Keskustelut Metsänomistus Kuusta suositaan liikaa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 131)
  • Kuusta suositaan liikaa

    Hirvivahinkoja välttääkseen moni metsänomistaja näyttää valitsevan männyn tilalle kuusen.tämäkin ratkaisu voi myöhemmin osoittautua huonoksi.
    Matala muistuttaa ettei männyn kasvatuskaan sentään toivotonta ole.
    Jos hirvivahinkoja ei ole odotettavissa ja paikka on männylle sopiva, mäntyä pitäisi uskaltaa suosia.
    Taimikon hyvinvointia voi tietysti varmistaa liittymällä vaikkapa paikalliseen metsästysporukkaan.
    Matala uskoo, että 50 vuoden kuluttua mäntytukki on heikompilaatuista kuin nykyään.
    Hirvi ei ole kuitenkaan tähän rappioon ainoa syypää.
    1960-luvulta lähtien mäntyä on viljelty sille liian reheville maapohjille.
    Myös taimikoitten hoitamattomuuden kasvu viime vuosikymmeninä heikentänee sahapuiden laatua.

    Maaseudun Tulevaisuus 6.11.2013

    Maassa maan tavalla

    Meillä hirvenmetsästys on ”jokamiehen oikeus” ja metsästysmaat vuokrataan yleensä vastikkeetta.
    Ja metsästäjät maksavat hirvien aiheuttamat vahingot valtion kerääminä pyyntilupamaksuina.

    Metsälehti 7.11.2013

  • Puun takaa

    Kuusitukinkin hinta on toki vaihdellut aikojen myötä, mutta on ollut toteutuneiden puukauppojen mukaan ihan hyvä jo 70-luvulta lähtien.
    Lisänä on ollut kuusikuitupuun huomattavasti parempi hinta muihin kuitupuihin nähden.
    Tulevaisuutta ei tietysti tiedä kukaan, mutta nykyinen koko Eurooppaa ja muutakin maailmaa koskeva rakennusten U-arvo-jahti toimii kuusen eduksi enemmän kuin mikään tähänastinen seikka.

    Metsäkupsa

    Kyllähän näillä seuduilla kuusta maahan lyödään,kun istutus hommiin ryhdytään.Ensinäkin maapohjat reheviä ja hirvet vioittavat koivikot,joten ei paljon vaihtoehtoja jää.Eikä hullumpi ole tuottokaan,joten näin jatketaan. Otsikko kyllä oikeassa,mutta itsellänikin kasvupaikat 70% lehtomaisia tai tuoreita kangaita niin kuusen kasvatus järkevintä toistaiseksi.

    6 m3

    Mannyn kuidutus oli ongelmallista. Ratkaisua haettiin otsonoinnista. Mannyn pihka oli se ongelma. Kuusella ei vastaavaa haittaa. Olikohan se sitten kuusisellua jota sotien aikaan hevosillekin syotettiin? Pakko olla. kuusi oli silloisen sellun tuoton ykkospuu.

    mehänpoika

    Kuusta joudutaan suosimaan edelleenkin Etelä Suomen metsien uudistamisessa jos nykyisestä hirvikannan säätelyjärjestelmästä itsepäisesti pidetään kiinni. Takaahan pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys männyn- ja koivun taimikkotuhoja tekevät tiheät hirvikannat jo senkin vuoksi, että ukkoutuville metsästysseuroille ei Suomen Riistakeskus pysty markkinoimaan riittävästi pyyntilupia. Ilmeisesti pakkokeinoja niiden markkinointiin ei ole.

    Pohjoisempi osa Suomesta onkin luontaisesti enemmän männylle soveltuvaa maata. Siellä riittää vielä Etelä Suomen aluetta paremmin hirville talviravintoa, eli männyn havua. Kuitenkin Lapin männyntaimikot ovat ilman suuria rahallisia panostuksia käytännöllisesti uusiutumattomia.

    Hirvien talviravintovarat ovatkin kovasti hupenemassa, joten hirvivahingot männyn, haavan ja koivuntaimikoissa tullevat säilyttämään kuusen suosimista muiden puulajien kustannuksella. Ilmeisesti juuri tämä on alkanut paikoin nälkiinnyttää kantavia naaraita talvisin, koska vasapainot ovat pienentyneet.

    Näyttäisi siltä, että tiheisiin hirvikantoihin johtanut hirvikannan säätelyjärjestelmä on jo kääntynyt itseään vastaan talvilaidunten ehtymisen ja ”metsästysseurojen ukkoutumisen” muodossa.

