Tästä on ollut puhetta ennenkin, mutta edelleen pääosa istutuksista on kuusta Suomessa. Mitä mieltä raati on siitä, tuleeko sama ongelma meille ja meneekö siihen 50v vai vähemmän/enemmän aikaa?
Kuusen kuivumisesta on merkkejä meilläkin. Varovaisuuteen olisi syytä, ettei liian kuiville paikoille laiteta kuusta. Kun katson Espoossa ikkunasta ulos, näen monta kuivumassa olevaa tukin kokoista kuusta puolen hehtaarin tontilla, kalliokon reuna-alueilla
Lehtikuusen menestymisestä on minullaki hyviä koemuksia. Kasvaa jopa Lapissa männyn kanssa kilpaa. Posiolle oli aikanaan istutettu mäntytaimikkoon pienialaisia lehtikuusialueita, jotka ensiharvennettiin jokunen vuosi sitten. Hyvin on pärjännyt männylle. Lehtikuusi olisi muutenkin sopiviin kohteisiin mielenkiintoinen materiaali ulkoverhouksiin – käsittelemättömänä.
Lehtikuusta pitäisi kasvattaa kuten ra-koivua, jos halutaan kasvattaa myös käypää tukkipuuta. Mutta e-puuksi voisi olla hyvä vaihtoehto sopivalla kasvupaikalla. Väli-Suomen alueellakin kasvaa MT+ – OMT-kankailla yli 200 mottia/ha 30 vuodessa sopivan harvassa asennossa. Korjuukulut on sen jälkeen pienet ja korjuu puiden suuren koon takia nopeaa. Tukkiosuudet voisi kannattaa ottaa tosin erikseen talteen mutta joskus ei niille ole ollenkaan menekkiä .
Saksan metsien hyönteistuhoja lisää siellä suosittu metsänuudistukeino eli yläharvennus ja sen valitettavan luonnollinen seuraus eli lukuisat tuulenkaadot. Niitä jätetään metsään ja niistä hyönteispopulaatiot saavat voimaa. Yläharvennuksen tuottamat pienaukot päästävät auringonpaisteen maan tasalle ja kuivattavat pystykuusia hyönteisten ruoaksi. Pelkäänpä, että jatkuvan kasvatuksen yleistyminen aikaistaa hyönteistuhoja myös meillä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.