› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusivaltaisuus ja jatkuva kasvatus lisäävät metsätuhojen riskiä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 61)
1 2 3 … 5 6 7

  • Kuusivaltaisuus ja jatkuva kasvatus lisäävät metsätuhojen riskiä

    Lähetetty: 12.3.2020, 19:58

    Merkitty: 

    Tuollainen otsikko oli poikkeuksellisen asiallisessa jutussa. Poikkeukselliseksi sen tekee se, että se oli metsästäjäliiton pää-äänen- ja aisankannattajassa maaseudun tulevaisuudessa (11.03.2020).

    ”…Leudon ja myrskyisän talven pelätään lisäävän haitallisia tulokaslajeja. Riskiä kasvattaa metsien kuusivaltaistuminen, jota mänty- ja koivumetsien hirvituhot edistävät…”

    Varmaankin edistävätkin, mutta kun taimikoista 60% on kuusta, kun taas nuorista kasvatusmetsistä alle 20%, niin on perusteltua väittää, että tuo tuhoisa kuusettaminen johtuu juuri tuosta täysin holtittomasta hirvilaidunnuksesta, jota johtaa metsästystalousministeri leppä.

    Viimeinen virke tuossa jutussa on: Jo nyt neljä viidesosaa metsistä on havumetsiä.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 13.3.2020, 09:36

    ..Tunnistamattomista puolet muotovikoja .Niistä osa alunperin hirvituhoja?.. Kyllä siinä kun pitkällä tikulla arvaillaan, tulos on mikä sattuu.

    MaalaisSeppo 13.3.2020, 09:44

    Kuitukokoisten kuusien kyljissä on jonkin verran haavaumia. Ilmeisesti hirvet hinkkaavat niihin sarviaan. Männyissä en ole vastaavaa huomannut.

    Puuki 13.3.2020, 09:48

    Mistä tällaisia VMI %- lukuja löytyy, kun niitä tuhoja on kuitenkin taimikoissa lähes miljoona hehtaaria?

    Tuosta postaamastasi taulukosta :

    11 % :a  24,5 %:n  tuhoalasta on  n. 2,7  %:a  hirvituhoja koko metsäalasta. (ei taimikoista) .

    3 % taimikoista taisi tulla siitä, kun se 11 % jaetaan kuitenkin useammalle vuodelle (VMI:ssä) .

    Planter 13.3.2020, 10:02

    Yksi ongelma on hirvieläinuutisointi. Otetaan esimerkiksi Metsälehti kolmen vuoden takaa. Linkistä voi esikatselulla lukea hirviuutisen vuoden 2016 metsästyksen jälkeen jäävästä kannasta.

    https://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/2-2017/138322.html

    Metsälehdelle on tarjoiltu uutinen, että hirvikanta lähestyy vuosikymmenen alhaisinta tasoaan. Tosiasia oli, että se nousi kyseisenä vuonna Luken 2020 takaisinlaskennan perusteella vuosikymmenen korkeimpaan tasoonsa.

    Asian voi tarkistaa Luken hirvitietotaulukosta. Suora linkki ei toimi, mutta googlaamalla riistahavainnot ja menemällä polkua riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/ajankohtaista… se löytyy.

    Suoraan ei taulukosta löydy koko maan hirvimäärää, mutta summaamalla hirvitalousalueiden vuoden 2016 määrät, koko maan määräksi tulee 108 865.

    Tällä on se vaikutus, että luvat myönnetään liian  pienen hirvikannan perusteella ja toisaalta metsästäjät kuvittelevat, että hirvet alkavat loppua ja anottuja lupiakin käytetään nihkeästi, painetaan jarrua. Tämä on vuodesta toiseen toistuva ilmiö, joka on johtanut keskusteluketjun otsikon tilanteeseen.

    Sama ilmiö on toistumassa valkohäntäpeuran osalta. Suurin osa kansalaisista luulee, että kanta pienenee nyt kun niitä ammuttiin enemmän. Homma on siis hoidossa.

     

    suorittava porras 13.3.2020, 11:28

    Jos Planterin kohdalla hommat menee pieleen ,ei tarkoita , että koko Suomessa on sama tilanne. Komeasti menevät hirvien kaatomääräkäyrät kaakkoon Planterin alueellakin. Viimeiset kolme vuotta hirvitiheyskäyrät ovat sukeltaneet kaikkialla muualla paitsi joissakin osissa Lappia.Yleisesti mennään 45 asteeen kulmassa kohti 2,5 hirven tiheyksiä /1000ha.

    Nyt onkin uudistusalojen istuttajilla riskianalyysin paikka. Kärsiäkö  tuoton alenemaa koko pinta-alalla istuttamalla kuusta vai mahdollisia pienempiä vahinkoja hirvien aiheuttamana istuttamalla mäntyä tai lehtipuuta.Massiivisemmat tuhot rajoittuvat harvoille talvehtimisalueille. Tuhoilta välttyy , kun pitää taimikot kunnossa. Jos metsät ovat kestäneet paikoin jopa nelinkertaiset hirvimäärät , kestävät ne ihan varmasti nykyisetkin edelleen alenevat määrät.Kauppoja ei ole saatu aikaan  läheskään täysimääräisesti nykyisistäkään puista.

    uudehko metsänomistaja 13.3.2020, 15:02

    Tottahan otsikon esittämä väite on. Se tulee kalliiksi metsää omistaville suomalaisille. Ja syy on yksinkertainen. Hirvet ja hirvikanta estävät männyn kasvatuksen. Kiitos Keskustan, joka useimmiten Suomen hallinnossa vaikuttraneena pitää hirvestäjien etua tärkeämpänä kuin metsäomistajien etua. Ja todennäkäisesti Keskustan johdolle hirvestäjien etu on jo henkilökohtaisista syistä tärkeämpää kuin metsänomistajien etu.

    Metsuri motokuski 13.3.2020, 15:31

    Onko jonkun henkilön alueella käynyt niin että tarvittavaa määrää mäntyä ei olla saatu joko selluteollisuudelle tai sahalle ? Meillä ainakin käy aina niin että kun puun menekki hidastuu niin ensimmäisenä hidastuu männyn hakkuut.

    Vai onko menekki sittenkin toisarvoinen asia. Tärkeämpää on saada oikea puu oikeaan maaperään, vaikka tuotteelle ei menekki ongelmia olekkaan.

    Visakallo 13.3.2020, 15:54

    Metsuri motokuski kiinnitti huomiota hyvin olennaiseen asiaan. Täälläkin on niin, että laskevassa suhdanteessa aina ensiksi on heikentynyt männyn kysyntä. Olen koko omistajuuteni ajan pyrkinyt viljelemään maapohjat niille parhaiten sopivilla puilla. Tämä on johtanut siihen, että männiköitten osuus pinta-alasta on noussut kymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen. Tämä hieman arvelluttaa, koska viimeiset 40 vuotta paras taloudellinen tulos on tullut kuusella. Maailma voi toki vielä tässäkin asiassa muuttua.

    kim1 13.3.2020, 19:47

    Suorittava: milloin sinä kyllästyt potaskan puhumisen…..teoria ja käytäntö ei vaan toimi..kyllä me ne sorkkaeläimet mäntytaimikon löytävät,vaikkei lähialueella ole yhtään lehtipuun vesaa…

    suorittava porras 13.3.2020, 22:50

    Puhun ihan käytännöstä ja kokemuksia on kertynyt vuosien mittaan isolta alalta. Oksan reiästä en ole ympäristöä tutkaillut , kuten eräillä palstalaisilla tuntuu olevan tapana.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 61)
1 2 3 … 5 6 7