Keskustelut Metsänomistus Kuusta suositaan liikaa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 131)
  • Kuusta suositaan liikaa

    Hirvivahinkoja välttääkseen moni metsänomistaja näyttää valitsevan männyn tilalle kuusen.tämäkin ratkaisu voi myöhemmin osoittautua huonoksi.
    Matala muistuttaa ettei männyn kasvatuskaan sentään toivotonta ole.
    Jos hirvivahinkoja ei ole odotettavissa ja paikka on männylle sopiva, mäntyä pitäisi uskaltaa suosia.
    Taimikon hyvinvointia voi tietysti varmistaa liittymällä vaikkapa paikalliseen metsästysporukkaan.
    Matala uskoo, että 50 vuoden kuluttua mäntytukki on heikompilaatuista kuin nykyään.
    Hirvi ei ole kuitenkaan tähän rappioon ainoa syypää.
    1960-luvulta lähtien mäntyä on viljelty sille liian reheville maapohjille.
    Myös taimikoitten hoitamattomuuden kasvu viime vuosikymmeninä heikentänee sahapuiden laatua.

    Maaseudun Tulevaisuus 6.11.2013

    Maassa maan tavalla

    Meillä hirvenmetsästys on ”jokamiehen oikeus” ja metsästysmaat vuokrataan yleensä vastikkeetta.
    Ja metsästäjät maksavat hirvien aiheuttamat vahingot valtion kerääminä pyyntilupamaksuina.

    Metsälehti 7.11.2013

  • Petri

    Yksipuolinen puusto on kansantaloudellinen riski. Kuusen varassa pelaaminen on riskipeliä. Tulevaisuudessa ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuusi kaatuu helposti, sillä juuristosta 70 prosenttia on alle 20 senttimetrin syvyydessä. Hyönteisvaurioiden määrä kuusella tulee lisääntymään ilmaston lämmitessä.

    Tulevaisuudessa olisi suotavaa kasvattaa lehtipuita ja mäntyä sinne, minne se sopii. Valtiovallan tulee turvata metsänomistajien mahdollisuudet toteuttaa tämä kasvatussiirtymä.
    Valtiovallan on nyt tehtävä ns. ”vastuullinen päätös”, ja toteuttaa kansakunnan edun nimissä metsiemme puuston monipuolistaminen.

    Rane

    HURIAKSI MENE NUO HAVUPUUT!

    jees h-valta

    Ostohaluistahan tuo myös on kiinni. UPM on kovaa kyytiä lisännyt vanerikoivun ostoa ja tekee siitä tuohta mutta nuo äärikonservatiiviset vanhakantaisesti johdetut muut isot kohkaa vain kuusen perässä. Ja kiukuttelevat kun sahaus ei kannata.
    Täälläkin esim. Metsä-Group kuskaa kuusta älyttömiä matkoja ja silti paatos on vain kuusen istutusta täydeltä laidalta. Metlan yksi ”kuusiuskova” palkattiin vielä nokalle varmuuden vuoksi.
    Voi tietysti olla että siellä on kieroilua takana. Kun tullaan kuusen rajuun ylituotantotilaan saa sitä sotkea halvalla missä kokoluokassa tahansa sellukattiloihin. Pitkäkuituinen havuselluhan on erittäin haluttua aasian lohkolla.

    Puun takaa

    Tulehan Jesse sieltä takaisin maan pinnalle!
    Se on vain niin, että järeä kuusi on sitä halutuinta tavaraa.
    Siitä kun saa kaikkea, mitä milloinkin kukakin tarvitsee.
    Voi sahata, sorvata, hiertää ja halata.

    Gla

    Kysymys haluttavuudesta vuonna 2013 on kuin eri asia kuin päätehakkun jälkeinen puulajivalinta vuonna 2013.

    Nimetön

    Aika uuvuttavaa jatkuvasti lukea tuota samaa Jess-Hoon saarnaa omasta mantrastansa. Jessen kannattas vähän katsella ymprillensä jos vaikka huomaisit jotta Suomen metsien valtapuulaji on nyt ja tulevaisuudessa Mänty, vain vajaa kolmannes on Kuusta. Minäkään en pitkän ikäni aikana ole ainuttakaan aukoa kuuselle istuttanut.

