Keskustelut Metsänhoito Kuusivaltaisuus ja jatkuva kasvatus lisäävät metsätuhojen riskiä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 61)
  • Kuusivaltaisuus ja jatkuva kasvatus lisäävät metsätuhojen riskiä

    Tuollainen otsikko oli poikkeuksellisen asiallisessa jutussa. Poikkeukselliseksi sen tekee se, että se oli metsästäjäliiton pää-äänen- ja aisankannattajassa maaseudun tulevaisuudessa (11.03.2020).

    ”…Leudon ja myrskyisän talven pelätään lisäävän haitallisia tulokaslajeja. Riskiä kasvattaa metsien kuusivaltaistuminen, jota mänty- ja koivumetsien hirvituhot edistävät…”

    Varmaankin edistävätkin, mutta kun taimikoista 60% on kuusta, kun taas nuorista kasvatusmetsistä alle 20%, niin on perusteltua väittää, että tuo tuhoisa kuusettaminen johtuu juuri tuosta täysin holtittomasta hirvilaidunnuksesta, jota johtaa metsästystalousministeri leppä.

    Viimeinen virke tuossa jutussa on: Jo nyt neljä viidesosaa metsistä on havumetsiä.

  • Timppa

    Perko.  Minulla on kyllä paljon pitempi tieto.  Siihen nojaan.  Ei edellinen polvi tehnyt virhettä, kun siirtyi aukkojen tekoon.  Tosin olin paikalla, kun ensimmäinen avohakkuusopimus allekirjoitettiin 57 vuotta sitten.  Joko olit kuvioissa?  Nyt siellä kasvaa hieno kuusikko.  Olivat tekijät työn sankareita, kun onnistuivat istuttamaan paljasjuuritaimet louhikkoon.

    Ei tarvitse meidän metsiä hävetä.  Surullista olisi ollut katsella niitä 87 vuotta sitten, kun niitä oli harsittu puoli vuosisataa.

     

    MaalaisSeppo

    Kemeratuista taimikoiden ja nuoren metsän hoitoon kohdistetut varat tosiaan menevät virheiden paikkaukseen, kuten Perko edellä esitti. Tavoite on näin palauttaa virheellisesti hoidettu metsäkuvio hyvälle kasvu-uralle. Ei kai tässä ole mitään pahaa, virheitä tehdään ja paikkaustoimenpiteitä tarvitaan.

    Jatkuvan kasvatuksen kuviot eivät tosiaan saa Kemeratukia. Eivät myöskään ne jaksollisen kasvatuksen kuviot, joita ei haluta hoitaa kuntoon. Huonoon lopputulokseen johtavat kasvatustavat eivät luonnollisesti tarvitse tukia.

     

    Rane

    Mikä se virhe on jos tekee taimikonhoitoa?

    mehtäukko

    Eihän kaikki kemera- kohteet ole virheiden paikkausta, – lähellekään.

    On tehty tarpeellisia metsäteitä ja niiden perusparannuksia, terveyslannoituksia, taimikon hoitoja aivan oikeissa kohteissa.. jne.

    Systeemi ei toimi silloin, kun mo ei ymmärrä muusta kuin tukirahan kalastelusta.

    Puuki

    Taitaa Pukkalan edustama firmakin periä melko hyvän bonuksen, jos sen palveluksia käyttää.

    Vai ihanko talkooperiaatteella se nykyään toimii ?

    Timppa

    Perkolle ja Pukkalalle tiedoksi, että myös jatkuvan kasvatuksen metsässä pitää tehdä taimikonhoitoa.  Sillä saadaan aina positiivista aikaan.  Arvometsälle suunnittelusta maksetulla rahalla taitaa saada vain kengän jäljet metsään.

    Rane

    Ainakaan täällä olevissa United Bankersin metsissä, joita Arvometsä hoitaa ei taimikoille ja ensiharvennusta kaipaaville kuvioille ole tehty mitään.Tukkiharsinnat on tehty.Hoitosopimus on saatu kun Yhdistyneille Pankkiireille on esitelty rätingit joissa on pelkkää tuloa eikä euroakaan menoja.Tulevaisuuden kasvuluvut on sävelletty.

