› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusivaltaisuus ja jatkuva kasvatus lisäävät metsätuhojen riskiä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 61)
1 2 3 4 5 6 7

  • Kuusivaltaisuus ja jatkuva kasvatus lisäävät metsätuhojen riskiä

    Lähetetty: 12.3.2020, 19:58

    Merkitty: 

    Tuollainen otsikko oli poikkeuksellisen asiallisessa jutussa. Poikkeukselliseksi sen tekee se, että se oli metsästäjäliiton pää-äänen- ja aisankannattajassa maaseudun tulevaisuudessa (11.03.2020).

    ”…Leudon ja myrskyisän talven pelätään lisäävän haitallisia tulokaslajeja. Riskiä kasvattaa metsien kuusivaltaistuminen, jota mänty- ja koivumetsien hirvituhot edistävät…”

    Varmaankin edistävätkin, mutta kun taimikoista 60% on kuusta, kun taas nuorista kasvatusmetsistä alle 20%, niin on perusteltua väittää, että tuo tuhoisa kuusettaminen johtuu juuri tuosta täysin holtittomasta hirvilaidunnuksesta, jota johtaa metsästystalousministeri leppä.

    Viimeinen virke tuossa jutussa on: Jo nyt neljä viidesosaa metsistä on havumetsiä.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 14.3.2020, 07:10

    Mutta moton kopista kyllä. Ja sekin on yleisnäkymänä verrattavissa metsätieltä auton ikkunasta katseluun. Sama ”oksan reikä” eli voisi sanoa että melkein kuin se p…ereikä tuollainen. Metsästyskään ei laajenna nykyään näkemystä kun silloin ei vaivauduta edes metsän puolelle. Jos ei satu olemaan nuotiopaikka muualla kuin metsäteiden risteyksessä. Kuten paikallisilla.

    A.Jalkanen 14.3.2020, 08:02

    Suorittavan taimikonhoito-ohjeet ovat ihan hyvät. Lehtipuuta ei saa päästää etukasvuiseksi. Toisaalta myös se on totta että hirvikannan koko on tärkeä hirvituhon selittäjä. Sitä ei olla saatu kunnolla näkymään tutkimuksissa (malleissa) kun eri alueiden hirvikantaa ei saada riittävän tarkasti arvioitua. Lienee selvää ilman tutkimuksiakin, että jokaisen hirven pitää syödä hengenpitimiksi. Hyvää työtä kannan alentamiseksi pitää nyt vain jatkaa. Metsätalouden yllä on tuhopilviä jotka eivät kestä suurta hirvikantaa. Hiilinieluista on pidettävä huolta jotta puuta ylipäänsä voidaan myydä. Siksi tarvitaan ”ylituotantoa”. Etelän metsien ikärakenne on inventointitulosten mukaan yllättävän nuorta joten joillakin alueilla on jo hakattu enemmän kuin kasvu.

    Puuki 14.3.2020, 08:38

    Pohjoisessa on hakattu vain ~ 60%  vuosikasvusta (joskus jopa sen alle) jo pitkän ajan ja etelässä toisin paikoin joskus ylikin ( ei enää esim. viime vuonna ) lasketun kestävän hakkuumäärän .  Sen takia monet katsoo metsänhoidon kestävyyttä ihan eri näkökulmasta ( kun vaaditaan hakkuiden vähentämistä esim. hiilinielun kerryttämisen takia) kuin toiset.  On siinä tietysti muitakin tekijöitä kuin hakkuumäärät ; mm. harvennusten vaikutus tukkipuun kasvatukseen eli suuremman hiilivaraston kerryttäminen sen avulla.

    Joku kirjoittelee esim. US:n palstalla jatkuvasti miten puuta on hakattu Suomessa mahdottoman paljon ja yli LUKE:n laskelmien koska hän on itse ajellut autolla ympäri Suomea ja nähdyt ikkunasta tilanteen paremmin.  Puuta pitäisi kuulemma tuoda ulkomailta , kun siten Suomen metsät säästyisi ja olis halvempaakin (??) .

    A.Jalkanen 14.3.2020, 08:51

    Hakkuiden metsälökohtainen optimimäärä määräytyy, jos puhutaan vain puuntuotannollisesta kestävyydestä, lähinnä metsien kasvun, ikärakenteen ja harvennushakkuiden tarpeen perusteella. Omistaja saa nykyisin kuitenkin ottaa metsästä tuloja silloin kun niille on tarve, vaikka liian nuoren metsän hakkaamisen sijasta kannattaisi matalan koron aikaan ottaa pankista lainaa. Omistajalla ja lainsäätäjällä voi lisäksi olla muita tärkeinä pidettyjä tavoitteita, kuten ilmaston viilentäminen tai monimuotoisuuden vaaliminen.

    Otsikkoon palatakseni: Suomen metsät ovat monia muita maita vastustuskykyisempiä tuhoja vastaan juuri siksi kun ne ovat nuoria. Vanhojen metsien laikkuja tarvitaan lisäksi sinne tänne, koska ne tuottavat metsätuholaisten luontaisia vihollisia.

