Käytän n. 250-300 x 700-800 mm rumpuputken pätkää taimen suojaukseen. Eivät ole tällöin kärsineet.
Pianhan taimi kasvaa niin, ettei oksat enää putkeen mahdu, mutta eipä silloin enää ole tarvetta ruiskuttaakaan. Heinikko harvenee 1-2 ruiskutuksen jälkeen riittävästi.
Tarkoitin, että ruiskutuksen ajaksi laitan tuon putken taimen päälle. Kun glyfosaattisumu on laskeutunut, siirrän putken seuraavaan taimeen jne. Kuljen siis taimikon läpi tuon putken kanssa.
Taimen voi suojata ruiskutuksen ajaksi siihen sopivalla suppilolla tms. Juuren kasvu ja kunto on tärkeämpi kuin taimen pituus. Mutta ennen ne peltoon istutettavat taimet olikin isoja 2,5 tai 3 vuotisia juuristoltaan ja pituudeltaan nykysiin 2 vuotisiin verrattuna (tänä vuonnakin 1.vuotiset oli isompia kuin 2-vuotiset norm. kasvusta jälkeen jääneet taimet) . Olen joskus ollut valvomassa niitä peltokuusikoiden myrkytyksiä . Ei ollut hyvää hommaa metsureille tehdä sitä pitkää aikaa putkeen ainakaan. Nykymyrkyt on tosin melko mietoja niihin entisiin verrattuna mutta sopivissa olsosuhteissa taimitassu tms. suoja toimiin ihan hyvin ja lannottaa samalla taimen tyvialueen boorilla.
Näkkeehän tuon tamperelaisen kuvastakin miten voi käydä ; sutta lähtee pakoon ja karhu tulee vastaan.
Kiitos täsmennyksestä. Läpinäkyvä muoviputki toimisi myös suojana myyriä ja jäniksiä vastaan, mutta se pitäisi ankkuroida hyvin maahan vaikka parilla kepillä, joten asennus on työläs. Ehkä jalopuille tai visakoivulle maksaisi itsensä takaisin.
Onkos kellään tietoo, mistä saisi läpinäkyvää väljää muoviputkea kohtuuhintaan ? Tumma kierresuojahan ei ole hyvä koska voi aiheuttaa sienen/hommeen kasvua puun tyvelle.
Näitä Tubexin putkia jaettiin jo 90-luvun alussa pellonmetsityksen yhteydessä,niiden piti hajota 5vuodessa auringon vaikutuksesta,ne ovat edelleen ihan käytökelpoisia,jos ne ehyenä löytyvät
Muistaakseni Hankkijalla myymälässä oli näitä TUbex-putkia(n 60cm) viime keväänä
Pitkänlinjan lannotustutkija prof. kertoo lehdessä, että kymmenien vuosien metsälannotustutkimusten (pää)lopputulos oli, että paras tuotto lannotuksista on saatavissa turvemailla nopeakasvuisten puiden tuhkalannoituksella. Tuhkan fosfori pysyy paremmin metsämaassa kasvua parantamassa kuin apulannan vastaava liukenevampi muoto.
AJ: Tuhkaa + booria voitaisiin lisätä turvemailla myös silloin kun metsitetään joutomaita avustusvaroilla.
Varmasti näin, että metsittäminen onnistuu.
Turvetutannosta vapautuneet suopohjat ja kovasti muokatut maapohjatkin tarvitsevat ainakin kasvuun lähtölannoituksen, jossa on hivenaineet boori, kupari ja sinkki mukana.
Tässä linkin sivulla 11 kuva suopohjan lannoituskokeesta:
Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä 1988. Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.