mm. otsonoinnilla.

    Sen sijaan Tanelin hyvin tuntemassa sulfaattikeitossa pihka ei ole lainkaan ongelma. Itse asiassa pihkainen lehtikuusi keittyy kyllä erittäin hyvin. Erittäin pihkaisessa puussa saanto kyllä laskee, mutta pihka ei kyllä haittaa pätkääkään.

    mehänpoika

    Ketjun aloittaja:
    ”1960-luvulta mäntyä on viljelty selle liian reheville maapohjille.”

    Maas.Tul. 6.11.2013 ko. uutisessa:
    ”1960-luvulta 1980-luvulle mäntyä on viljelty sille liian reheville maapohjille.”
    – Tässäpä samasta uutisesta kaksi toisistaan poikkeavaa uutisointia. Ketjun aloittaja ilmeisesti haluaa tältä osin muuntaa totuutta ja mollata Tapion metsänhoito-ohjeiden mukaan toteutettua yksityismetsien metsänuudistamista lähinnä männyn istutusten osalta.

    Ketjusta pois jätetty kohta ”1980-luvulle”, mikä on juuri se ajankohta, jolloin männyn sijaan ryhdyttiin istuttamaan kuusta runsaan hirvikannan alueille.

    Ennen männynviljelyn massiivista kautta (1960-1980) oli käytetty rehevillä avohakatuilla alueilla huomattavasti enemmän rauduskoivua, mutta hirvien vuoksi tulokset jäivät monesti huonoiksi.
    Tuolloin voimassa olevat metsänhoito-ohjeet neuvoivat avohakatuilla aloilla käyttämään ns. luontaisesti aukeita maita metsittäviä puulajeja, kuten rauduskoivu (rehevä maa) tai mänty (karumpi maa). Kuusta neuvottiin käyttämään vain pienialaisissa tai varjoisissa kohteissa.

    Suomessa runsas hirvkanta oli metsänhoidossa ennalta kokematon, joten männynistutusbuumi oli luonnollinen reaktio siihen, kun istutetut rauduskoivuntaimet alkoivat mennä hirvien suihin. Ei ollut vielä riittävästi kokemuksia siitä, miten männyille jatkossa kävisi. Tulokset olivat selkeimmin nähtävissä vasta 10-20 vuoden jälkeen, eli 1980-luvulla.

    Siirtyminen kuusentainten kysynnän lisääntymiseen nähtiin ja koettiin kipeinä tappioina ensin taimitarhoilla. Ensin rauduskoivuntaimia, myöhemmin männyn taimia, jouduttiin kärräämään kysynnän puutteessa kaatopaikoille. Samaan aikaan oli kuusentaimista valtavaa pulaa. Taimia tuotiin Suomeen jopa ulkomailta.

    Jospa nyt ”suorittava porras”, ”6 m3” ja kumppanit lopettaisivat ysityismetsien hoidon moittimisen ainakin männyn istutusten huonon laadun osalta. Kaikki nimittäin johtuu luonnottoman tiheän hirvikannan mukanaan tuomista ongelmista.

    Korpituvan Taneli

    OK, sekin selvisi. Oli siis kysymys mekaanisen massan valmistuksesta, siinä otsonoinnissa, ei sellun keitosta.
    Sellun keitossahan männyn pihkaisuuden lisäys näkyy vain raakamäntyöljyn saannon lisäyksenä ja sekin on myytäväksi kelpaava tuote.

    Jos tuolla otsonoinnilla on tosiaan saatu mäntykin kelvolliseksi mekaanisen massan valmistuksen raaka-aineeksi, niin se avaakin jo uusia näköaloja.
    Tässä aiemmin ennustelin ankeita aikoja männyn kuitupuun menekille. Tähän asti mekaanisen massa valmistukseen on kelvannut, havupuista, vain kuusi. Toisena raaka-aineena on ollut haapa, mutta nykyään koivukin on kelvannut. Kun tähän lisätään se että kuusi on sellunakin selvästi pitkäkuituisempaa ja halvempaa valkaista kuin mänty, niin se olisi tiennyt männyn kuitupuulle vaikeaa tilannetta.

    Jos nyt tuon otsonoinnin myötä mekaanisen massan tehtaille rakennetaan neljäskin hakesiilo ja se tulee männylle, niin tilanne muuttuu hiukan.
    Jatkossakin totuutena pysyy se että kuusi on selvästi pitkäkuituisempaa ja vaaleampana halvempaa valkaista. Männyn voimakkaampi valkaisuprosessi myös huonontaa kuidun lujuusominaisuuksia.