    Planter 14.3.2020, 10:39

    ”Jos Planterin kohdalla hommat menee pieleen ,ei tarkoita , että koko Suomessa on sama tilanne.”

    Eivät mene hommat kohdallani pieleen. Olen päässyt päätehakkaamaan varsin laadukasta metsää, enkä tule enää perustamaan yhtään taimikkoa, koska se on käytännössä mahdotonta.

    Kyse on siitä, minkälaiset metsät tämä itsekäs, omaan napaansa tuijottava sukupolvi tulee jättämään seuraaville sukupolville.

    Huomasin juuri, että moderointi oli poistanut (ilmeisesti epäasiallisena) viestejäni, joissa tuodaan esille viitteitä ongelmasta, että lounaassa liian suuri hirvieläinkanta estää käytännössä uudistamisen koivulle ja männylle.

    Kiusallani palautan yhden:

    louna

    A.Jalkanen 14.3.2020, 12:17

    Hyvä nosto. Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuun voi valita vaikka siksi että kasvupaikka on niin karu ettei edes kylvö kannata ja siemenpuuhakkuuta ei haluta koska siitä laukeaa uudistamisvelvoite. Jos korkea hirvikanta otetaan jatkuvan kasvatuksen valinnan perusteeksi, niin silloin alueen käyttömuodoksi metsätalouden rinnalle on noussut riistatalous. Tämäkin on ihan ”fine”, jos riistaa vaalii vain omalla maallaan, mutta harvalla on niin isoja tiluksia että ongelma ei leviäisi muille. Maanomistajan suostumus riistatalouteen olisi ainakin oltava.

    Pääongelma on edelleen: metsänkasvatuspäätös eli puulajivalinta ei ole enää aikoihin ollut maanomistajan oma ja meiltä ei ole kysytty, haluammeko osallistua riistatalouteen.

    Timppa 14.3.2020, 12:59

    Jatkuvassa kasvatuksessa on varmaankin pienempi riski sille, ettei koivuja ja mäntyjä syödä.  Syykin on selvä.  Niitä ei synny jatkuvan kasvatuksen metsiin.

    Perko 14.3.2020, 16:22

    ”Metsänhoitopalveluita tarjoavat hyötyvät siitä, että metsässä tehdään paljon toimenpiteitä. Mitä enemmän on tekemistä, sitä enemmän metsänhoitoyhdistykset saavat tuloa. Kyse on työpaikoista.

    Valvonta- ja neuvontaelin Metsäkeskus saa ison osan tuloistaan juuri metsähoidollista touhukkuutta edistävien Kemera-tukien hallinnoinnista. Mylly pyörii, sillä yksityiset hakevat tukirahaa niin taimikonhoitoon kuin pienpuun keruuseenkin.

    – Maksetaan valtion tukia viljelymetsätaloudelle.” T. Pukkala Kaleva lehdessä

    Samaa puuhastelua on hirvenhoito, ei tarkoistustakaan saada hallintaan!

    Timppa 14.3.2020, 17:55

    ”Metsänhoitopalveluita tarjoavat hyötyvät siitä, että metsässä tehdään paljon toimenpiteitä. Mitä enemmän on tekemistä, sitä enemmän metsänhoitoyhdistykset saavat tuloa. Kyse on työpaikoista.

    Ei ainakaan meidän metsissä touhuta työpaikkojen takia.  Ainoa syy on, että sillä ”touhuamisella” saadaan metsä kasvamaan hyvin ja tuotettua laatupuuta.  Yheismetsälaki ja yhteismetsän ohjesääntö sanovat, että metsiä pitää hoitaa kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan.  Jos ei touhuttaisi, niin kyllä metsät alkaisivat kasvaa vaan pusikkoja jos niitäkään.

    Sinänsä on erinomainen asia, että on metsänhoitoyhdistyksiä, joilta saa hyviä palveluja.  Voisikohan Perko tai Pukkala näyttää yhtäkään esimerkkiä, jossa metsässä on tehty turhaa metsänhoitoa.   Päinvastaisia esimerkkejä on kyllä helppo löytää.

    Sinänsä olen sitä mieltä, että taimikoiden perkauksen tukeminen ei taida paljoa lisätä perkauksia.   Ei ainakaan meidän metsissä.  Perataan, jos tarpeen.  Saa tukia tai ei.  Viime kesänäkin perkasin kuvioita, joiden jäävä puusto oli alle 70 cm, joten en hakenut mitään tukea.

    Toisaalta ymmärrän Perkon ja Pukkalan katkeruuden.  Eihän jatkuvan kasvatuksen metsiin saa Kemera-tukia.

    Perko 14.3.2020, 18:51

    Ensimmäisen virheen jälkeen pitää paikata seuraavalla Kemeran rahalla. Kertaus;  Virheet ovat niitä joihin tarvitsee Kemeran apua.

    Timppa 70 vuotta kun menneestä  selvittelet niin saattaa joku ilmetä.   Minulla on useampi palsta jossa lakivoimaiset viisaat mellasti ja tuhosivat valmista nuorta metsää. Minulle siitä tuli kohtalaiset tappiot ja vaivat palkaksi.  Leppoisaa lauantaita.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 61)
1 2 3 4 5 6 7