    Tolopainen

    Metsä Sijoitusrahastot osoittautuvat tuottamattomiksi. Mutta eihän siinä mene kuin mummojen rahat. Samoin kaikki muutkin rahastot tuovat tuloja vain pankeille kuten tarkoitus olikin. Mistä ne muka jakaisivat rahaa. Kun sitä ei tipu taivaalta, byramidihuijauksen muodot vain vaihtelee. Todellisia tuottoja ei synny kuin reaalimaailmaan hyvin niukasti.

    Perko

    Mielenkiintoista, on jo harkittu myrkytyksiä, tuomittu taloudellisempi valikointi puunmyyntiin.

    Juu sitten, Timmppa Sinua arvostan suuresti kokemuksen, myös ikäsi puolesta ja kaikki kunnioitus vahemmillesi. Minä en vertaisi heitä työn sankareihin vaikka olivat ahkeria ja tunnolisia lainkuuliasia kansalaisia. On todella hyvä kun on ollut myytävää ja olet jaksanut kamppailla kovissa olosuhteissa.

    Totta puhut, pakollisten aukkojen hoitoon ( avojuuret) ei juuri muita vaihtoehtoja ollut. Kohtalomme oli, 1950-luvulta lähtien pakotettiin ilman tutkimuksellisia perusteita metsänomistajat käyttämään avohakkuuta. Heille ei annettu muuta vaihtoehtoa. Jatkuva kasvatus estettiin lain mielivaltaisella tulkinnalla. Karjalaista lainaten ”me oomme sankareita kaikki”

    Työnsankari nimitys tuli Suomeen SNT:sta . ”(Stahanovilaisuus oli Neuvostoliitossa Stalinin kaudella 1930-luvulla luotu työjärjestelmä, joka sai nimensä Ukrainan SNT:n Luhanskin alueen Kadijivkassa työskennelleen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin mukaan. Järjestelmän avulla pyrittiin nostamaan työtehoa maassa.

    Sään rajuus on haitta kohteissa joista aluskasvillisuus on tuhottu. Nähtiin, että alaharvennetttuihin kohteissin iskeneet virtaukset pyyhkivät kilomerien leveydeltä maahan taimikkoa. Virtaukselle sopivia paikkoja ovat puistomaiset kaupunkimetsät, hautausmaat ja isännän säästämät vahvat tukkimetsät. Muutama vuosi sitten Rautjärven kohdalla 6- tieltä oli selvä havaintokohde.

    Kuuman sään jaksona kehittyvä ukkosrintama muodostaa alaharveenetussa kosteasta puustosta supertermiikin siihen syöksyvirtaukset puhaltaa tilalle kylmmää ja tekee laajalti selvää. Ero on moninkertainen eri-ikäisen hyväksi. Korjaukseksi sopii pohtia millä sen estää.
    Meissä ahneuden allakin elää luononsuojelija. Rachel Carson varoitti ihmiskuntaa  ”Hiljaisesta keväästä”  Kävelin eilen ”oikeaoppisessa kuusikossa” ei näkynyt ei kuulunut lintuja. Muistui mieleeni Mekong- suisto ja ylemmätkin Laosin jokivarret emppiirisellä tutkimusella jok’ikisen linnun hävinneen.  Apulaiseni vahvisti tuloksen. Vietnamin myrkkylevityksistähän oli jo yli 50 vuotta. Meillä on kuitenkin karhunsammalta. Se ei kuulu metsän luokituksiin voin olla väärässäkin. Puukin mukaan se on ongelma ja jos on niin miksi se on levinnyt metsiin haitaksi?

    P.S .  Arvometsän  ja  Timo Pukkalan  yhteystiedot varmaan löydätte ja  sieltä luulen  löytyvän  muuhunkin ongelmaanne ratkaisun. Kannattaa kysellä ! Minulla ei ole valitettavasti  kysymäänne ratkaisua.

    A.Jalkanen

    Kyllä, syöksyvirtaus on ongelma, mutta se ei ole toistaiseksi ollut yleinen. Elinaikanani eli lähes 60 vuoden aikana on kohdalle osunut tasan yksi, eli vuoden 2010 heinäkuun lopun Asta-myrsky, joka muutti 2008 alaharvennetun männikköni siemenpuustoksi. Tuossa tapauksessa olisi poimintahakkuu tuottanut vähemmän tuulenkaatoja, mutta toisaalta siinä on nyt varhaishoitoa odottava taimikko.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 61)