    Mekaanisen massan valmistukseen menevällä kuusipuulla on aina ollut tiukemmat laatuvaatimukset. Esim. isompi latvaläpimitta, mutta myös pihkäkoroja on vierastettu. Hento oksaisuuskin on ollut toivelistalla, ei myöskään kitukasvuisia harsuuntuneita puita ole katsottu hyvällä silmällä. Tämä ns ”hiomokuusi” on myös haluttu tuoreena tehtaalle. Tehtaan puunkäsittelyssä on yleensä ollut joko ihmissilmään tai nykyään konenäköön perustuva lajittelu, jolla erotellaan ”sellukuuset” eri kasaan.
    Onkohan ostajien listoissa tästä eteenpäin myös mäntykuidulle kaksi laatua, ”hiomomänty” ja ”sellumänty”?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Mehänpoika:
    ”Jospa nyt ”suorittava porras”, ”6 m3″ ja kumppanit lopettaisivat ysityismetsien hoidon moittimisen ainakin männyn istutusten huonon laadun osalta. Kaikki nimittäin johtuu luonnottoman tiheän hirvikannan mukanaan tuomista ongelmista.”

    Nyt taitaa Mehänpojalla taistelun tuoksinassa unohtua historialliset tosiasiatkin.
    40- 50-luvuilta alkoi kuusen häätäminen pois kuivilta kankailta. Se oli todellakin suuren luokan uroteko, jolla ainakin täällä Länsi-Suomessa saatiin metsiin paljon hyvää laadukasta lisäkasvua.
    Valitettavasti tämä vain meni yli silloin ja mäntyä työnnettiin sitten myös liian reheville maille. Yhdessä hirvituhojen kanssa tästä seurasi melkoinen laatukatastrofi erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa.

    Se että mäntyä istutettiin liian reheville paikoille ja jopa pelloille ei johtunut vähäiseltäkään osin hirvistä tai hirvikannan suuruudesta tai pienuudesta. Vika oli yksinomaan neuvontaorganisaation hatun alla.

    Kyllähän minäkin hirviä vihaan ja panisin mielelläni kaikki maailman pahat asiat niiden syyksi. Pitää kuitenkin olla myös rehellinen itselleen ja muille. Pitää myös esittää asiansa niin ettei käy kuten meidän myyrä- ja hirvituhovastaavalle eli Antonille, ettei hänen asiallisiakaan kommenttejaan enää noteerata miksikään.
    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Kannattaisi ehkä luoda silmäys markkinoihin. Kuustahan käytetään paljon enemmän kuin koivua ja sillä on hyvin monipuoliset markkinat. Mikä olisi ollut tilanne, jos kaikki tuoreet maat olisi uudistettu koivulle. Uskooko joku, että koivulle olisi ollut samanlaiset markkinat kuin nyt kuuselle??

    Toinen kysymys on metsän tuotto. Siitäkin on täällä kirjoitettu. Nimittäin koivikko nopeasta kasvustaan huolimatta tuottaa selvästi huonommin kuin kuusikko. Tukkiosuus on selvästi pienempi ja tukin hinta joitakin erikoistyviä lukuunottamatta on, kuten tiedetään, vain 3/4-osaa kuusitukin hinnasta. Jos koivua olisi viljelty vielä enemmän, niin ero kuusikon hyväksi olisi vielä kasvanut.

    En tiedä sitä, millaiset ohjeet yleisesti olivat 1960-luvulla. Ainakin meidän metsät uudistettiin istuttamalla, mikä paljasjuuritaimilla kivikkoiseen maastoon oli melkoinen urotyö. Ja jälkipolvien kannalta ainoa oikea.

    Todettakoon vielä, että meilläkin uudistetaan koivulle ensi vuonna taas kerran. Kyseessä on vanha lehmähaka, jossa koivuntaimi nopeakasvuisena pärjää paremmin vatukon ym kanssa. Myös maisemasyyt puoltavat tässä kohteessa koivua.