    Puun takaa

    Etelä- ja Länsi-Suomessa myös kuusentaimikot kärsivät nykyisin sorkkaeläintuhoista.
    Metsäkauriit ovat paikoitellen melkoinen riesa.

    suorittava porras

    ### Hirvien talviravintovarat ovatkin kovasti hupenemassa ###

    Älähän mehänpoika höpötä joutavia ravinnon puutteesta. Jos käy vähänkin pihapiirin ulkopuolella , on mahdollista todeta , että ravintopulaa hirvillä ei ole , eikä tule olemaan nykyisillä kannan tiheyksillä . Ruoka on riittänyt yli kaksinkertaisellekin eläinmäärälle.

    Ne vasatkin ovat pieniä vain siitä syystä , että naaraat ovat tiinehtyneet sonnien puutteessa vasta myöhäisemmästä kiimasta (jos silloinkaan). Ravinnolla ei tähän seikkaan ole pienintäkään vaikutusta.

    Korpituvan Taneli

    6m3:
    ”Mannyn kuidutus oli ongelmallista. Ratkaisua haettiin otsonoinnista. Mannyn pihka oli se ongelma. Kuusella ei vastaavaa haittaa. Olikohan se sitten kuusisellua jota sotien aikaan hevosillekin syotettiin? Pakko olla. kuusi oli silloisen sellun tuoton ykkospuu.”

    Sulfiittisellun aikaan, siis sellunkeiton ammunkoitosta aina 70-luvulle, vain kuusesta ja haavasta voitiin tehdä sellua. Siis sotaajan hevossellu oli kuusta. Ehkä happokeitolla (sulfiitti) olisi vielä saatu mäntykin keitettyä, mutta senaikaisilla valkaisumenetelmillä siitä ei olisi tullut kuin ruskeita pahvilaatikoita.

    60-luvulla sitten alkoivat emäksiset prosessit kehittyä, niistä sulfaattiprosessi jäi lopulta käteen. Nyt sitten alkoivat kelvata mänty ja koivu. Tehtiimpä sellua jopa lepästä ja pajustakin, vähän enemmänkin kuin kokeeksi.
    Sulfaattisellu oli alkuun valkaisematonta, kunnes sitten klooriin perustuva valkaisu tuli apuun. Nykyisin valkaisu perustuu happeen ja otsoniin.
    Viimeiset sulfiittitehtaat ajettiin alas 70-luvun lopulla.

    Mistähän tuo männyn kuidutuksen ongelman tieto on peräisin?
    Olin sentään 30 vuotta sellutehtaalla töissä ja alkuun aika selkeästi prosessin parissa. Kaskisissa keitettiin kuusta ja mäntyä sekaisin, mutta monesti pelkkää mäntyä. Pihkaongelma???
    Koivu oli vaikeinta keittää ja koivukeittoon lisättiin nimenomaan mäntyoljyä. Alkuunsa pantiin tosin mäntyhaketta koivun joukkoon ja saatiin sama vaikutus, mutta siitä jouduttiin luopumaan. Koivu ja mänty tarvitsevat niin erilaisen keittokäsittelyn että mänty jää koivukeiton seassa raakaksi ja aiheuttaa aikanaan valmiissa paperissa käyristymiä.

    Kyllä otsooni on selkeästi valkaisuun käytetty aine. Männyn pihkan kanssa sillä ei tietääkseni ole tekemistä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla

    WM: ”Höttöpuu ja liima,mikä luottamusta herättävä yhdistelmä.”

    Maanantain Metsäradiossa saadaan kuulla näkemys tuosta aiheesta.

    Gla

    Puun takaa: ”Mistä se kuusen ylituotantotilanne voisi tulla, kun sitä on istutettu suuret määrät liian karuille maille?”

    Jollei verottaja pilaa tällä hetkellä toimivaa järjestelmää, ylituotannosta tulee ongelma vain niille, jotka eivät hoida metsiänsä korjuukaluston ehdoilla.

    Gla

    6m3: ”Edelleenkin nuo ”lehmat” ovat valtion! Turha syyttaa metsastajia asiasta.”

    Tavallinen metsästäjä onkin väärä kohde haukuttavaksi. Riistahallinto on ainoa taho, jolla on päätösvaltaa asiassa. On täysin oikeutettua kritisoida sen toimintaa.

    6m3: ”Johan artikkelissakin kehoitettiin mo:ia liittymaan hirvikannan hoitoon. Ei auta itku markkinoilla kun turkki myyda pitaa.”

    Paljonko hirvikannan tavoitekoko alenee, jos alan metsästää?

    6m3: ”Virheita tehnyt kumpikin on! Ottelun tulos? Ratkaisuton!”

    Ei saa olla olemassa ottelua, jossa metsien hoito pelaa hirvipolitiikkaa vastaan. Puun tuotanto on merkittävä osa suomalaista kansantaloutta ja sen toimintaympäristöä pitää voida parantaa sen sijaan, että sotketaan omaa pesää lapsellisella vihreille tyypillisellä sisäisellä ottelulla. Meillä on ihan tarpeeksi tekemistä kilpailussa vieraidenkin kanssa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 131)