    6 m3

    Toppaappas nyt vähän Puun takaa. Samaisen Maaseudun Tulevaisuuden numerossa josta tuon aloituksen poimin, haettiin sitä männyn laatutyveä ikkunapuitteisiin ja puusepän teollisuuteen.

    Jos huonekalu katalogeja katselee, niin ne ”kokopuiset” kalusteet ovat mäntyä, en muista nähneeni missään katalogissa että ”pirttikalusto, kuusta”.
    Ja taitaa kuusesta tulla liian pehmeä soututuolin jalas, ainakin nyky tavoilla tuotettuna? 🙁
    Kuusta en myöskään ole nähnyt käytetyn hirsi rakentamisessa, korkeintaan vanhoissa heinäladoissa.

    Mutta jossain mättää pahasti. Ostaja sanoo ettei tavaraa saa, myyjä sanoo ettei kunnon tavarasta haluta maksaa.
    Siispä ainakin minä annan sen reilun satavuotiaan männikön vielä huojua pystyssä ja kasvaa omaan tahtiin, ilman lannoituksia.
    Ei se pääoma sieltä mihinkään karkaa.

    6 m3

    Sinä vannot liimatavaran nimeen, minä massiivi puun.
    Liimapuun 100 vuoden kestotesti edelleen suorittamatta. 🙁

    Mutta mikä on parasta asiassamme?
    Me emme ole kumpikaan väärässä kannassamme, molemmille puulaaduille on omat käyttökohteensa.
    se on valitettavaa että suuri osa ”massiivipuu kalusteista” tuodaan ulkoa.
    Tehdään niitä toki Suomessakin, kuluttaja vain ei ole valmis maksamaan kotimaisesta tuotannosta, vaan mieluummin ostaa suomalaista puuta joka on jalostettu kalusteiksi Tanskassa.

    Timppa

    Minäkin uskoin, että mänty ei koskaan lahoa. Valitettavasti asia ei ole niin. Vanhojen mäntyjen leimikoisa on aina muutama kelo pystyssä. Tyvilahoakin löytyy aina silloin tällöin. Ei siis kannata ikuisuuksiin säästää, ellei tavoitteena ole lahopuun kasvattaminen.

    Mieluummin kyllä myydä sahoille. Niistä ainakin jotkut ottavat lengotkin tyvet tukeiksi toisin kuin nämä konsernit, jotka noudattavat laatuvaatimuksia tarkkaan.

    mehänpoika

    Ketjun aloittajan (6 m3) olisi pitänyt lukea MT:n 6.11.2013 uutinen, ”Runsas hirvikanta pilaa tulevaa tukkisatoa”, hiukan tarkemmin. Lainausta ”1960-luvulta 1980-luvulle mäntyä on viljelty sille liian reheville maappohjille”, oli typistetty hiukan, mutta se on omiaan johtamaan lukijaa harhaan.

    Jostakin syystä 6 m3 oli jättänyt lainauksesta pois ”1980-luvulle”, jolloin lukija saa sellaisen kuvan, että mäntyä myös 1980-luvun jälkeen ja edelleen viljeltäisiin liian reheville maille. Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Tilannehan on hirvivahinkojen pelossa johtanut siihen, että ko. ajankohdan jälkeen (1980-luku) jopa selvästi männylle paremmin soveltuvia maita on istutettu kuusen taimilla. Tällainen toiminta jos mikä pilaa tulevaa tukkisatoa, koska karuilla mailla kuusesta ei tukkia juuri pääse kertymään.

    Metlan tutkija Matala kylläkin samaisessa uutisessa kertoo, että ”kuuselle koituu ongelmia, jois se kasvaa sopimattomalla paikalla”. Ketjun aloittaja ei taas tätä katsonut merkittäväksi asiaksi lainaukseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 131)