    Uskoisin, että tulevaisuudessa kuusen markkinat monipuolistuvat entisestään ja kuusen kasvatus verrattuna koivuun on entistäkin kannattavampaa. Männyn laadun parantajana kuusi puoltaa paikkaansa myös vähän karummillakin mailla. Eikä sitä tarvitse niillä välttämättä kasvattaa tukkipuuksi asti.

    mehänpoika

    Korpituvan Taneli:
    ””Nyt taitaa Mehänpojalla taistelun tuoksinassa unohtua historialliset tosiasiatkin. 40 -50 luvuilta alkoi kuusen häätäminen pois kuivilta kankailta.”

    – Taneli muistaa paremmin 40 -50 luvuilta alkaneen kampanjoinnin kuusien häätämiseksi pois kuivilta kankailta. Tätä en huomannut Metlan erikoistutkija Matalan uutisesta ”Kuusta suositaan liikaa”. Keskityin vastauksessani lähinnä hirviongelmaan, jonka vuoksi Tapion ohjeet ovat olleet sellaiset kun ovat olleet.

    Oli ollut kohtuutonta vaatia Tapiota muuttamaan uudistamisen taimivalintaohjeitaan jatkuvasti sen mukaan, miltä uudistamisen tulokset 5-10 vuoden jälkeen perusmetsityksestä näyttävät. Varsinkin, kun riistahallinnolta on aina vuosittain saatu takeet hirvituhojen saamisesta kuriin. Tämä ketju petti jatkuvasti.

    Juuri peltojen metsityksissä oli 1970-luvulla pääohjeena uudistettavan puulajin osalta, että sen kuului olla mänty. Vain aivan asumusten läheisyyteen tai maisemakohteisiin suositeltiin rauduskoivua. Aukeille peltolohkoille tehdyt kuusenistutukset olivat melkein aina epäonnistuneet lähinnä hallan tai myöhemmin selvinneen boorin puutteen vuoksi.

    Yleensä männynistutukset sopivasti muokatuilla mailla onnistuivat ihan hyvin. Tiiviillä tai soistuneilla mailla, missä muokkaus oli jäänyt liian kevyeksi, tapahtuivat pahimmat epäonnistumiset. Esimerkiksi äestys osoittautui monesti liian kevyeksi esityöksi männyn taimille. Usein tarvittiin palteita muodostava kaivurilaikutus tai ojitusmätästys, jotka tulivat muokkauskeinoina enemmän männynistutusbuumin jälkeen.

    Mänty ei ollut arka keväthalloille, kuten kuusi. Se ei myöskään juronut ensin paria vuotta kuten paljasjuurinen kuusen taimi. Tämän vuoksi heinimiset ja vesomiset jäivät vähäisiksi, sekä taimikko vakiintui nopeasti. Valitettavasti taimet maistuivat hyvin hirville.

    Neuvontaorganisation viaksi laskisin sen, että se on luottanut liikaa riistapuolen lupauksiin. Antonin kannanottoihin olen yleensä vastannut 5 pisteellä.

    6 m3

    Taneli ja kuitupuunkasvattaja:
    En tietääkseni missään vaiheessa käyttänyt mäntykuidun osalta termiä ”sellun keitto” vai käytinkö?
    Viittasin vain lyhyesti tuohon otsonointiin mäntykuitupuun osalta, josta kuitupuunkasvattaja ansiokkaasti. tekikin täydennys selvityksen.

    Gla ja mehän poika:
    Tuota samaa jargonia on saatu kuulla riittämiin, milloin syynä kuusettumiseen on sotaveteraanit, metsästäjät, riistahallinto.
    Koittakaa saada asiasta jotain uutta esille.

    6 m3

    Mehänpoika
    Missä vaiheessa minä tai suorittava on moittinut yksityis metsänomistajia huonosta metsän hoidosta???
    Kysyn vaan???
    Omalta osaltani olen poiminut tänne kirjallisuudesta ja lehdistä nuo asiat.
    Suorittavan osalta en mene sanomaan muuta kuin että lienee tuota kokemus peräistä ja nähtyä aivan kenttä olosuhteissa.

    Korpituvan Taneli

    6m3:
    ”En tietääkseni missään vaiheessa käyttänyt mäntykuidun osalta termiä ”sellun keitto” vai käytinkö?”

    Et tosiaankaan puhunut sellun keitosta, vaan männyn kuiduttamisesta.
    Minulle vasta tänään selvisi että mäntyä voidaan tehdasmittakaavassa kuiduttaa myös mekaanisesti. Minulle männyn kuitukäyttö on tahan asti ollut pelkästään sellun keittoa. Aina sitä oppii uutta!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 131)